Niin sanottujen avoimien nappikuulokkeiden esiinmarssi on ollut voimakasta jo muutaman vuoden ajan. Normaalisti over the ear -tyyppisistä hifikuulokkeistaan tunnettu Beyerdynamic on nyt myös loikannut mukaan samaan kelkkaan, ja ensimmäinen tätä tyylilajia edustava malli on nimeltään “Amiron Zero”. Myyntipuheiden mukaan Amiron Zerot tarjoavat mukavaa istuvuutta, erinomaista äänenlaatua sekä IP54-tason suojauksen kosteutta ja pölyä vastaan. Suojaus onkin tarpeen, koska tämän kaltaiset kuulokkeet löytävät yleensä tiensä nimenomaan lenkkipoluille sekä kuntosaleille, joissa myös ympäristön äänien kuuleminen saattaa olla tarpeen.

Toimitukseen saapui testattavaksi tyylikkään vaalea kuulokepari, joten katsotaanpas miltä nappiluurit vaikuttavat.





Tämä saattaa olla vain minun henkilökohtainen näkemykseni, mutta heti paketista purkamisen jälkeen ensimmäinen fiilis kuulokkeista oli riemastunut huvittuneisuus, koska kuulokkeen kotelostaan otettuani en voinut olla näkemättä kädessäni jonkinlaista iloista avaruusolennon ja muurahaisen risteytystä. Tämä sai minut hyvälle tuulelle jo heti alkuunsa, joskaan en tiedä miten suurelta osin suunnittelupöydällä tämä on tarkoitus.

No, yhtä kaikki, myyntipakkauksesta löytyi jonkin verran Airpods Pro -nappien koteloa suurempi lataava kuljetuskotelo, jossa on yksinkertaisesti USB-C -liitin sekä pieni paritusnappi linkittämistä varten. Amiron Zerot tukevat multipoint-yhteyttä kahteen eri laitteeseen kerrallaan, mutta valitettavasti langaton lataus ei kuulu kotelon varustukseen. Lyhyt USB A:sta C:hen -kaapeli seuraa mukana ja pakkaus tuntuu olevan valmistettu kokonaisuudessaan kierrätettävistä materiaaleista. Hyvä näin.





Kuulokkeet asettuvat korviin hyvin eri tavalla kuin perinteiset nappikuulokkeet. Niitä ei siis ole tarkoituskaan työntää korvakäytävään, vaan ne ovat ikään kuin pienet kaiuttimet, jotka asettuvat korvakäytävän läheisyyteen. Toisin kuin aiemmin testatuissa Shokz Opendotseissa, äänenlaadun kannalta ei siis ole eduksi yrittää saada kaiutinelementin ritilää mahdollisimman lähelle tärykalvoa. Kuulokkeet painavat noin 6 grammaa, joka on riittävän vähän, jotta niiden fyysisen olemassaolon saattaa helposti unohtaa.

Itse kuulokkeiden korvaan asettaminen ei muodosta haastetta, päinvastoin ne tuntuvat pysyvän hyvin paikoillaan korvista riippumatta, mutta ärsyttävä yksityiskohta esim. edellä mainittuihin Opendotseihin verrattuna on, että nämä kuulokkeet eivät osaa automaattisesti valita asentonsa perusteella vasenta tai oikeaa kanavaa. Mikäli kuulokkeet ottaa aina kotelosta ja laittaa ne korviin yksi kerrallaan (vasen vasempaan jne.) tämä ei ole ongelma, mutta ainakin itse tapaan napata molemmat kuulokkeet kerralla, tiputtaa kotelon takaisin taskuun ja sitten vasta asetella napit korviin. Amiron Zeroissa on pienen pienet L- ja R-merkinnät sisäpuolella, joita tihrustamalla käyttäjän on itse varmistettava, että kanavat menevät oikein. Sikäli mikäli sillä nyt loppupeleissä suurimmalle osalle käyttäjistä mitään merkitystä on. Itseäni asia kuitenkin hieman häiritsee, joten harkitsin testin aikana jo vakavasti tussilla toisen kuulokkeen merkkaamista.



Kuulokkeiden kautta pystyy komentamaan kaarevaa “sankaa” naputtamalla. Oletuksena tuplaklikkauksella toiston saa tauotettua tai jatkumaan ja kolmella napautuksella oikean korvan kautta pääsee seuraavaan biisiin, vasemmasta edelliseen. Näiden lisäksi kännykkäapin kautta on mahdollista asettaa myös virtuaaliavustaja (esim. Siri) heräämään jommankumman edellä mainituista sijaan. Valitettavasti kuulokkeiden kautta ei ole mahdollista säätää äänenvoimakkuutta, ellei sitten luota puheohjaukseen ja pyydä avustajaa sekä vaihtamaan kappaleita että säätämään volyymia.

Applen Airpodsien erittäin sulavalinjaiseen ja kompaktiin kuljetus- ja latauskoteloon verrattuna Amironien kotelo on on myös hitusen kookkaampi joka suunnassa ja kuulokkeet tuntuvat hieman helisevän kotelossaan, mutta toki kyseessä on eri näkökulmaa edustavat kuulokkeet.





Kuulokkeissa tärkein asia on luonnollisesti äänenlaatu. Ottaen huomioon haastava peruskonsepti, on Beyerdynamic onnistunut luomaan näihin avoimiin nappeihin yllättävän itseltään kuulostavan äänimaailman. Alapään toistoa on jopa hämmentävän paljon, keskialue on tasapainoinen ja ylipäänsä ääntä voisi kuvata sanalla “mukava”. Samaan hengenvetoon useammin kuin kerran omaan mieleen hiipi adjektiivi “tunkkainen”, sillä edes kännykkäapin EQ-ominaisuutta huudattamalla en saanut ääneen aivan riittävästi kirkkautta, vaan yläpään toistosta puuttui se viimeinen silaus. Tämä tosin saattaa olla tietoinenkin linjaus, sillä mikäli suurin kohderyhmä tämän kaltaisille kuulokkeille löytyy jumppasaleilta, on parempi panostaa tuhtiin alapäähän ja tukevuuteen kuin äärimäiseen kirkkauteen. Jykevän EDM-jyskytyksen tai podcastien kanssa ongelma ei juuri haitannut, mutta heleissä akustisissa tuotoksissa tuntui välillä, että on vaikkua korvissa.

Kuten aiemminkin tämän kaltaisten kuulokkeiden kanssa olen huomannut, vaatii avoimuus avoimuutta myös kuuntelijalta. Toisaalta on hienoa, että ympäristön äänet kuuluvat läpi ja esimerkiksi takaa lähestyvän auton kuulee tien piennarta tallustaessaan, mutta samalla myös kuntosalin taustamusiikki ja muu häly saattaa tulla häiritsevästi läpi. Tällöin kuulokkeiden äänenvoimakkuutta pitää nostaa korkealle, joka saattaa pidemmän päälle olla kuuloterveyden kannalta huono asia. Näiden kuulokkeiden kanssa ei onneksi tarvitse nostaa äänen tasoa saadakseen dynaamisempaa alapäätä kuuluviin, vaan se tulee luonnostaan.

Outo ilmiö kuulokkeissa on, että ainakin Applen tietokoneen kanssa käytettäessä aina äänisignaalin alkaessa kuulokkeiden äänitaso tekee pienen sukelluksen. Tällaista ilmiötä en ole muiden kuulokkeiden kanssa kohdannut, mutta se tekee esimerkiksi videoiden leikkaamisesta näiden kanssa käytännössä mahdotonta. Ilmiö aiheuttaa siis sen, että esimerkiksi joka kerta kun videon laittaa aikajanalla pyörimään, volyymi käy alussa nollissa ja vasta sen jälkeen palaa normaalille tasolle, jolloin jokaisen toistokerran alku jää kuulematta. Hyvin erikoista. Tämä saattaa olla asia, joka korjaantuu myöhemmillä firmware-päivityksillä, joten seuraillaan tilannetta.





Valmistaja lupaa kuulokkeille noin kuuden tunnin käyttöaikaa yhdellä latauksella, eikä virta omassa käytössäni missään vaiheessa päässyt loppumaan ennen kuin oli aika laittaa napit koteloonsa muutenkin. Latauskotelon kanssa luvataan yhteensä noin 20 tunnin käyttöaikaa, joka tuntui pitävän paikkansa – kuulokkeet sai ladattua kotelosta täyteen ainakin pari kertaa. Tämä on linjassa myös kilpailijoiden kanssa, eikä todellisuudessa aiheuta ongelmia jos muistaa silloin tällöin tökätä kotelon laturiin.





Beyerdynamic Amiron Zerot ovat kaikesta huolimatta varsin miellyttävät kuulokkeet. Etenkin, kun hintaluokka näyttää tätä kirjoitettaessa keikkuvan noin 150 euron tuntumassa. Siihen rahaan saa jo paljon hyvää ääntä sekä miellyttävää istuvuutta, jos pienten käytettävyyshankaluuksien kanssa pärjää. Aiemmin mainitut Shokzin vastaavat kustantavat noin 50€ enemmän, samoin Applen Airpods Pro:n 2:n sukupolvi, joiden “transparency modella” pääsee tavallaan lähelle avoimen kuulokkeen äänimaisemaa, mutta tarvittaessa saa myös ANC:n käyttöön. Kaikki eivät kuitenkaan halua työntää asioita päänsä sivuilla oleviin onkaloihin, jolloin Amiron Zerojen “pienet kaiuttimet lähellä korvia” -lähestymistapa voi olla monelle se miellyttävämpi ja toimivampi vaihtoehto.

Beyerdynamic Amiron Zero
Hintaluokka: 150 eur
Lisätietoa: Beyerdynamic



Plussat:
Miellyttävä istuvuus
Tuhti Beyerdynamic-soundi
Sympaattinen ulkonäkö
Roiskeen- ja pölynkestävyys

Miinukset:
Äänen kirkkaudessa parantamisen varaa
Ei langatonta latausta
Rajallinen määrä toimintoja median ohjaamiseen