Tuorein sisältö

Boom Street

Arvioitu: Nintendo Wii
Genre: Älypelit
Pelaajia: 1, moninpeli
Ikärajoitus: 3
Kehittäjä: Square Enix
Julkaisija: Nintendo
Julkaisupäivä: 06.01.2012
Pelin kotisivut
Mikko Heinonen

29.02.2012 klo 14.28 | Luettu: 3342 kertaa | Teksti: Mikko Heinonen

Kevytkapitalismia
Myönnettäköön, että Wii ei ole ollut mitenkään kovin raskaassa käytössä viime aikoina. Jopa siinä määrin, että se oli jäänyt kantolaukkuunsa lojumaan jonkin toimistolla kuvatun videopätkän jäljiltä. Boom Street kuitenkin vaikutti peliltä, jonka vuoksi jaksaisin kytkeä Kasuaalikonsolien Kuninkaan takaisin telkkariin: kansi toi mieleeni Mario Partyt, joiden parissa olen perheen kanssa viihtynyt varsin hyvin. Tämä oli valitettavasti harhaanjohtavaa markkinointia, mutta ei BS sentään täyttä BS:ää ole.

Peli perustuu lautapeliin, joka on itselleni jäänyt tuntemattomaksi; tämä ei ole ihme, sillä minulla on harvoin sekä aikaa että seuraa muihin kuin ruudulla pelattaviin peleihin yhtä aikaa. Periaatteessa kyse on Monopoli-versioinnista: ostetaan kiinteistöjä, kehitetään niitä, pyritään keräämään sarja ja tekemään omista ruuduista mahdollisimman kalliita muiden vierailujen varalta. Päälle on pultattu hahmoja Mario- ja Dragon Quest -universumeista tekemään pelistä lähestyttävämpi.

Standardiesitys vol. XXXVIII



Wiin graafiset kyvyt on jo moneen kertaan käsitelty, eikä Boom Street niiden rajoja siirtele. Peli käyttää jo vakioksi muodostuneita 3D-malleja Nintendo-hahmoista, pelilaudat taas ovat sitä normaalia, hiukan vanhahtavaa tavaraa mitä Wiillä yleensäkin. Tällaista peliä nyt kukaan tuskin grafiikkademoksi ostaakaan, ei sikäli. Taustalla oleva klassinen musiikki sen sijaan alkaa tympiä jo varsin pian.

Oleellisempaa sujuvan pelin kannalta on kuitenkin, että tekoälypelaajat käyttävät oletusasetuksilla vuoroihinsa aivan järjettömän kauan ja hölöttävät jatkuvasti jotain joutavia. Tähän saa onneksi vaikutettua muuttamalla pelin nopeutta, mutta siltikin AI:ta vastaan pelaava odottelee suuren osan aikaa. Tämä ongelma poistuu vain ottamalla mukaan muita ihmispelaajia, jolloin pelin yleinen viihdearvo kohoaa muutenkin.

Monopolin sukua



Itse peli on huomattavasti viihdyttävämpää kuin miltä se kuulostaa luettuna. Pelilaudat on jaettu alueisiin, joista voi ostaa kauppoja päätymällä niihin ensin noppatuurin saattelemana. Keräämällä samalta alueelta useita kauppoja nousee niiden kaikkien arvo. Jos päätyy toisen omistamalle tontille, joutuu kaivamaan kuvettaan, mutta voi myös ostaa toisen pelaajan ulos kaupasta maksamalla reilua ylihintaa. Tätä vastaan voi suojautua sijoittamalla irtorahaansa kiinteistöön, jolloin sen arvo nousee - ja samalla toki nousee myös satunnaisen matkailijan ruudussa pulittama summa.

Näiden lisäksi voi vielä rahastaa omalla (tai toisten) menestyksellä ostamalla näiden tiettyjen alueiden osakkeita. Niiden arvo vaihtelee sijoitusten arvon sekä osakkeilla käydyn kaupan perusteella. Pörssissä voi käydä vain kun osuu sopiville ruuduille, joten ihan koko aika ei kulu osakekaupan kiemuroissa. Kierrettyään koko pelilaudan saa "palkan" kuten Monopolissakin.

Jenkkityylinen "Net Worth" on kaiken A ja O. Omaisuuteen lasketaan välittömien kiinteistöomistusten lisäksi myös osakkeiden sen hetkinen arvo, ja peli päättyy, kun joku pelaajista saavuttaa ennalta määritetyn rajan. Yksinpelissä tämä joku on useimmiten muu kuin pelaaja, sillä tutorial-vaiheen jälkeen AI ei juuri silkkihansikkaita käytä.

Tietynlaiseen makuun



Boom Street on ihan OK peli, etenkin ihmisvastustajien kanssa, kun hyväksytään se, että noppatuurilla on tässä huomattavasti enemmän vaikutusta kuin vaikka Mario Partyssa. Mukana on minipelejä, mutta aivan minimaalisen vähän, joten käytännössä kaikki ratkeaa sillä, mihin ruutuihin osut. AI-pelaajien kanssa homma menee turhauttavaksi, koska niistä ei saa kumppaneita muiden pelaajien kurmuuttamiseen, ne eivät juuri suostu kiinteistökauppoihin, ja ajoittain ne tuntuvat suorastaan liittoutuvan pelaajaa vastaan.

Wii on profiloitunut perhepelikoneeksi, ja Boom Street on perhepeli. Ei mikään erityisen hyvä, muttei huonokaan. Suomessa sillä on vastassaan kielikynnys, sillä jonkinlaista englannin osaamista pelistä nauttiminen edellyttää, ja muutenkin sijoituskeinottelu on hieman vanhempien touhua. Suurempi este myynnille on kuitenkin se, että Wiille on lautapelaamisen nälkään tarjolla myös semmoista hauskaa kuin Mario Partyt, ja vain piinkovin kapitalisti voi pitää tätä mukavampana pelinä kuin mitään pelisarjan puolestakymmenestä Wiillä toimivasta osasta.

V2.fi | Mikko Heinonen

Boom Street (Nintendo Wii)

Kiinteistökauppa tuttujen hahmojen kanssa vaatii tietynlaisen ihmispelaajaporukan maistuakseen.
  • Väkivallatonta menoa
  • Ihan mukavat säännöt
  • Tutut hahmot
  • Menestys pitkälti sattumasta kiinni
  • Häikäilemätön, jahkaileva AI
  • Vähän minipelejä
< NeverDead... Need for Speed: The ... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova