Tuorein sisältö

V2.fi testasi: Razer Blade 16 -pelikannettava (2024)

Anne Kukkura

13.05.2024 klo 18.54 | Luettu: 591 kertaa | Teksti: Anne Kukkura

Razer jatkaa tehokkaiden 16-tuumaisten sarjaansa
Razer on jatkanut Blade-kannettaviensa sarjaa vuosittain ilmestyneillä uusilla malleilla. Painotus on selvästi pelaajien ja sisällöntuottajien tarpeissa, joista jälkimmäiseen erityisesti painottuva OLED-näyttöinen malli oli meillä viimeksi Linkki. Tämän vuoden Blade-malleissa on useita erilaisia kokoonpanovaihtoehtoja, ja testiin tuli 16-tuumaisiin, alumiininharmaisiin Mercury White - kuoriin ahdettu, eritoten pelaamiseen tarkoitettu tehomylly. Myös kaksi erilaista OLED-versiota on Blade 16:sta saatavilla, mutta niitä ei tässä arviossa käsitellä.


Testatun kannettavan sisuksista löytyy:

Windows 11 Home
Intel Core i9-14900HX, 24 ydintä (2.2 GHz)
32 Gt DDR5 5600 MHz RAM
Näyttö Mini-LED 16" UHD+, 16:10 (3840 x 2400 WQUXGA) / FHD+ 16:10 (1920 x 1200, WUXGA)
NVIDIA GeForce RTX 4080 Laptop GPU, 12GB GDDR6 VRAM
UHS-II SD-kortinlukija
2 TB SSD-tallennustila
USB-A 3.2 Gen 2 x3, Thunderbolt 4 (USB-C, PD 3), USB-C 3.2 (PD 3), HDMI 2.1-liitäntä (tukee myös 8K 60 Hz sekä 4K 120 Hz), 3,5 mm kuulokeliitäntä
21,99 mm x 244 mm x 355 mm
2,45 kg
Kensington-lukko

Harmaa ulkoasu on hillitty ja miellyttävän näköinen, eikä selvästi kerää sormenjälkiä samalla tavoin kuin musta versio. Kannessa on Razerin logo, mutta RGB-valaisu on rajoitettu onneksi näppäimistön alueelle. Musta näppäimistö on ABS-muovia ja näppäimet klikkaavat sormien alla kumikytkimillä, matalalla tuntumalla, mikä oli pettymys. Näppäinasetteluun en päässyt tottumaan, joten kirjoittaminen ei tuntunut laitteella niin sujuvalta – pelatessakin osuin aina vääriin nappeihin. Eri alueita näppäimistöstä voi tosin halutessaan vaikka värikoodata valojen avulla Synapsen kautta, joka on Blade-sarjasta tuttuun tapaan koneen erilaisten säätöjen sydän Windowsissa.


Synapsen toimivuutta ja joustavuutta on parannettu entisestään, eikä sen käytössä ollut mitään ikävää tällä kertaa. Virrankulutusta, tuuletinkäyriä, näytön väriprofiileja ja kaikkea muuta on helppo säätää niin halutessaan. Myös näytönohjaimen toimivuutta parantava laiteohjelmistopäivitys ohjattiin asentamaan Synapsesta löytyneen linkin kautta, ja hyvien annettujen ohjeiden avulla tehtävästä olisi varmasti selvinnyt vähän kokemattomampikin käyttäjä. Ylimääräisiä sovelluksia eli nk. bloatwarea ei mukana ole, jos Synapsea ei siis sellaiseksi lasketa – tästä moni muu laitevalmistaja saisi ottaa oppia.

Kosketuslevyssä on koon puolesta premium-tuntumaa. Levyhiiri on hyvin tarkka ja klikkauksen syvyys on matala. Siinä, missä joku voi pitää herkästä kosketuslevystä, koin sen välillä olevan vähän liiankin herkkä lukemaan liikkeitä ja painalluksia. Toisaalta koko on todellakin niin valtava, että suuremmillakin käsillä varustettu käyttäjä pystyy konetta sillä käyttämään.


Kannettava on raskas, mutta siitä huolimatta se tuntuu helposti kuljetettavalta ja se olikin varsin helppo sujauttaa reppuun tai olkalaukkuun. Virtajohto on tuhti, mutta kohtuullisen kokoinen. Vuoden 2021 malliin verrattuna tehokkaamman virta-adapterin kolmipinninen johto pysyy nyt hyvin kiinni, eikä irtoa itsestään.

Näyttökannessa on taipuvuutta, joskaan ei mitenkään huolestuttavan paljoa. Sarana kääntyy auki sutjakasti yhdelläkin kädellä, mitä ei aivan jokaisesta pelikannettavastakaan voi vielä sanoa. Rungossa sen sijaan on joustavuutta jopa siinä määrin, että jos alusta ei ole täysin suora ja tasainen, koneen etureunalle käden laskemalla tuulettimet saa vinkumaan. Rakenteellisesti ominaisuus on outo, etenkin kun pohjaa on tuettu myös titaanilla. Koneen laidat ovat etupuolella melko terävät, mikä on edelleen epämukava juttu ranteiden osuessa reunaa vasten.


Näyttökansi on mukavan näköinen, ja paneelin ulkopuolelle jäävät reunat siistit ja kapeat. Mini-LED tarjoaa natiiveina näyttötilavaihtoehtoina joko FHD+ 240 Hz virkistystaajuudella tai UHD+ 140 Hz taajuudella, jotka ovat hyviä vaihtoehtoja eri tyyppisiä pelejä pelaaville. 16:10-kuvasuhde lisää käytössä olevaa kuva-alaa.

Värimaailma on hyvin kirkas ja valoisa. Mustat eivät taustavaloteknologian takia ole äärimmäisen tummia, mutta tarjoavat kuitenkin peli- ja viihdekäyttöön riittävää kontrastia. Katselukulmat tuntuvat suppeilta ja paneelin laidoilla on silmin havaittavaa harmautta, katsoo sitä mistä suunnasta tahansa. Mustalla taustalla olevat valokohdat hehkuvat laidoilta, mikä täytyy tiedostaa ennen ostoa.

Näyttö on tehdaskalibroitu ja sävyskaaloja on valittavana useita erilaisia sen mukaan, millainen tarve värintoistolle on. Myös omia väriprofiileja voi nyt Blade 16:ssa käyttää, mikä on hienoa. Värien sävykkyys on niin saturoitunut oletuksena, että vaihtoehtoja onkin hyvä olla. Näyttö ei mielestäni sovellu sellaisenaan ammattimaiseen graafiseen työhön tai videotyöskentelyyn, mutta jos väriherkkien työvaiheiden viimeistely on tarkoitus tehdä vaikkapa toisella työasemalla tai kyse on somejulkaisuista, Blade 16:n Mini-LED-näyttö on aivan riittävä moneen käyttöön.


Pidin tuulettimien asetukset automaattisina, sillä halusin antaa oletusasetuksille mahdollisuuden. Käyrä on aggressiivinen ja tuulettimet luonteeltaan äänekkäät, mutta kone pysyi siedettävänä koskettaa etulaidan ja näppäimistön osalta kovassakin käytössä. Syynä ovat uudet eristyslevyt näppäinten alapuolella sekä jäähdytyksen höyrykammiorakenne. Näppäimistön ja näytön väliin jäävä kaistale kuumeni selvästi todella voimakkaasti, mutta tuohon osaan ei onneksi ole tarpeellista koskea muutenkaan. Kotelointiin johdetussa jäähdytyksessä on siis selvästi kyetty parantamaan. Pohja on kuuma, mutta alkaa olla selvä, ettei tämän kaltaisia koneita oikeasti enää odotetakaan käytettävän sylissä, vaan aina jollakin pöytätasolla. Huomattavaa on, että täysin hiljainen Blade 16 ei koskaan ole, vaan tuulettimet viheltelevät hiljaisellakin esiasetuksella pelkästään Windowsia seisottaessa.

Kortinlukija on vaihdettu hitaampaan UHS-II -versioon, mikä kielii enemmänkin keskimääräisille kuluttajille ja pelaajille kohdennetusta tuotteesta. Se on vähän sääli, sillä 2021 vuoden Bladessa oli nopeampi kortinlukija, joka oli myös videotyössä syntyvän, laadukkaamaan 4K-videomateriaalin käsittelyn kannalta kätevämpää. Sisäinen 2 Tt M.2 NVMe -tallennustila sen sijaan on nopea ja tasatahtisen tuntuinen käyttää – kunnes koneen lämpötila on pysynyt jonkin aikaa korkeammalla. Silloin SSD hidastelee satunnaisella tahdilla ja parantaa suoriutumistaan taas, kun järjestelmä on päässyt jäähtymään. Tallennustila on sentään yhä laajennettavissa 8 Tt saakka.


Thunderbolt 4 -portteja on vain yksi, mutta muuten porteissa on nykymittapuulla hyvää monipuolisuutta. USB-C- ja A-malliset portit ovat nopeampaa 3.2 Gen 2 -versiota (yhteensä 4 kpl) ja mukana on yksi HDMI 2.1 -portti. Ethernetiä ei ole, mutta langattomat yhteydet tukevat puolestaan Bluetooth 5.4:ä ja Wi-Fi 7:ä, jotka ovat hyvä, nykyaikainen valinta. Fyysisten porttien asettelu molemmin puolin konetta on vähän ahdas ja olisin toivonut hieman enemmän väljyyttä niiden välille.

Blade 16:n ääniä vaivasi omituinen ongelma: riippumatta siitä, olivatko käytössä eri tavoin yhdistetyt kuulokkeet vai sisäiset kaiuttimet, äänet satunnaisesti rätisivät ja räpsähtelivät toiston alkaessa. Kyseessä on varmastikin tehdasvika, mutta oli varsin erikoinen juttu näin kohdalle osuessaan. Muuten eroteltu kaiutinrakenne on kiva, sillä diskantit ja bassot on jaettu omiksi elementeikseen, molemmin puolin. Videoita ja maltillisella äänimaailmalla varustettuja pelejä jaksaa Blade 16:n sisäänrakennetuilta kaiuttimilta kuunnella huomattavasti paremmin, kuin monelta muulta kannettavalta koneelta. Verkkokamera ja sisäiset mikrofonit ovat puolestaan edelleen läppärilaatua, joskin paremman päädyn sellaista. Valotus toimii ja värit ovat luonnolliset, puhekin tallentuu selkeästi. Stereoasetelma mikeissä ja mekaaninen yksityisyyssuoja kamerassa ovat osoitus siitä, että näitä asioille on uhrattu ainakin yksi tai kaksi ajatusta.


Täyden akun tyhjenemään tavanomaisessa moniajo-toimistokäytössä kohtalaisella netinkäytöllä alle kolmeen tuntiin. Peliasetuksilla akku hupenee selvästi nopeammin. Laturi vastaa onneksi haasteeseen ja kykenee 330 W voimalla lataamaan akun täyteen puolessatoista tunnissa.

Kone suoriutuu pelaamisesta hyvin, oli kyseessä mikä tahansa nykyaikainenkin peli. Korkeat ruudunpäivitysasetukset ovat todella sujuvat. Kuten aikaisemmatkin Blade-sarjalaiset, myös Blade 16 hyödyntää integroidun näytönohjainpiirin ja erillisen näytönohjaimen yhdistelmää. Vaihto integroidusta RTX 4080 -mobiiliversioon sujui korjauspäivityksen jälkeen lennosta täysin katkeilematta ja älykäs valinta näiden kahden välillä on toimiva. Myöskään muutaman vuoden takaisessa arvostelussa mainitsemiani kuvasuhde- ja kirkkausongelmia ei tullut enää vastaan.


Työskentelyssäkään teho ei tosiaankaan lopu kesken, oli kyseessä sitten graafinen työ tai vaikkapa videoefektointi. Lämpötilat pyörivät raskaassa käytössä tavallisimmin 80–90 celsiusasteen tietämillä koko ajan, jolloin tuulettimetkin pitävät kovaa ääntä, oli tuuletinasetus sitten automaattinen tai itse tehty. Ääntä lähtee joka tapauksessa, sillä Intelin 24-ytiminen Core i9-14900HX käy näytönohjaimen lisäksi kuumana moniydinajossa.

Kokonaisuutena Razer Blade 16 (2024) on hieno kapine, josta pidin taas Blade-sarjalaisena kovasti. Hyvännäköiseen, moderniin pelaamiseen tarvittava vääntövoima on ehdottoman kovaa ja ohjelmien moniajo onnistuu samoilla paukuilla hienosti. Jäähdytys on joltain osin parantunut, mutta edelleenkin herää se ajatus, että jäähdyttävä alusta olisi ehdottomasti paras pari näin kuumalle koneelle. Graafista työtä tekevän tehokäyttäjän kannattaa mielestäni käyttää joko ulkoista, kalibroitavissa olevaa näyttöä tai harkita kiinteällä OLEDilla varustettua versiota Blade 16:sta.


Kannettavana pelikoneena laite edustaa itseään mielestäni hyvin kilpailullisessa kategoriassa, etenkin maltillisen brändäyksen ja puhtaan Windows 11 -asennuksen kanssa. Näppäimistön ja levyhiiren käytön soisin olevan huomattavasti mukavampaa, kun jo niin monia Blade-versioitakin on valmistaja ehtinyt julkaista. Hinta vaihtelee Suomessa tällä hetkellä eri kokoonpanojen välillä noin 4400–5400 euron haarukassa, joista kokeiltu kokoonpano sijoittuu noin 4800 euron hintaluokkaan. Hinta on tosiaankin melko korkea, joten edellisvuoden mallista ei välttämättä ole mielekästä päivittää tämän vuoden malliin. Jos tehokkaalle ja liikkuvalle koneelle on tarvetta, Razer Blade 16 (2024) kannattaa pitää mielessä. Houkutukseksi tarjotaan mukaan vieläpä yksi kuukausi ilmaista Xbox Game Pass Ultimatea.



Razer Blade 16 (2024)
Hinta: 4000-4800 euroa riippuen varustelusta
Lisätietoa: Razer


V2.fi | Anne Kukkura
< Pelataanpa: Amiga-kl... V2.fi ennakoi: No Re... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




V2.fi Tiktok
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova