Julie & Julia

Ensi-ilta: 02.10.2009
Genre: Draama, Komedia
Ikäraja: Ei tiedossa
Jari Tapani Peltonen

01.10.2009 klo 17.20 | Luettu: 8742 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Olipa kerran rikas mies, jolla oli joutelias, hösöttävä vaimo... Kun akka oli vähällä tylsistyä, se päätti pärjätä kokkikurssilla paremmin kuin tavikset, joilla ei ole varaa pilkkoa säkillistä sipulia harjoitellakseen, taikka ennakkotietoa siitä, miltä jokainen spesiaaliherkku á la carte maistuu kultalusikka suussa. Eukon keittokirjasta tuli menestys. Opetus: ole valmiiksi rikas ja voit menestyä, vaikka olisit oma itsesi.

Olipa kerran tavallinen nainen, joka oli jumissa tavallisessa työpaikassa... Hänkin oli tylsistyä, joten hän päätti kokeilla keittokirjan jokaista reseptiä ja raportoida urakasta blogissa. Blogista tuli suosittu ja nainen sai kirjasopimuksen ja kaikkea. Opetus: jos olet ahkera ja puhut tavisten kieltä, sinusta saatetaan tehdä Hollywood-elokuva, vaikket jumalauta olisi muuta tehnyt kuin kommentoinut keittokirjaa.

Tositapahtumiin perustuva draamahömppä Julie & Julia kertoo nämä tarinat. Ennen vanhaan Pariisissa Julia Child (ravinteikas ja kuitupitoinen Meryl Streep) alkaa tehdä kokinuraa. Tänä päivänä Yhdysvalloissa Julie Powell (puolimakea, aromikas Amy Adams) aloittaa blogaamisen. Ellei tämä, mikä on vuoden surkuhupaisin elokuvaidea? Yritän tehdä selkeän vertauksen. Minun elämääni on vaikuttanut esimerkiksi Disney. Leikitään, että kirjoittajan urani huipentuu siihen, että kirjoitan romaanin, joka on Disneyn inspiroima. Kuka lähtisi katsomaan Walt Disneyn elämänkertaa, joka kertoo myös siitä, kuinka kirjailija Peltonen katsoi ja kritisoi piirrettyjä?

Totisesti, jopa Timo Koivusalon ohjaama Puhelinluettelo-trilogia (Kuponkeja & karttoja, Aakkosellinen hakemisto ja päätösosa Pekko ja Keltaiset sivut) kiehtoo ajatuksena enemmän kuin Julie & Julia, sillä kärsin kernaammin tyylipuhtaiden katastrofien, kuin kuivan keskinkertaisesti toteutettujen kammottavuuksien äärellä. Julie & Julia on näytelty hyvin. Streep tulee saamaan vuotuisen Oscar-ehdokkuuteensa. Ensimmäisen puolen tunnin ajan pidin pirteän huoletonta kimitystä ja hösötystä herttaisena. Suorituksen syvyys ja vetovoima jää rajalliseksi. Olin ymmärtävinäni muun muassa, että akka murehtii lapsettomuutta, mutta surua kestää noin sekunti. Julia sopisi sivuhahmoksi tv-sarjaan Pokka pitää tai hanhenmaksapallerokokiksi Turhapuro-saagaan, mutta pääosassa sokerihumalainen ilopilleri käy rasittavaksi. Ja tämä on kenties teoksen pienin ongelma.

Elokuva palvoo tätimoonikaansa. Blogaaja-Julien silmissä akka on pyhä guru. Joko olin loppuvaiheessa niin tympääntynyt, että olin sokea sarkasmille, tai sitten blogaaja pohdiskelee täysin vakavissaan, että Julia on täydellinen ihminen, jolla ei ole normaalien ihmisten luonnevirheitäkään. Ikään kuin tämmöinen ei hämmentäisi, sanomaa väännetään rauhalangasta puheilla pyhiinvaellusmatkasta Julia-museoon ja kohtauksella, jossa blogaaja jättää idolinsa valokuvan alle uhrilahjan.

Kutsuin tätä draamakomediaksi, mutta lähinnä kyseessä on ruoka... elokuva? Molemmalla naisella on koti, toimeentulo ja sympaattinen puoliso, kummankaan elämässä ei ole minkääntasoista draamaa. Jännitteiden korvikkeeksi pinnalle on ripoteltu mitä sattuu, eikä mikään anna kokonaisuudelle sivumakuakaan. Esimerkiksi, pirttihirmun siskolle tarvitaan mies ja blogaaja riitelee miehensä kera kevyemmin, kuin minä riitelen päivittäin itseni kanssa. Myös sanan "komedia" käyttö on kehnosti perusteltua. Hösö-Streep ja tiukkis-Adams ovat huvittavia omalla luvallaan muun sisällön heitä tukematta. Tyttöjen vuoksi katsoin filmin loppuun saakka. Viimeksi kun toinen pakarani oli jo nousemassa tuolista, leffan nimi oli Scar 3D, ja siksipä tajusin, että myös tämä on sadistinen ö-luokan kauhuelokuva.

Kokkaus voi olla taidetta. Elokuvamuodossa, kun haju- ja makuaistin helliminen on mahdotonta, tarjolla on vain taiteen visuaalisia puolia. En tiedä, vaikka joku nauttisikin isolla kankaalla tirisevistä rasvakönteistä, mutta kasvissyöjänä voin vakuuttaa, että katson mielummin kuinka ihmisiltä hakataan leikisti päitä irti, kuin eläinten silpomista, elävältä keittämistä ja sitä, kuinka lehmänjalasta tehdään hyytelöä. Yäk! Ihmiset jotka nauttivat tällaisesta ovat sairaita psykopaatteja, jotka eivät kykene inhimillisiin tunteisiin.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Rödsögården - Rödsög... Kohti uutta... >

Keskustelut (9 viestiä)

Chrisberg

Rekisteröitynyt 16.02.2009

02.10.2009 klo 06.31

:D Jaa. Rakastan Julia Childia, katsoin lapsena hänen ruokaohjelmaansa. Hänen tapansa ilmaista itseään on ihanan kuuloista, ihan kuin tämä olisi jatkuvassa pikku hönössä. Sen takia vitutti huomata että häntä esittää kopea luonnenäyttelijä Meryl Streep. Harmi kun elokuvasta piti tulla paska :(. No, tässä täti tekee omeletin http://www.youtube.com/watch?v=LWmvfUKwBrg
pyyhe

02.10.2009 klo 06.53

"...Walt Disneyn elämänkertaa..."

Toki elämäkertaa. Pahoittelen turhanpäiväistä kommentointiani, mutta tuo on vähintään yhtä ärsyttävä virhe kuin "enään" ;)

Olet, Peltonen, muuten yksi parhaita leffakriitikoita/-arvostelijoita mitä on kohdalle sattunut.
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

02.10.2009 klo 16.37

Minulta on riistetty granaatti, Wolwerine, kotimaisten elokuvien nimien kirjoittaminen isolla ja nyt sitten ilmeisesti elämänkertakin. Pyyhe selvästikin on oikeassa ainakin Googlen mukaan, mutta osaako joku guru todistaa, että elämänkerta on ihan jopa siis virhe? Kukaan ei opeta kriitikkoa kirjoittamaan - ellet juuri Sinä!
pyyhe

02.10.2009 klo 21.34

Tämä lienee samankaltainen tapaus kuin "tervetuloa" ja "terve tuloa" - molemmat ovat hyväksyttäviä muotoja. Muistaakseni. Mutta paskanko tuolla väliä, pääasia että kirjoituksiasi on mukava lukea. Jatkakaa.
Njehehee

02.10.2009 klo 23.49

Voi vitsi, Meryl Streep ketuttaa ihan kympillä... onneksi tätäkään elokuvaa ei ole pakko katsoa :)
Annuli

Rekisteröitynyt 29.04.2007

27.10.2009 klo 19.23

Perussanakirjan mukaan kirjoitetaan elämäkerta, eikä genetiivillistä muotoa mainita (kuitenkin esim. elämäntarina, elämäntehtävä).
Sanoisin silti, että aika pienestä virheestä on kyse :) On pienempi paha kirjoittaa elämänkerta kuin vaikkapa elämä kerta.
jenni

20.11.2009 klo 16.22

Viimeisen kappaleen olisit voinut jättää kirjoittamatta. Minun kaltaiseni ruokaa rakastava, sairas psykopaatti (=sekasyöjä) piti leffasta. En tiedä mitään parempaa kuin naudan sisäfile, joka on keskeltä kauniin pinkki.

PS. Luulin sinua hyväksi elokuvakriitikoksi, mutta oletkin vain surullinen hippi.
ASD

23.11.2009 klo 00.36

Elokuva on varmasti ihan shaibe, mutta jos mies ei syö lihaa (!!!) NI MITÄ VITT...
VEIVINHEITTOVIHKO

07.01.2011 klo 03.24

Kaikkien miesten jotka harkitsevat kasvissyöjäksi ryhtymistä, on ensin suoritettava sukupuolenvaihdos. Naisten kasvissyönti ei ole rangaistavaa, naisethan ovat tyhmiä eivätkä tiedä mitä ovat tekemässä.

Kirjoita kommentti

21036

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova