Tuorein sisältö

Priboi UM-50

Mikko Heinonen

25.01.2008 klo 14.04 | Luettu: 41550 kertaa | Teksti: Mikko Heinonen

Viikon retrovimpain


Viikon Vimpain -juttusarja tekee tällä viikolla poikkeuksen ja esittelee uuden ja kiiltävän sijaan vanhaa ja huikeaa. Kestävän kehityksen hengessä kannattaa myös vimpainhullujen suunnata välillä kirpputoreille ja ilmaisilmoituslehtien pariin tutkimaan, löytyisikö käytettyjen maailmasta jotakin mielenkiintoista härveliä. Allekirjoittaneen paras löytö on ollut tässä esittelyssä oleva, Neuvostoliitossa valmistettu high end -päätevahvistin.

Työläisten tasa-arvo ja ökykalliit hifilaitteet istuvat jokseenkin huonosti samaan lauseeseen. Voikin vain arvailla, millaisen tapahtumaketjun jälkeen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa on päätetty ryhtyä tuottamaan laitetta, joka vastaa rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan tukevimpia länsimaisia hifi-hapatuksia. Priboi 50-UM on 2x50 W tehon puhtaassa A-luokassa tuottava, tyhjiöputkiin perustuva päätevahvistin, jossa on mm. erittäin arvostettu kaksoismonorakenne ja vastuksilla toteutettu äänen tulotason säätö. Tämän lisäksi se on toki järkyttävän suuri, painava ja kolhon näköinen kapistus, joka syö sähkövirtaa aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi.

Laite on peräisin 80-luvulta, ja se käyttää 6R3S1-tyyppisiä transistoriputkia vahvistukseen. Tyyppi on ilmeisesti sama kuin jossakin N-liiton sotilasradiossa, jotka toimivat pitkään putkilla osittain eräästä mielenkiintoisesta syystä: mahdollisen ydinsodan sattuessa piitransistorit pimenevät elektromagneettisen pulssin voimasta, putket jatkavat puksutustaan normaalisti. Erikoinen putkityyppi tuottaa haastetta siinä vaiheessa, kun niiden käyttötunnit tulevat täyteen. Harrastajat ovatkin joko modifioineet laitteita käyttämään Kiinassa valmistettuja, yleisempiä putkia, tai sitten haalineet varaputkia aina tilaisuuden tullen entisistä itäblokin maista. Satunnaisesssa nautiskelukäytössä ensiasennusputket kuitenkin toimivat vuosia, ellei -kymmeniä.

Leirinuotiolla


Mikä sitten tekee putkivahvistimesta niin erikoisen ja haluttavan? Tähän saa vastauksen kytkemällä laitteeseen virrat päälle. Kun putkien elektrodit alkavat hiljalleen hehkua yhä voimakkaammin, on tunnelma etenkin pimennetyssä huoneessa näyttävä. Tämä lämpimyys säteilee myös laitteella kuunneltuun musiikkiin - putkien soundi on pehmeämpi kuin nykyaikaisessa vahvistimessa, ja etenkin vanhat LP-levyt kuulostavat mahtavalta putkipäätteen tulkitsemina.

Priboi poikkeaa äänentoistollisesti valtavirrasta edukseen. Useimmiten osa "pehmeydestä" on nimittäin peräisin siitä, ettei putkien suorituskyky riitä toistamaan kaikkia taajuuksia, ja etenkin bassotoisto jää hieman vajavaiseksi. Sekä edesmenneen Hifi-lehden mittaukset että omat tutkimukseni oskilloskoopilla kuitenkin kertovat, että Priboin taajuusvaste on putkilaitteeksi hämmästyttävän suora. Niinpä sitä voi tarvittaessa käyttää vähän kaikenlaiseen - omalla laitteellani on jopa kuunneltu joskus toimintaelokuvan ääniraitaa kaikkine räjähdyksineen aivan kelvollisin tuloksin.

Koska Priboi on päätevahvistin, se vaatii toistoketjuun eteensä esivahvistimen, jolla liitetään eri laitteet ja ohjataan äänenvoimakkuutta. Jos esim. CD-soittimessa on linjatason säätö, voi sitä jossain määrin hyödyntää tämän laitteen kanssa, mutta edelleen saa olla tarkkana äänen tulotason säädöstä. Se on tehty vastuksilla, mikä on laadukkaissa laitteissa suosittu ratkaisu, mutta huomioiden itänaapurin toleranssit, myös vanhemmiten rapiseva ja epävarma sellainen. Parasta on siis säätää tulotaso laitteesta maksimiin ja käyttää erillistä esivahvistinta.

Ikänsä ja erikoisen alkuperänsä vuoksi Priboi käyttää DIN-liittimiä linjasignaalin tuloon. Käytännössä tämä tarkoittaa vain joko sovittimen rakentamista tai laitteen modifiointia. Oma Keltaisesta Pörssistä aikanaan ostettu vahvistimeni on modifioitu Suomessa käyttämään normaaleja RCA-liittimiä. Jos kolvi pysyy kädessä, muutoksia ei ole vaikea tehdä, sillä piirilevyillä on paljon tilaa.

Halvalla high endiin


Itänaapurin insinöörit rikkoivat Priboilla aikanaan äänentoiston perinteitä tarjoamalla vain kalleimmissa laitteissa nähtyjä ratkaisuita murto-osalla hinnasta. Priboin myyntihinta Suomessa oli 1000-2000 markan luokkaa, ja käytettynä niitä liikkui viiden sadan markan molemmin puolin. Tähän hintaan niitä ostivat monet aivan herätehankintana. Samasta syystä laitteita on Suomessakin edelleen "kierrossa", ja niihin törmää toisinaan nettihuutokaupoissa, kirpputoreilla ja mainitussa Keltaisessa Pörssissä. Jos äänentoisto ja etenkin putkivahvistintekniikka kiinnostaa, tarjoaa Priboi edullisen pääsylipun tähän taiteenlajiin sekä mainion rakentelualustan jatkoprojekteille. Itse olenkin jo hyvän aikaa tutkinut eBayn tarjontaa löytääkseni edullisen putkietuvahvistimen rakennussarjan...

V2.fi | Mikko Heinonen
< Grundig DCR 1784... Klassikkokinon myöhä... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (11 viestiä)

kepe-5

Rekisteröitynyt 04.04.2007

25.01.2008 klo 16.24

Jees, tähän mennessä juttusarjan kiintoisin artikkeli. Putkivahvistintakin olen kaipaillut niin kauan, että jospa alkaisi kallailemaan jotain vastaavaa nettihuutokaupoista.
lainaa
grinderi

30.10.2008 klo 10.27

Osaisiko artikkelin kirjoittaja tai joku muu kertoa mitä eroa on Priboi 75 UM 104 C päätteellä ja tällä Priboi 50 UM 204 C päätteellä? Ulkoisesti ovat saman näköisiä, kokoisia ja painoisia.
lainaa
par

13.11.2008 klo 12.32

skemoja katsomalla vain muuntaja on eri. Jännitteet putkille korkeammat 75:ssa jolloin siitä tuleekin 75W pääte.
lainaa
Orbitson

31.12.2008 klo 17.13

Kyllä toi kannattaa sitten muuttaa EL-34 putkille.
Sellainen hemmo kun Tenho Salonen Kangasalalla on aika guru näiden kanssa, ja itse sain häneltä ohjeet miten muutos tehdään.

Paitsi että putkien saatavuus helpottuu, niin bonuksena tulee se, että pieni notkahdus diskanttipäässä korjaantuu parempaan suuntaan. Vahvistin soundaa kirkkaammalta sen jälkeen. Jotain ehkä siinä prosessissa menettääkin, mutta mielestäni enemmän hyötyä mitä haittaa.

BTW, putkivahvistimen taajuustoiston puutteet ovat kitaravahvistimien omintakeiseen soundiin osallisena, mutta hifi-putkivahvistimissa ei voi puhua taajuustoiston puutteista. Putket kyllä pystyvät toistamaan sekä hyvin matalia että korkeita taajuuksia erinomaisesti, ja transienttitoisto on omaa luokkaansa!
lainaa
HannuHulttio

06.01.2009 klo 10.28

Googlasin tuota Salosen nimeä, mutta en löytänyt linkkiä häneen. Olisiko Orbitsonilla ohjeita tuohon EL34 -projektiin?
2 Priboj raatoa on työn alla (sulaneita pääteputkia, palaneita sulakkeita, vastuksia, diodeja jne.) Huoltoystävälliseltä kuitenkin vaikuttaa.
lainaa
Orbitson

24.02.2009 klo 16.00

HannuHulttio, laita mulle sähköpostia, niin jutellaan lisää aiheesta.
kampura.otsaan@gmail.com
lainaa
virosta

28.03.2009 klo 20.25

No ei see Priboi ole mitään High-Endia.
Mutta halpa kyllä.
Kovasti takaisin kytkety ja transistorimainen, ainoa hyvä asia on iso teho.
Katso:
http://www.hot.ee/kaameelis/Priboi/Priboi1.html
lainaa
HannuHulttio

18.04.2009 klo 13.08

Sain Priboj GU-50 -modaukseen hyvät ja toimivat ohjeet, joten siltä osin homma hoitunut.
Pieni korjaus "palaneisiin diodeihin": itse asiassa diodeihin oli merkitty miinusnapa väärin. Liekö venäläisellä vodkalla ollut osuutta asiaan? (Diodit menivät kuitenkin vaihtoon kuten suurin osa sisuskaluista myös.)

Ei varmaan High End porukkaa Priboj-harrastaja olekaan. Eliittihifistit varmasti viihtyvät omissa salongeissaan tuhannen euron kaiutinjohtoineen.

Musiikkivihje Priboj kuunteluun (stream):
googlaa "Illinois Street Lounge"
Sopii kuin nenä päähän, bassot murahtelevat maukkaasti.
lainaa
Orbitson

11.09.2011 klo 00.11

Jospa vanhaan aiheeseen kommentoisi... Ajankohtainenhan tämä aihe on aina. :)
Näemmä jäänyt siihen taajuustoistoon liittyen mainitsematta aikaisemmin, että siis ne putkethan toistaa ylä sekä alataajuuksia aivan älyttömän paljon paremmin mitä puolijohteet. Se ei silti tarkoita että taajuustoisto ylettyisi viiteenkymmeneen kiloherziin myös kaiutinlinjassa, sillä päätemuuntaja on se rajoittava tekijä, ja yleensä myöskin sitäkautta melkein tärkein komponentti laadunpuolesta.

Päätemuuntaja oli tässä muutenkin se tärkein asia, mistä halusin laittaa lisäkommentin, nimittäin Hannu, oliko kärvähdys todellakin diodeista lähtöisin? Nimittäin ensimmäisenä tulee mieleen, että jos päätemuuntajien johdot on kytketty samalla tavalla molemmin puolin, niin vehkeestä ei paljon ääntä lähde ja jos ei virtaa kytke pois äkkiä, niin koko vehje voi sulaa! Muuntajat eivät ole peilikuvia, eli ne täytyy kytkeä tämä huomioonottaen! Toisen kanavan päätemuuntajalle menevät johdot kuuluu mennä suoraan ja toiselle ristiin! Muuten tulee romua!
lainaa
HannuHulttio

12.10.2011 klo 23.38

Orbitson,
Ei niissä diodeissa ollut siis vikaa; vain merkintä (napaisuus) väärin merkattu diodien kuoreen, mutta oikein päin juotettu piirilevylle. Itsetuhoutuvat pääteputket ne tuhoutuivat samalla vieden mukanaan osan muita komponentteja kuten vastuksia. Tiedossa on tuo muuntajien johdotuskin.
lainaa
mraudio

24.01.2012 klo 04.29 1 tykkää tästä

mraudio. kun suuresti arvostamaltani yli-insinööri tapio m.köykältä kysyin,että mikä on huonoin tehoputki,niin hän sanoi el34. en kerro kiusallanikaan mikä on se paras. selvitin aikoinaan myös mikä on priboin pääteputkia vastaava - ja niitä on saatavilla.kyseessä on ns. lähetinputki. pääteasteen taajuustoisto riippuu myöskin suuresti ohjainasteen kytkennästä.ei siis pelkästään päätemuuntajista. kyllä yli 50khz putkipääte voi toistaa. vanha fisher toisti sen ja ylikin.putkilaitteesta tulee aina mitata ns. smpte im-särö - ei mitään thd juttuja pelkästään. tube or not tube.
lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova