Tuorein sisältö

Peltonen teki itse paremman roolipelin

Jari Tapani Peltonen

20.10.2016 klo 12.00 | Luettu: 3939 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Trendikäs lifestyle-kolumni
Olipa kerran noita, barbaari, maahinen ja merirosvo, joka upotti kaksi kuulaa kanaan ja yhden itseensä, ennen kuin hän lähti omille teilleen. Ensin oli jumala.

Loin roolipelin, joka on parempi kuin The Witcher III ja Dungeons & Dragons yhteensä. Otin vastuuta viihtymisestäni. Tahdoin pelata 70-luvun kellarinörttiroolipeliä, enkä konsolipeliä, joka pakottaa valkaistun pukkihaltian pöksyihin. Ohjeet eivät parantaisi performanssiani pelinvetäjänä. Tein itse ja säästin.

Harvoin enää teen. Nettisurffailu on helpompaa: turkkilainen punkero pilkkaa päivittäin Donald Trumpia; Nick Wilde ottaa Judy Hoppsin takaapäin; TotalBiscuit pelaa Superfightia, jossa pelaajat kuvailevat hölmöjä supersankareita... Herra Biscuit kirjaimellisesti nauroi itsensä sairaalaan? 20 videota myöhemmin tiesin enemmän mm. Dungeons & Dragonsista, jossa höpinää maustetaan nopanheitolla.

Lapsena valehtelin suunnittelevani jatkoa lautapelille HeroQuest. Pian sankarit olivat kuolemattomia likaisista kalsareista johtuen ja jatkoin improvisointia tyhjän vihkon kanssa. Tiedän alkeet sosiaalisesta pelleilystä, jossa auktoriteettiani kunnioitetaan; se on siskoaan ja serkkujaan vanhemman rooli. Samaistun Jumalaan, sillä itsekin antaisin ihmiskunnan paljastaa karvansa olevaisuuden ensimmäisellä tasolla. Heikkouteni on hajoaminen palasiksi, jos kansa on vartin myöhässä.

Klassinen roolipeli tarvitsee vain mielikuvitusta ja noppia. Yksinkertaistettuna saat session käyntiin, kun pöllit asetelman leffasta ja julistat, että pelaajien tahto toteutuu, jos he heittävät kolikolla kruunan.

Kehittelin noppasääntöjä 20-30 tuntia ja loin maailman, jossa pelaajat voivat valita suunnan ja kohdata haasteen, joka johdattaa pääjuonen jäljille. Mitä jos he kettuillakseen painuvat pöheikköön? Siksi ostin Judy Hopps -figuurin symboloimaan eksynyttä citykanihahmoa, joka mainostaa muuta. Häntä ei tarvittu, mutta käytin uusiin figuureihin vain 65 euroa.

Ennen kuin pelaajat saivat tehdä mitä vain, maaginen lumimyrsky tuhosi heidän kylänsä. He saattoivat pelastaa kuningaskunnan roistolta, joka noudattaa filosofiani psykopaattiversiota, mutta vain hengissä pysyminen oli suositeltavaa: pidin kirjaa kellonajoista ja ruokailuista. Hardcore-elämyksestä tunnetaan myös Fallout: New Vegas, jonka tarina kosahti, jos suoritit tehtävät tietyssä järjestyksessä. Tein itte selvästi puhtaampaa roskaa.

Tulostin 40 arkkia sääntöjä ja avainsanoja ja sähelsin nippua paniikissa. Pelaajat eksyivät liian aikaisin vitsiluolastoon, joka tarjosi "vaihtelua" provokaatioilla, joiden huumori ei avaudu. Toisaalta: kun noitapelaaja selvisi mahdottomasta, paperissa luki, miten reagoida. Luolaston omistaja puhutteli vain noitaa. Selitin tämän, vaikka yritin näytelläkin, jottei selittelyä tarvita. Taustalla soi "pieni ankanpoikanen, polskutteli veessä" pian avautuvasta syystä. Samaistuin 279 euron kompuutteriin, joka yrittää pyörittää World of Warcraftia, levyn eheytystä ja virusskanneria.

(Halon temppelissä lepääviä pyhäinjäännöksiä. Legendan mukaan metsän jumalten herättämä Sir Halko oli vähäosaisia puolustava mänty.)

Tarpeeni kehittyä satusedäksi hiipui vuosien varrella. Teoriat rahojen ja reikien viehätyksestä eivät inspiroi panostamaan kaupallisuuteen. Tahdon turista puolikasveista, joiden sielut ovat sirpaloituneet, mutten usko, että ketään kiinnostaa, joten lähinnä unelmoin. Roolipelillä koetin puhaltaa hiileen. Se kertoo perusritareista ja -velhoista. Pelaajien ei tarvitse tietää korkeasta fantasiasta paskaakaan. Tykkäät Hobitti-trilogiasta? Se riittää.

Sanakirjaesimerkkini kavereista ovat laatunörttejä. Hankkiuduin heistä eroon. Pakollisissakin ihmisissä ihmistä on. Kukaan ei ollut nähnyt isääni kuukausiin. Äitini askarteli noidalleen taikasauvan ja loitsuja. Ennakkohaastattelussa siskoni ajatus eläimiä ymmärtävästä maahisesta kävi eläimiin sekaantumisessa, mutta oli selvää, ettei varsinaisessa pelissä edes kiroilla, saati hyödynnetä tietämystäni ihmiskunnan riemastuttavasta historiasta, sillä lapsia pyöri jaloissa. Rajoitukset luovat elämyksiä; siksi noppia heitetään, Jumala sallii pahan, jne.

Sukuni - joka jatkuu kiitos siskon miehen - teki luovia päätöksiä hahmojensa näkökulmista. He harhailivat metsässä, tapasivat velhon, nostattivat oman myrskynsä vaihtaakseen joen suuntaa ja saapuivat naapurikylään, jossa he vetivät kuonoon huijareita. Lapset olivat liian nuoria leikkiäkseen. Isäni piraattihahmon nimi on Tonkaa, koska piltti tahtoi ton kaa puistoon. Ympäriinsä ammuskeltuaan Tonkaa löysi veneensä, joten hän "seilasi auringonlaskuun" (puistoon). Tunteellista ja järkevää verrattuna Batman v Supermaniin ja Suicide Squadiin.

Etu- ja jälkikäteen näin päässäni leffan. Ehkä Max von Sydowin näköinen kylänvanhin pelastetaan, joten häntä seurataan korpeen, jossa hän kosii höperöitynyttä nuoruuden rakastettua, jolla on tietoja? Käytännössä siskon miehen hahmo Raaka-Arska nosti ukon jaloista ilmaan ravistellakseen ulos esineitä, joten ukko mursi niskansa. Huumoriarvo tuskin avautuu täysin pelaajillekaan, mutta ymmärsin, että jos olisin Dragon Agen pääsuunnittelija, arvostaisin kultaa ja kunniaa enemmän niitä hakkereita, jotka pilaavat rakkaat välinäytökseni tekemällä joviaalista golemista riemupervon.


Seuraavana päivänä kiroilin tuntikausia, koska olin väsynyt ja silloin pelaan Hearthstonea, joka on liimanhaistelua onnettomampi harrastus sielulle ja mielelle. Kun velvoitin itseni vain kuuntelemaan musiikkia, itkin kolme litraa - hymyillen, koska se on hienoin ruumiintoiminto. Kuten aidon Raaka-Arskan dokumentti Pumping Iron kertoo, pumppaaminen on sama asia kuin orgasmien saaminen ketjussa; muistat eläväsi.

On piristävää joskus tarvita muuta kuin tietoa. Vakuutin uhreille 4-5 kertaa, että yksi kokeilu riittää, joten osaan arvostaa sitä, että he jatkavat. Pelaajien tyyliin tottuminen mahdollistaa hallitumman kerronnan. Toisella kerralla yritin huvikseni saada heidät riitelemään: joen suunnan vaihtanut loitsu upotti Tonkaan veneen, joten hän päätyi kostonhimoiseen rosvoporukkaan. #OnlyGodThings

Tarve pelata syntyi mm. alta löytyvien videoiden aikana. Älä etäänny, kun läskin risuparran autismia juhlitaan: roolipeliä voi pyörittää monien persoonallisuushäiriöiden, kesäteatteritasoisen narsismin tai silkan keskenkasvuisuuden voimalla.




Muuta:

- TotalBiscuitin Superfight-video
- Turkkilainen punkero


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< V2.fi pelasi: Awesom... V2.fi:n Mahtava Mafi... >

Keskustelut (4 viestiä)

Tur

20.10.2016 klo 14.08 2 tykkää tästä

Herra Biscuit sairastaa syöpää ja elinaikaodotukset on 1-3 vuotta. Muuten aivan mainio rustaus.
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

20.10.2016 klo 14.24 3 tykkää tästä

Tur kirjoitti:
Herra Biscuit sairastaa syöpää ja elinaikaodotukset on 1-3 vuotta. Muuten aivan mainio rustaus.


En valitettavasti tiennyt tuota. Olen muutamia kymmeniä videoita katsonut satunnainen fani.

Pääni toimii siten, että kohta tiedän luultavasti kaiken herra Biscuitista, jolla on hyvin karismaattinen juontotyyli.
pvdhisgpsih

20.10.2016 klo 17.50 4 tykkää tästä

Mikä tää nyt on? Eikö arvosteluissa saa tarpeeksi? Niissä sentään tietää mikä on se aihe ja punainen lanka joten on joku mahdollisuus ymmärtää joitain sanoja, tämä voi liittyä mihin tahansa. Vanha painajainen tai kassajonossa Cosmon kannesta aiheutunut päiväuni
Usko69

22.10.2016 klo 17.57 2 tykkää tästä

Ihan mielenkiinnosta: mitä tämän tekstin pitäisi antaa lukijalle?

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova