Tuorein sisältö

V2.fi testasi: HyperX Cloud Stinger 2 -kuulokkeet

Manu Pärssinen

29.03.2023 klo 22.08 | Luettu: 785 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Mukavaa, langatonta
V2.fi:ssä on testattu reilusti HyperX:n laitteita vuosien aikana ja itse taas olen testannut kymmeniä ja kymmeniä kuulokkeita. HyperX:n kuulokkeiden testit ovat kuitenkin sattumalta luiskahtaneet aiemmin yksinomaan Mikon kontolle, sittemmin Nannen - viimeisimpänä HyperX Cloud Alpha Wirelessit noin vuoden takaa (artikkeli täällä). Laiteartikkeliarkistoamme selatessa törmäsin myös HyperX:n kuulokepuolen ehkä hieman sekavaan nimeämiskäytäntöön - eikös Cloud Stinger II Wireless -kuulokkeet jo ole arvosteltu? Ei. Ne olivatkin Cloud II Wirelessit (testi).

Ehkä osittain siksi, että en ollut HyperX-luureihin tarkemmin tutustunut, alkuvaikutelma niistä oli varovaisen positiivinen. Toki kuuloketeknologiakin hienovaraisesti kehittyy koko ajan ja yhä halvempiin kuulokkeisiin saadaan tungettua yhä enemmän teknologiaa sekä parempia komponentteja, joten 120 euron pelikuulokkeilta voi jo jotain odottaakin.

Tällaisia lukemia HyperX kuulokkeille lupailee:
50 mm dynaamiset elementit (neodyymi)
Taajuusalue 10 Hz - 20.2 kHz
Herkkyys -12 dBFS/Pa (1 Khz)
USB 2.0
Akkukesto 20 tuntia, lataus 3,5 tuntia
Paino 275 grammaa
Yhteensopivuus: PC
Hinta 119,90 eur (Amerikassa $99)



HyperX:n tutun punavalkoisesta laatikosta löytyy reilu kasa muovia, litteäksi taittuvat kuulokkeet, pop-“tuulisuoja” mikrofonille, USB-lähetin sekä pieni latauspiuha. 2,4 GHz:n taajuudella langatonta signaalia lähettävä pulikka on melkoisen kookas - isompi kuin suurin osa USB-muistitikuista. Ehkä sen hukkaamisesta ei ole niin paljon huolta kuin pikkusormen kynnen kokoisista lähettimistä, joita joidenkin kuulokkeiden mukana tulee, mutta melkoinen kalikka se on tietokoneen USB-portista sojottaessaan. Lähettimen koosta on mahdollisesti hyötyäkin, sillä kuulokkeiden signaali katkesi väliseiniä pullollaan olevassa, isohkossa asunnossani vain yhdessä kulmauksessa, ja sielläkin vain hetkeksi. Normaalitestini on jääkaapille ja takaisin kävely ja siitä CS2W:t selvisivät helposti. Myös kuulokkeiden kytkeminen oli mukavan rivakkaa touhua ja se kesti noin 2 sekuntia.

Ehkä hieman halvan tuntuisesta muovisesta rakenteestaan huolimatta kuulokkeet kestävät reilumpaakin taivuttelua sekä venyttelyä ja venyvät täten isompaankin päähän. Ulkoasu on enimmäkseen mattamusta, muutamia hopeisia logoja ja tekstejä sekä punaista äänenvoimakkuuden säädintä lukuunottamatta. Minkäänlaista RGB-valoshowta niistä ei löydy, mikä on joillekin plussaa, toisille miinusta. Kupit kääntyvät ongelmitta ja kahden akselinsa sekä kookkaiden muistivaahto/keinonahkatyynyjensä, sekä kohtuullisen keveytensä vuoksi kuulokkeet tuntuvat varsin mukavilta päässä ja korvilla, eivätkä omasta päästä lipsuneet poiskaan. Se olikin ensimmäinen yllätys, kun olen mukavuuden vuoksi suosinut yleensä muutaman muun valmistajan laitteita. CS2W:itä piti mielellään päässä useiden tuntien ajan.

Isot tyynyt myös vaimentavat ulkomaailman kohinaa ja huminaa riittävästi. Äänenvoimakkuuden säädin löytyy aivan oikeasta paikasta, oikean kupin takaa ja tarjoaa pyörittelyynsä mukavaa vastetta. Mitään muuta virtanapin klikkauksen lisäksi ei voikaan sitten itse kuulokkeista tehdä - mutta voimakkuussäädön olemassaolo on ainakin ehdoton plussa.

Minut tuntevat tietävät, että kuuntelen musiikkia jotakuinkin koko hereilläoloaikani, joten musiikki pauhasi silloinkin, kun Cloud Stinger 2:t ensimmäistä kertaa tietokoneeseeni liitin. Tästä seurasikin se toinen yllätys, sillä musiikki kuulosti niillä ensituntumalta hyvältä. Äänenkuva oli kohtuullisen tilava ja joka taajuusalueella tuntui olevan irtonaista tavaraa, bassotkin tuntuivat keskimäärin oikeilta. Tarkemmassa syynissä (eli kuuloketesti-soittolistaani läpikäydessä) kävi toki ilmi, että pelityökalu on kyseessä, sillä jos keskiäänten alueella oli paljon elementtejä, ne korostuivat yhdessä ja erottelu kärsi. En voi väittää silti, etteivätkö jotkut musiikkiteokset olisi kuulostaneet kuulokkeilla niiden hintaan nähden mainioilta - eivät kaikki, mutta jotkut.


Musiikin kuunteluun ne ovat siis käypäiset, mutta olennaisempaa on toki pelaaminen ja äänikeskustelu. Joillekin kynnyskysymys saattaa olla se, ettei mikrofonia saa irti, eli mikäli näitä käyttää myös julkisissa kulkuvälineissä, kasvojen vierellä sojottava mikki saattaa näyttää hassulta. Ylös käännettäessä mikrofoni menee piippauksen kera mute-tilaan ja kääntyy niin ylös, ettei se jää millään tavalla näkökenttään häiritsemään. On hyvää ja hienoa, että mukana tulee isohko pop/tuulisuoja, mutta muuten mikin äänenlaatu on sekin, noh, keskitasoa.

Tukeva bassopuoli toistaa peliräjähdykset messevästi ja keskialueen korostukset selviytyvät tarkemmista tiedustelutehtävistä niin kuin pitääkin, vaikkei niitä mainosteta millään itse keksityllä tehostusominaisuuksilla. HyperX:n Ngenuity-sovelluksen taajuuskorjaimella (jossa voi säätää kymmentä taajuusaluetta) voi haluttuja tehostuksia tehdä ja tallennella myös itse. Laatikossa HyperX mainitsee ensimmäisenä kuulokkeiden DTS Headphone:X -tilaäänitoiminnon. Tilaääni alkaa olla sen verran perustoiminto, ettei sillä juuri leukoja saada lattiaan oli se kuinka hyvä tahansa, enkä itse useinkaan pelaa pelejä, joista siitä olisi paljon pelillistä hyötyä. Testattaessa se lisäsi ääneen kyllä avaruutta ja jonkin verran suuntatarkkuuttakin, varsinkin edessä päin “olevissa” äänilähteissä. Pään taakse tuntui harva asia menevän. Keskitasoa? Parempi kuin joissain testaamissani. Tilaääni toimii vain PC:llä, vaikka luurit toimivat myös PlayStationeissa.

Kuten mainittua, olen musiikin suurkuluttaja, joten akkukeston testaaminen on se asia, jonka pystyn kohtuullisen luotettavasti testaamaan ja HyperX:t suoriutuivat lataamatta yli kaksi normaalityöpäivää, Ehkä olisin kaivannut jotain pikalataustoimintoa, joita alkaa kuulokkeissakin tänä päivänä näkyä.

120 euron pelikuulokkeiden rintama on ruuhkainen mesta. Razer, Steelseries, Logitech ja monet muutkin tarjoavat HyperX:lle kovia kilpailijoita samankaltaisilla spekseillä, halusit johdon tai et. Viikon testirupeaman perusteella saattaisin kyllä ottaa Cloud Stinger 2:t mukaan omalle ehdokaslistalleni, jos tämän hintaluokan pelikuulokevaaleja käytäisiin. Vaikka ne ovatkin mukavuudeltaan ja äänentoistoltaan mielestäni vähän perustason yläpuolella, ne ovat juuri sitä: melko keskitason peruskuulokkeet tässä hintaluokassa. Ehkä ne eivät siis aivan voittajaksi selviäisi, mutta esiintyisivät edukseen - parikymppiä halvemmalla selkeämminkin.



HyperX Cloud Stinger 2
Hintaluokka: 120 euroa
Lisätietoa: HyperX


V2.fi | Manu Pärssinen
< V2.fi ennakoi: Diabl... Retro Rewind: Teksti... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova