Jos minulta kysyttäisiin Blizzardin merkittävintä pelijulkaisua, valintani saattaisi hyvinkin olla Warcraft III: Reign of Chaos. Se ei ollut Blizzardin ensimmäinen RTS, eikä edes sarjansa ensimmäinen peli, mutta se tuuppasi kerralla tosiaikastrategian genrenä siihen kuntoon, jossa se on käytännössä edelleen, 17 vuotta myöhemmin.


Vallankumouksellisuutensa lisäksi Warcraft III oli myös pahuksen hyvä peli, eikä sen suosio ole hiipunut edes vuosien varrella. Erityisesti sen aikanaan niin mullistavan monipuolinen moninpeli viihdyttää yhä useita pelaajia, ja tunnen itsekin monia ihmisiä, jotka pelaavat sen kampanjan läpi kerran vuodessa.

Tämä mielessä ei olekaan hirveän yllättävää, että kun Blizzard julkisti vuonna 2018 Warcraft III Reforged -uusintaversion, reaktiot olivat enimmäkseen innostuneita. Kun peli sitten useiden lykkäysten jälkeen ilmestyi tammikuun lopussa, tilanne oli täysin päinvastainen. Netti täyttyi vihaisista faneista, ja Redditin masinoiman kampanjan seurauksena pelillä on tällä hetkellä historian matalin käyttäjäarvioiden keskiarvo Metacritic-palvelussa.

Vaikka reaktio netin perinteiseen tyyliin onkin yliampuva, se on ihan ymmärrettävä. Warcraft III Reforged kun on uusintaversiona melkoinen pommi.



Blizzard julkisti Reforgedin vuonna 2018 Blizzcon-tapahtumassaan komealla uusitulla versiolla Warcraft III:n ikimuistoisesta Culling of Stratholme -tehtävästä. Kauniit grafiikat, kokonaan uusitut ja paljon aiempaa elokuvamaisemmat välianimaatiot, sekä useat uudistukset antoivat pelaajille aika selvän viestin siitä, että Warcraft III Reforged tulisi olemaan kattava uusintaversio. Tätä käsitystä tuettiin kun Blizzard listasi pelin virallisella kauppasivulla pitkän listan uudistuksista, muutoksista ja parannuksista.


Lopullinen versio ei muistuta alkuperäisiä lupauksia kuin pintapuolisesti, sillä valtaosa uudistuksista on vain karsittu projektista pois vuosien varrella. Esimerkiksi niitä uusittuja välianimaatioita ei oikeasti pelistä löydy, sillä vaikka välianimaatiot on kyllä teoriassa pistetty uusiksi samalla kun kaikki pelin graafiset assetit on päivitetty, käytännössä ne ovat vain ne samat vuoden 2002 välianimaatiot uusilla grafiikoilla. Välillä tämä tuottaa humoristisia sivuvaikutuksia, koska uusien hahmomallien mittasuhteet eivät aina ole samanlaisia kuin aikanaan, joten Arthaksen ja Mal’ganiksen dramaattisessa yhteenotossa Arthas näyttää puukottavan demonilordia suoraan kasseille.

Warcraft III on yhä Warcraft III, mutta nyt uusituilla grafiikoilla. Osittain tämä on ihan hyvä juttu, sillä se pelillinen sisältö on yhä erinomaisen laadukasta. Reforged kasaa yhteen pakettiin sekä alkuperäisen Warcraft III:n että sen mainion The Frozen Throne -lisälevyn, joten pelattavaa riittää todella paljon. Ilahduttavasti Warcraft III:n versio tosiaikanaksuttelusta toimii myös mainiosti edelleen.


Pelin suuri innovaatio, fokuksen siirtäminen valtavista armeijoista pienempien sotilasporukoiden sekä sankariyksiköiden mikromanagerointiin, toimii edelleen mainiosti. Tarina on yhä viihdyttävää, joskin ne vuoden 2002 tuotantoarvot kyllä hieman syövät kokonaispaketin tehoa. Tehtäviin on myös siroteltu muutamia pieniä päivityksiä, kuten Culling of Stratholme -tehtävään lisätyt minipomot, joita siinä ei ainakaan muistaakseni alunperin ollut.

Ongelma onkin kaksijakoinen. Ensinnäkin ne vähäiset uudistukset ovat tasoltaan ristiriitaisia. Blizzard tiettävästi tilasi Reforgedin grafiikat alihankintana ulkopuoliselta studiolta, ja sen huomaa. Pelillä ei ole yhtenäistä visuaalista ilmettä, vaan esimerkiksi rakennukset ja osa hahmomalleista edustavat World of Warcraftin sarjakuvamaista tyyliä, kun taas osa hahmomalleista on paljon realistisempia. Maisemat ovat myös suorastaan rumia, ja vaikka Reforgedin saa pyörimään halutessaan vaikka 200 FPS:n nopeudella, hahmojen animaatiot on edelleen lukittu vuoden 2002 yksinumeroisille luvuille. Niinpä hahmomallit animoivat kuin venäläisissä stop motion -elokuvissa konsanaan, nykien ja pätkien.


Käyttöliittymä on myös todella ruma. Joku on vain käytännössä piirtänyt alkuperäisen pelin käyttöliittymän uusiksi suuremmalla resoluutiolla, miettimättä yhtään, miten saman informaation voisi tarjota tiiviimmin. Nyt lopputuloksena on, että melkein puolet ruudusta on eeppisen kokoisen käyttöliittymän, sekä hirmuisen isolla fontilla kirjoitettujen tekstien peitossa.

Pelin kaipaamat käyttäjäkokemusta parantavat ”quality of life” -parannukset loistavat myös kokonaan poissaolollaan. Yhteen pikavalintaryhmään ei voi vieläkään valita yli 12 sotilasta, eikä näppäinoikopolkuja ei voi määritellä uudelleen, näin pari esimerkkiä mainitakseni.



Samat kommentit pätevät suurelta osin myös moninpeliin, yhdellä merkittävällä erolla: se on suoranaisesti rajoittuneempi ja huonompi paketti kuin alkuperäisen Warcraft III:n moninpeli. Peruspelattavuus toimii edelleen, ja miksipä ei toimisi. Onhan kyseessä kuitenkin käytännössä se sama peli, joka on viihdyttänyt useita pelureita aivan nykypäivään saakka.


En voi ymmärtää, miksi Blizzard on karsinut moninpelistä pois hyvinkin keskeisiä ominaisuuksia, kuten kaikenlaiset rankatut pelitilat ja ladder-liigat, pelaajien muodostamat klaanit ja yhteisöt, MMR-luokitukset ja kattavat tilastot, sekä jopa mahdollisuuden liittyä uudelleen peliin nettivirheen jälkeen.

Ei kannata myöskään kuvitella, että moiseen leipiintyneet voisivat vain palata alkuperäisen Warcraft III:n pariin, sillä Reforged-versio korvaa suoraan alkuperäisen pelin Battle.netissä. Reforgedissa on kyllä vipu, jolla saa valita versioiden välillä, mutta sitä voi venkuttaa edestakaisin vaikka maailman tappiin, eivätkä ne puuttuvat ominaisuudet palaa takaisin.


Blizzard on luvannut päivittävänsä peliin näitä puuttuvia moninpeliominaisuuksia, sekä korjaavansa niitä todella lukuisia teknisiä ongelmia, mutta ihan oikeasti nyt hei: miten Blizzardilla ei muka oikeasti tiedetty, että pelaajat tulisivat kaipaamaan rankedin kaltaisia pikkujuttuja? Ja siltä varalta että joku kuvittelee, ettei muka oikeasti tiedetty, pelaajat kyllä kertoivat Blizzardille useiden testijaksojen aikana, mitä projektista oltiin mieltä. Silti firman edustajat olivat kauhean yllättyneitä, kun pelaajille ei kelvannutkaan ominaisuuksiltaan karumpi uusintaversio.

Lopputulos onkin todella harmillinen, sillä pelinä Warcraft III on yhä erinomaisen hyvä. Pelasin itse sen koko yksinpelikampanjan läpi puhtaasta pelaamisen ilosta ja moninpelin puolellakin se itse pelikokemus on yhä yhtä hyvä kuin aina ennenkin. Mutta jos puhutaan uusintaversioista, Reforged on kolossaalinen pettymys. Se ei sisällä merkittäviä uudistuksia, tai niitä ominaisuuksia, joita Blizzard pelaajille lupasi ja joiden avulla peli meille myytiin. Vielä hämmentävämmin se ei edes sisällä kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka löytyivät alkuperäisestä pelistä!


Jos Warcraft III oli yhä pelaamatta tai edellisestä pelikerrasta on jo aikaa, Reforged tarjoaa tilaisuuden kokea pelihistorian parhaisiin kuuluvan tosiaikastrategian toimivassa muodossa. Mutta jos sattuu olemaan yksi niistä Warcraft III:n hard core -faneista, joita Blizzard yritti uusintaversiolla tavoitella? Ironisesti juuri tämä porukka voi ohittaa koko roskan aivan huoletta.

Ps. Arvostelu on kirjoitettu ennen viime viikon lopulla julkaistua päivitystä.