Tuorein sisältö

Sherlock Holmes: A Game of Shadows

Ensi-ilta: 23.12.2011
Genre: Komedia, Seikkailu, Toiminta
Ikäraja: 13
Jari Tapani Peltonen

23.12.2011 klo 12.00 | Luettu: 13214 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Muistanko oikein? Vuoden 2009 Sherlock Holmes kertoi mestarietsivän ja "yliluonnollisia voimia omaavan" lordi Blackwoodin aivopainista. Se oli vauhdikkaan ja tyylikkään pläjäyksen ainoa merkittävä virhe, ettei Holmes vihjannut katsojalle mitään, vaikka hän ratkaisi Blackwoodin salaisuudet hyvissä ajoin: katsojalta riistettiin oikeus ratkoa tapausta etsivän tahtiin. Jos muistin, leffa ei ole saman tien unohtuvaa humpuukia, toisin kuin on kamala jatke A Game of Shadows.

Holmes kohtaa professori Moriartyn, jolla on paha parta, terävä katse ja taipumus pommittaa poliitikkoja. Holmes on varma Moriartyn syyllisyydestä. Hän on oikeassa. Mysteeria ei ole. Moriartyn motiivi selviää vasta myöhemmin, mutta se on se motiivi, joka megalomaanisilla pahiksilla on yhdeksän kertaa kymmenestä, kun he kiusaavat eri valtioiden byrokraatteja. Holmesin on tukahdutettava tuhmuudet todisteilla tai muuten.

Ohjaaja Guy Ritchieltä on lähtenyt mopo käsistä. Herralla on jo yksi Kultainen vadelma, tästä hän sietäisi saada ehdokkuuden. Toiminta ja osa hidastelusta on ohjattu päin persettä. Taso on romahtanut kuin tapausten Casino Royale ja Quantum of Solace välillä, eikä viime leffa mikään Casino Royale ollut. Ritchie on maaninen mies. Hän yrittää - yrittää - nopein mutta harkituin leikkauksin ja lukuisin hidastuksin kuvata Holmesin tilannetajua ja refleksejä. Holmes tietää etukäteen kuinka tappeluissa käy: katsoja miettii sitä jälkikäteenkin. Ensimmäisestä tappelusta mieleeni jäi vain zoomaus hidastettuun omenaan. Toinen on arkisemmin luokattoman kömpelö ja tympeä, ja tämän jälkeen käytin enemmän aivoenergiaa pakaroitten supisteluun kuin elokuvan seuraamiseen. Mauton hidastettu tykkituli metsässä oli kiva kivaa.

Sherlock on fiksu. Sarjan tapa simuloida älyä vihjaa kirjoittajien ÄO:n jäävän kaksimerkkiseksi. Kun Holmes pyytää Moriartylta omistuskirjoituksen, katsoja tuumii, että jaahas, Holmes teki tuon syystä... Saman tien Holmes sanoo, että käsialasi paljastaa, että olet nero mulkku. Nämä elokuvat totisesti tarvitsevat karismaa, jolla - aina ja kaikissa tilanteissa - voidaan paikata järjen puutetta. Karismaa erittyy itseluottamuksesta. A Game of Shadows ei moista omaa. Hirveä vauhti on mukamas päällä. Varsin päteviltä haiskahtavista tilanteista ei malteta pysähtyä nautiskelemaan, jottei katsoja vain tylsisty. Silti mitään ei tunnu tapahtuvan. Harvat käänteet on säästetty "yllätyksiksi". Ensin sekoillaan. Sitten Holmes selittää mitä tapahtui, ja sekin on potaskaa. Ensimmäisestä osasta noukitaan onnistuneesti lähinnä se virhe.

Robert Downey Jr. jatkaa Johnny Deppin jalanjäljissä askeleen liian pitkälle. Herrat ovat tähtiä, he ovat muuntautumiskykyisiä, he ovat maukkaita näytellessään sankarillisia tititööttejä. Lässyttäminen alkaa piisata siinä vaiheessa, kun kaikki rakentuu sen varaan. Holmes vetää aineita ja hyrisee ja hihkuu ja pukeutuu naiseksi vain jotta viiteen minuuttiin saadaan mahdollisimman monta homovitsiä. Älykkäältä äijä ei vaikuta hetken aikaa, vaan uskovaiselta: käsikirjoittaja on jumala jota hän palvoo ja raamattunsa hän osaa ulkoa. Siitä huvituin toisinaan, miten edellisen osan tapaan asiallinen tohtori Watson eli Jude Law sekoiluun reagoi.

Noomi Rapace -parka on tyhjän pantti mustalaisena, joka otetaan mukaan koska hän on nainen. Ainoan kerran, kun hahmoa tarvitaan, häntä tarvitaan, koska Sherlock tahtoo istua, koska käsikirjoituksen lukeneena hän tietää, että kaverit estävät maailmanlopun tms. hänen puolestaan. Uskomatonta. Stephen Fry on hupsu Holmesin laiskana ja ylimielisenä veljenä Mycroftina, onhan hän Stephen Fry: palkkaamalla Fryn ostat arvosanaan hyvänmiehenlisää. Jared Harris on jokseenkin keskinkertainen, mutta käyttökelpoinen Moriarty. Kaksi tähteä saadaan täyteen koska kahdenkeskisissä kohtauksissa Harris ja Downey tekevät minkä voivat. Loppuhuipennus on sellaista viihdyttävää, tekonokkelaa, tarkemmin ajateltuna täysin epäloogista humpuukia, jota katson mielelläni ja toiveikkaana katsomaan lähdin.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< OZ - Burning Leather... Force Majeure - Sain... >

Keskustelut (12 viestiä)

Mazena

Rekisteröitynyt 29.10.2007

23.12.2011 klo 14.07

Toivottavasti en ole samoilla linjoilla kun tuon pääsen katsomaan, ensimmäisestä kun pidin kovastikin :/ Elättelen toivoa, että Peltosella oli huono päivä.
Tapza

23.12.2011 klo 14.40

En tiedä voidaanko mysteerin puute laskea huonoksi jutuksi, kun sellaista ei kaikissa Arthur Conan Doylen tarinoissakaan esiintynyt. Tämä leffa vaikuttaa kuulemani perusteella ottavan vaikutteita "The Final Problem":ista, Moriartyn ensiesiintymisestä, jossa ei myöskään ole minkäänlaista arvoitusta. Holmes toteaa, että Moriarty on paha rikollisnero joka on vastuussa n. kaikesta pahasta, mitä Lontoossa tapahtuu, ja lähtee Watsonin kanssa karkuun, jottei mies ilkeine apujoukkoineen pääsisi pistämään salapoliisia hengiltä. Ja tämä tarina on muuten yksi parhaista ACD:n Holmes-jutuista.

"Muistanko oikein? Vuoden 2009 Sherlock Holmes kertoi mestarietsivän ja "yliluonnollisia voimia omaavan" lordi Blackwoodin aivopainista. Se oli vauhdikkaan ja tyylikkään pläjäyksen ainoa merkittävä virhe, ettei Holmes vihjannut katsojalle mitään, vaikka hän ratkaisi Blackwoodin salaisuudet hyvissä ajoin: katsojalta riistettiin oikeus ratkoa tapausta etsivän tahtiin."

Näinhän se on monissa alkuperäisissäkin Holmes-tarinoissa? Holmes on hiljaa koko tarinan ajan ja lopussa laukoo yllättävän ratkaisun ja kertoo tajunneensa jutun jujun jo ensimmäisen rikospaikkavierailun aikana. Lukija voi toki silti vetää omia johtopäätöksiään kuvailtujen asioiden perusteella, mutta hyvin harvoin Holmes itse hiiskahtaa muille mitään. Tässä mielessä elokuva oli itse asiassa melko uskollinen alkuperäisille tarinoille.

Kriitikoiden ja tavallisten elokuvissakävijöiden ainoa merkittävä ero on, että kriitikoiden ei tarvitse maksaa. Jos joku kuitenkin arvostelijoiden mielipiteistä masentuu, niin lohdutuksena mainittakoon, että jotkut ovat leffasta tykänneetkin. Roger Ebert esimerkiksi länttäsi komeat 3,5/4 tähteä ja kehui paremmaksi kuin ensimmäistä osaa (http://rogerebert.suntimes.com/apps/pbcs.dll/article?AID=).

Itse uskon nauttivani elokuvasta hyvinkin paljon. Toiminnallinen lähestymistapa ei häirinnyt ensimmäisessä osassa ja tuskin häiritsee tässäkään.
Nayuki

23.12.2011 klo 15.21

Näinhän se aina on mennyt vanhan tyylin rikostarinoissa, että lopussa päähenkilö kertoo koko jutun juurtajaksaen miten tajusi tämän.

Hidastusasiasta, rakastan hidastuksia. Mutta traileri tuntui pelkältä pitkältä hidastukselta. Toivottavasti elokuva ei ole tälläinen..
Asku

Rekisteröitynyt 25.08.2007

23.12.2011 klo 23.33

Kävin katsomassa ensi-illassa ja jos piti ykkösestä, niin voin sanoa, että ette tule pettymään. :)
Talmunen

Rekisteröitynyt 20.12.2010

24.12.2011 klo 16.28

Olihan tää ihan hyvä, kun eilen kävin katsomassa
Drangna

25.12.2011 klo 21.11

Pidin elokuvasta, annan 4/5. Toimintaa, jännitystä ja mukaansa tempaava juoni.
Bronson

Rekisteröitynyt 29.12.2009

25.12.2011 klo 23.22

Todella sääli, jos asian laita on noin. Ensimmäinen osa oli suorastaan mainio, paikoitellen jopa kutkuttavan hauska. Mutta on tämä tarkoitus silti mennä katsomaan, kun on niin paljon vapaalippuja käyttämättä joulun jäljiltä. :)
huhhuijaa

26.12.2011 klo 12.01 2 tykkää tästä

Eli nämä yllä komentoivat mopoikäiset pitää, aikuiset ei niinkään.
Daealis

Rekisteröitynyt 27.05.2008

26.12.2011 klo 22.57

Se on ennenkin huomattu, että oman ja Peltosen mielipiteen jakaa parhaiten juurikin Sherlockin kaltaiset popcorn-toiminnat. Miksi ihmeessä pitäisi elokuvalta aina ollakaan vaatimassa enempää kuin parin tunnin irtiottoa arjesta viihdyttävässä rymistelyssä, vailla sen kummempaa syvyyttä? Vaikka toki kaikkea tätä Varjopeli tarjoilikin. Hyvin samankaltainen ensimmäisen kanssa, mutta kuten aina, kun sen kaiken näkee ensimmäistä kertaa, se näyttää paremmalta kuin sama toistettuna. Elokuvasta tuli samanlainen fiilis kuin Kaamea Kankkunen kakkosesta: Kun kerran kaava ei ole rikki, miksi yrittää korjata sitä? Eikä siihen ole tehty mitään muutoksia.
Dekonega

Rekisteröitynyt 28.07.2009

27.12.2011 klo 19.34

Kävin katsomassa, istuin koko leffan alusta loppuun asti. Siitäkin huolimatta, että kaikki tytöt salissa hihittelivät vähän väliä.

Onhan se ihan hyvä toiminta pläjäys vaikka siinä on hidastetut kohtaukset päin helvettiä. Huvitti vielä oluenkin ääressä elokuvan jälkeen, kun elokuvassa kuvattiin hajoavaa puuta eikä sitä joukkoa joka juoksee sen puun takana hidastettuna.

Moriartyn näyttelijä oli vähän kehno ja sellainen tietynlainen pahuus puuttui kuvasta. Holmes ja kumppanit tekivät juttunsa ihan ok. Mutta Noomin esittämä mustalainen oli turhaakin turhempi sivuhahmo jolla ei ollut mitään merkitystä koko jutussa.

Tämä elokuva on selkeä irtiotto edellisestä kohtalaisesta Sherlock Holmes elokuvasta joka toimi kohtalaisen hyvin. Game of Shadows taas ottaa liikaa vaikutteita vanhemmista Yhdysvaltalaisista Sherlock Holmes -elokuvista joilla ei ole mitään tekemistä Arthur Conan Doylen kirjojen kanssa. Tässä puuttuivat kaikki ne mielenkiintoiset jutut jotka ACD:n kirjoissa ovat mukana.

Tämä oli perin Yhdysvaltalainen elokuva jossa toiminnalla pyritään peittelemään kaikkia elokuvan puutteita. Lisäksi eri tarinoita sotkemalla ei saada koskaan juuri mitään hyvää aikaiseksi. Tämä huomattiin jo jenkkilän uudessa Tintti-elokuvassa joka on yhtä sekamelskaa koko roska.

Arvioni: 7/10
Tapza

28.12.2011 klo 04.58

Kävin katsomassa ja oli kieltämättä huonompi kuin olin odottanut. Toimintaa oli hurja määrä, mutta suurin osa siitä oli varsin keksinkertaista. Lisäksi sitä tuputettiin niin jatkuvalla syötöllä, että olin kyllästyä jo ennen puoltaväliä.

Noomi Rapacen hahmo oli tosiaan aivan hyödytön. Stephen Fryn hienosti esittämä Mycroft osoittautui sen sijaan erinomaiseksi lisäksi, vaikkei hänkään varsinaisessa tarinassa pahemmin vaikuttanut.

Loppukliimaksi oli erinomainen ja ehdottomasti elokuvan paras kohtaus. Kokonaisuus jää positiivisen puolelle siitäkin huolimatta, ettei täyteen ahdetun matkan varrelta löytynyt muita mainittavia huippuhetkiä. Viihdyttävä leffa, mutta voisi olla viihdyttävämpikin.

Ensimmäinen oli parempi.
Raimu

Rekisteröitynyt 07.10.2009

04.01.2012 klo 22.56

Mmm, lisää Sherlock Holmesin formaliininhuuruisia hidastusetiäisiä.

Kirjoita kommentti



V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova