Venäjän historiasta ainakin visuaalisesti inspiroitunut fantasia tarjoilee täyteläistä tuotantosuunnittelua, eikä sotkeudu järin pahasti raskaisiin selittelyihin. Se tosin auttaa, jos kuulit etukäteen, mikä taikuus on normaalia. Harvat ja valitut hallitsevat tulen tai tuulen kaltaisen elementin. Toiset tekevät sydämille jotain epämääräistä. Valtakunnan keskelle on ilmestynyt "pimeä seinä", joka on myrskyrintaman kaltainen mutta vakaa ilmiö, jonka sisällä asuu hirviöitä. Tuli vain houkuttelee niitä, mutta sankaritar saa tietää olevansa ainutlaatuisen "valovoimainen": hänen valonsa halkaisee pimeyden.

Nuori, kovia kokenut, aasialaistaustaisena joukosta erottuva orpotyttö on muodostanut toistaiseksi sisarellisen suhteen poikaan, joka esitellään paidattomassa nyrkkeilykohtauksessa. Shadow and Bone ja Netflixin edellinen fantasia The Irregulars siis alkavat samalla lailla, mutta ainakaan näissä piloteissa ei ole HBO:n patentoimaa köyrivän miehen takalistoa. Tyttö ja poika pitävät toistensa puolia osana "kasakkiarmeijaa". Tunnemoottorini päästi jo räsähtävän äänen, kun poika yritti kieltää tyttöä matkaamasta kanssaan pimeyteen, joten potentiaalia on.

Ainoa parannusehdotus koskee useimpia tv-sarjoja. Kun 1. lukuun kuuluu Helvetin voimat peittoava mystinen valopallo, jonka perään voitaisiin lyödä lopputekstit, luku saisi muun aikaa keskittyä päähenkilöihin ja tunnelataukseen. Sarja osaa naamioida osan selittelystä luontevaksi dialogiksi, joten ei aika hukkaan menisi. Jakso esittelee myös pimeän alueen toisella puolella kytevän rikolliskulttuurin, jossa on oma alustava viehätyksensä, mutta se että kelmit lähtevät joukolla valotyttöä jahtaamaan voisi olla 2. luvun koukku.

Gangsterin nimi on Pekka ja sitä hoetaan. THL muistuttaa, että torille ei mennä vielä.


Jakso 1-2 >

Katsottu: Netflix