Älykellojen suosio kasvaa vuosi vuodelta ja V2.fi sai tuplatestiin katsastettavaksi Honorin tuoreen Magic Watch 2:n. Videolla Mikko kertoo mietteitään laitteesta ja alempana toinen (joskin melko samansuuntainen) mielipide Manulta.





Honor Magic Watch 2 (46 mm)
Hintaluokka: 199 eur
Lisätietoa: hihonor.com



Arvio kirjoitettu näkemättä Mikon tekemää videota, yhtäläisyyksistä huolimatta.


En ole käyttänyt rannekelloa yli 20 vuoteen, vaikka toki teknologianörttinä älykellot ovat kiinnostaneet. Joululahjaksikaan en vielä itselleni moista hankkinut, mutta ajatuksena kävi jo mielessä, että jospa puhelimen notifikaatioiden pääpiirteet näkisi nopeasti ranteesta sekä potentiaalisesti saisi lisäpotkua päivittäisten kävelyaskelten kerääntymiseen. Eikä tarvitsisi aina kaivaa sitä puhelinta povitaskusta, kun tarvitsee tietää aika.

Sitten Honorilta kyseltiin, haluaisinko kokeilla uutta Honor Magic 2 Watchia, joka on käsittääkseni aika pitkälti Honor-versio Huawei Watch GT 2:sta. No halusin. Alku ei sitten ollutkaan ruusuista. Ensimmäinen asia, jonka kello pyytää tekemään, on Huawei Health -sovelluksen asentaminen. Se taas ei onnistu, ellei (sovelluksen mukaan) asenna uusinta versiota Huawei Mobile Services -sovelluksesta. Tästä oli seurauksena “Huawei Mobile Services Keep Stopping” -virheilmoitus, eikä googlailukaan tuntunut auttavan. Harmitus iski.

Pari päivää myöhemmin jatkoin kuitenkin vielä kerran googlailua ja nyt löysin ohjeistuksen vanhemman HMS:n asentamiseksi. Outojen APK-pakettien lataaminen oudoilta sivuilta on aina arveluttavaa, mutta niin kävi, että sain Huawei Healthin asennettua ja kellokin lähti toimimaan. Viikon käytön jälkeen virheilmoitukset palasivat (ilmeisesti sovellus oli päivittynyt itsestään), mutta niistä huolimatta kello jatkoi toimimistaan - kuten myös Health-sovellus, kunhan virheet vain sulki pois… ainakin kunnes se ei enää toiminut. HMS:n uusimmat versiot korjaavat Android 10:n kanssa toimimisen ongelmat, mutta niitä ei saa ladattua Googlen sovelluskaupan kautta, vaan pitää loikata Huawein oman puolelle (tai jollekin ystävälliselle, luotettavan oloiselle sivustolle).

Ensimmäinen havaintoni hieman kookkaasta kellosta oli heti paketista ottamisen jälkeen sen suhteellinen keveys. Mielestäni viimeiseksi jäänyt rannekelloni aikoinaan painoi suunnilleen saman verran. Pulssin mittaamista varten kello täytyy kiristää hieman tiukalle ranteeseen, mutta sekään ei minua haitannut. Parin hikoilukerran jälkeen sain kyllä kumihihnan alle lievän allergisen reaktion, mutta syytän siitä enemmän herkkää hipiääni kuin Honoria. Totuin kellon käyttöön nopeasti, eikä nukkuminenkaan sen kanssa ollut epämiellyttävää.


Yksi asia, joka on ajatustasolla hidastanut älykellon ranteeseeni hankkimisen harkitsemista, on ollut niiden lataustarve. En ole halunnut taas yhtä laitetta, joka pitää muistaa laittaa laturiin yöksi, tai ottaa mukaan kolmatta laturia (puhelin, kuulokkeet, älykello), jotta kaikki saisi kerralla käyttökuntoon. Siksi hämmästyinkin, kun Magic 2 -kello heilui ranteessani reilut kaksi viikkoa tarvitsematta lisävirtaa. Okei, tämä pelko oli siis turha ja Honorin akkukesto vallan mainio.

Ruututyöläisenä ja -harrastajana arvostin myös sitä, että tietyin väliajoin älykello kehotti ystävällisesti surahtamalla nostamaan persauksen penkistä ja liikkumaan jonkin aikaa. Sitä totteli mielellään, toisin kuin varsinaisten harjoitusohjelmien drill sergeant -tyylistä huutelua. Eihän sitä jaksanut. Sen sijaan jaksoin vaihdella kellotaulun ulkoasua, niitä kun sai ladattua lisääkin netistä, mutta melko harvasta löytyi kaikki se informaatio, jonka halusin nähdä: päivämäärä, kello diginä, lämpötila, syke ja akkukeston määrä samassa ruudussa.

Lähes pelkästään pulssiin ja käden heiluntaan perustuva mittaus on kuitenkin yksi älykellojen kompastuskivistä. Stressimittaus-toimintoa en edes jaksanut testata, mutta epätarkkuuksia tuli vastaan ihan perustoiminnoissakin: leffan katsominen olohuoneen sohvalla oli laskettu 2 tunnin uneksi ja yhdestä huonosti nukutusta yöstä sain Magic 2:n mukaan irti 7,5 tuntia hyvää unta, vaikka tiestin torkkuneeni vain viitisen tuntia. Samoin junamatkan aikana Tampereelta Helsinkiin tuli ilmeisesti otettua 400-600 askelta, vaikka vain istuin paikallani.

Myöntää pitää, että ruokahalu kasvaa syödessä ja parin viikon käytön jälkeen jäi usein kalvamaan ne asiat, joita ei saanutkaan kellon kautta tehtyä, vaan piti kaivaa kännykkää esille. Autolla ajaessa jos napautti vastausnappia puhelun tullessa, ei voinut valita, että äänet olisivat menneet hands-freehin, vaan sitten olisi pitänyt huudella kelloon (ja pitää sitä auton melussa korvan vieressä). Oli toki myös tilanteita, jossa “rannepuhelimen” käyttö oli perusteltuakin. Joululomalla lisäsin myös kotini älykkyyttä ja olisi ollut kiva huudella assistentille ranteen kautta, mutta sekään ei onnistunut, varsinkaan näinä Googlen ja Huawein kylmän sodan aikoina.

Magic 2 -kellossa on paljon hyvää ja minulle se toimi - ellei muuta - ainakin alkuinnostuksen lähteenä. Olisiko samassa hintaluokassa muita varteenotettavia vaihtoehtoja? Miten kalliimmat kellot ovat parempia kuin tämä? Kovin paljon kilpailua tai eri valmistajia Suomen markkinoilla ei vielä älykelloissa ole, mutta nyt haluaisin testata niitä muitakin.