Tuorein sisältö

The Wolf of Wall Street

Ensi-ilta: 03.01.2014
Genre: Draama, Komedia, Rikos
Ikäraja: 16
Jari Tapani Peltonen

02.01.2014 klo 21.00 | Luettu: 36963 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Karismaattinen eli käytännössä saatanallinen pörssimeklari Leonardo DiCaprio osaa lypsää asiakkaita lain rajoissa. Hän menee pidemmälle, koska yksikään puijaus ei ole tarpeeksi tyydyttävä, kuten yksikään päihde ei ole tarpeeksi päihdyttävä, kuten yksikään nainen ei ole tarpeeksi kuuma, kun kärsit mielisairauksista kunnianhimo & tarpeet. Edes kääpiöiden viskominen toimistolla ei pidä pärinöitä käynnissä kauaa. Martin Scorsesen The Wolf of Wall Street kertoo lähinnä elostelusta ja hieman hämäräbisneksistä FBI:n hengittäessä niskaan. Tärkein tyylivalinta on kolmen tunnin kesto. Katsoja kehittää tunteita (huvittuneisuutta, paheksuntaa) katsoessaan huumepäissä huutamista ja pillunkarvoja, mutta kun kestoa on kolme tuntia, tällainenkin sisältö ehtii arkipäiväistyä, mikä on osa tarinaa. Fiksu leffa saavuttaisi saman muulla konstilla.

Toisinaan joku vetää munan esiin tai jotakin, joten hih hii tai jotakin. Merkittäviä yllätyksiä ei esiinny. Monet vitsit kuten myöhään masussa aktivoituvat huumeet ovat vanhoja ja/tai kömpelöitä. Kaikki on niin venytettyä, etten tahtoisi myöntää huvittuneeni alkupuolella. Jos jokin selväksi tulee, se selitetään uudestaan. Ivaako päähenkilön ahneus ja moraalittomuus amerikkalaista unelmaa? Hän pitää aiheesta puheen ("firmani on Amerikka"), joten kyllä. Onko päähenkilö valmis panemaan mummoakin? Nopeaälyinen kenties ehtii nauttia vihjailevista ilmeistä ennen kuin kertoja vahvistaa missä mennään. Elokuvan nimi - ehkäpä - on tulkittavissa siten, että päähenkilö on susi Wall Streetillä. Saaliin ohella hän tarvitsee lojaalin lauman, jonka ihailevien katseiden alla harrastaa eläimellisiä toimintoja.

Ykköskaveria näyttelevä Jonah Hill tuo rooliinsa ihraa. On se huumoria, kun nolo punkero öykkäröi itsevarmasti. Muut sivuhahmot unohdin jo elokuvan aikana. DiCaprio tekee kelpo suorituksen uskoessaan hahmoonsa, eli rappion tuomaan nautintoon. Hän kannattelee elokuvaa niin kuin suinkin mahdollista: hän luo satiiria. Scorsese epäonnistuu omalla sarallaan. Kaikki lähtee pienistä asioista, kuten siitä, miten ja kauanko kamera satasen huoraa nuoleskelee. Michael Bay ohjaisi haastavamman elokuvan, koska hän luo ristiriitoja ihailemalla tissejä ja sekoilua jopa lastenelokuvissaan. Scorsese ei ole läsnä tunteella. Ensi minuuteilla elokuva nautiskelee irstailusta iskevän provosoivasti, mutta tämä on tyhjän päälle rakennettu temppu, jota elokuva ei kykene toistamaan sanoman kanssa. Muun muassa kertojan ääni etäännyttää, sillä ei paneminen kiihkeämmäksi sillä muutu, että kommenttiraita muistuttaa sukupuolitaudeista. Bay sukelsi moraalittomuuden ytimeen Pain & Gainilla.

Itse olen villi kuin kirjakerhon jäsenyyttä hakeva rusina. Myyntimiesten uhriksi en voisi jäädä, koska luotan fiksuihin ja miellyttäviin vähemmän kuin normaaleihin ihmisiin. Nämä ovat vain osasyy sille, miksen löytänyt mitään mihin tarttua. Tarjottu näkökulma on lomaa omasta, paitsi jos tarjottu on onnettoman rajoittunut. Elokuva on kiinnostunut vain päähenkilöstä, mutta hänestä uutta kertovien kohtausten väliin voi jäädä 15-30 minuuttia tyhjäkäyntiä. Perusasiat lausutaan, mutta on epäselvää mistä herra todella tulee ja missä hän tuntee olevansa. Jos keskellä päivää järjestettävät kasuaaliorgiat luovat pyrkyrin päähän ajatuksia, jotka eivät tiivisty kirjaimiin woo-hoo, hän ei raportoi niistä, vaan hän yrittää kehua elämäänsä sinulle, ulkopuoliselle. DiCaprio harkitsi aikanaan, josko hän näyttelisi toista pinnallisen juppielämän symbolia, Amerikan psykoa. Christian Balen psykoon on helpompaa samaistua kuin Wall Streetin suteen, koska kertojana psyko avautuu.

Leffassa sanotaan vielä useammin fuck kuin Scorsesen aiemmissa ennätystä tavoitelleissa teoksissa Mafiaveljet ja Casino. Se etäisyys, josta Scorsesea tylytän, tukee kyllä mafiatarinoita, joissa oikeasti tapahtuu jotakin. Tietynlaiset tapahtumat ovat tehokkaampia kylminä; ilman kaunistelua ja moralisointia. Pelottaisi asua samassa valtiossa kuin mafioso Joe Pesci, mutta jos puhelinmyyjä DiCaprio kävisi meilläpäin tekemässä sisäpiirikaupat ja vetämässä viivat, en jaksaisi hymähtää. Meklari DiCaprio on merkityksetön hirviö. Meklari on laillinen ammatti, eikä elokuva kerro mitään uhreista: ymmärrysikäinen tytär on ainoa sellainen, joka saa minuutin tai kaksi. Kolmessa fucking tunnissa elokuva tarjoaa yhdestä teennäisestä näkökulmasta noin puolet.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Walter Mittyn ihmeel... Lord Vampyr - Gothik... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (23 viestiä)

VEIVINHEITTOVIHKO

03.01.2014 klo 02.32

Hienoja punchlineja tässä arviossa :P
lainaa
09-131521

03.01.2014 klo 11.03 24 tykkää tästä

Peltosen mielestä kaikki leffat on paskaa. Paitsi Sandra Bullock joka lilluu avaruudessa nännit nöpöttäen. :)
lainaa
HerraGay

03.01.2014 klo 13.27 17 tykkää tästä

Peltonen se elää kovasti oman suolensa sisällä. Tuntuu että herra käy elokuvissa vain keksimässä arvosteluihinsa nokkelia heittoja. Tylsää.


lainaa
Pekka12353

03.01.2014 klo 18.39 4 tykkää tästä

Katsoin äsken ja ihan pätevä arvostelu keffasta. Dicaprion näyttelemät aviator ja catch me if you can on mielestäni paljon parempia henkilökuvauksia kuin tämä. Petyin juu mutta onneksi osaan nauttia tällaisistakin elokuvan aikana.
lainaa
VEIVINHEITTOVIHKO

03.01.2014 klo 20.16

09-131521 kirjoitti:
Peltosen mielestä kaikki leffat on paskaa. Paitsi Sandra Bullock joka lilluu avaruudessa nännit nöpöttäen. :)

no nyt oli kyllä hyvä juttu padum-tshh
lainaa
PariJapaniTeltonen

03.01.2014 klo 20.39 11 tykkää tästä

Joku voisi alkaa arvostelemaan näitä Peltosen arvosteluja, on meinaan nämäkin aikamoista shaibaa.

Helvetin vaikeaa lukea, muka-nokkelaa huumoria.
Yksi tähti.
lainaa
Kalakukko

04.01.2014 klo 01.19 2 tykkää tästä

Olipas raaka ja hyvin kirjoitettu arvostelu...menen silti katsomaan! :)
lainaa
cubisti

04.01.2014 klo 20.17 9 tykkää tästä

Hovi-arvostelijani ei pettänyt taaskaan! Mitä nyt V2-sivuston synnystä asti näitä arvosteluita lukenut, niin kertaakaan en muista, että kovinkaan paljoa olisi mielipiteet menneet ristiin. Yhdenkään muun tämän valtakunnan arvostelijan kohdalla ei vastaavaa sielunveljeyttä ole syntynyt. Ovathan nämä näppäryydessään joskus hieman ehkä väkisin väännettyjä, mutta punainen lanka niistä tulee erittäin selkeästi ilmi.

Voisi melkein lopettaa elokuvissa käynnin ja yleissivistää itsensä ainoastaan näiden arvosteluiden kautta.
lainaa
tottuus

05.01.2014 klo 00.29 3 tykkää tästä

Varmaan porukkaa ärsyttää Peltosen hauska teksti, mutta kyllä niissä aina asiaa on puhuttu.
lainaa
Jopi

05.01.2014 klo 18.58 6 tykkää tästä

En ole koskaan ollut samaa mieltä Peltosen kanssa mistään,ja taas tälläkin kertaa oli arvostelu päin persettä.Kyseessähän oli Maran kevyesti paras leffa 20 vuoteen mutta turha sitä on tuolle juntille selittää.
lainaa
Jep

05.01.2014 klo 22.10 4 tykkää tästä

Ensin mietin, että ei helvetti, onnistuttiinko tämäkin leffa pilaamaan... Pikainen vilkaisu IMDB:hen ja 8.7 keskiarvo ja top250:ssa sijoitus n. #70 kertoo, että se ei todellakaan tässä tapauksessa ole leffa, joka haisee...
lainaa
Pexxi

06.01.2014 klo 13.14 3 tykkää tästä

Pidin, mutta ei tämä mikään Mafiaveljet tai The Departed ollut.. Karvan alle 4 tähteä.
lainaa
migamas

Rekisteröitynyt 06.01.2014

06.01.2014 klo 15.24

Pitää kyllä nähdä, tulu kyllä heti mieleen se Catch Me If You Can :O Dicapriosta oon oppinut tykkäämään enemmän ja enemmän.
lainaa
Nicky_Santoro

07.01.2014 klo 09.19 4 tykkää tästä

Suomen paskin ja turhin arvostelija kyllä...
lainaa
lehmus

12.01.2014 klo 02.13

Olen samaa mieltä siitä, että Michael Bay tekee monimutkaisempia kuvauksia omahyväisestä elostelusta ihan jo siksi, että Bay on välillä niin tietämätön siitä, mitä hän kertoo tietyillä tyylivalinnoillaan. Bay on samalla lailla kiinnostava kuin niiden b-luokan ohjaajien, jotka toteuttavat omia fantasioitaan, jotka ovat pukeneet juuri ja juuri uskottavan elokuvakohtauksen muotoon. Lahjattomuus ja halu sanoa muodostaa hauskoja tulkintamahdollisuuksia.

The Wolf of Wall Street on sen sijaan äärimmäisen selkeä omissa tarkoitusperissään. (Tuntuu mahdottomalta, että elokuva on voitu ymmärtää väärin tai että se on herättänyt pahennusta Yhdysvalloissa.) Kesto oli yksi keino takoa se pointti perille, kuten arviossa tiedostat. Etkö tuntenut kestolla olevan mitään muuta vaikutusta kuin pointtia överisti selventävä? Itse ainakin koin sen liiallisuuden oleelliseksi osaksi juuri tuon tarinan kertomista, ja siksi heittosi "fiksu leffa saavuttaisi saman muulla konstilla" tuntuu hieman perustelemattomalta.

Lopussa mainitset, kuinka elokuvassa ei näytetä DiCaprion hahmon uhreja, minkä näet ongelmana. Siitähän tarinassa pitkälti on kyse: talousrikolliset eivät joudu vastuuseen tekemistään rikoksista. Yhteiskunta ei rankaise heitä paheksunnalla ja syyllistämällä. Haluaisin myös huomauttaa ihan viimeisestä kohtauksesta (jota en tässä tarkemmin spoilaa), joka mielestäni kertoo elokuvan oleellisimman pointin: elokuvassa on kyse yksilön (mahdollisesti katsojan) halusta olla menestyjä. Uhrinäkökulma ei ole sen kertomiseen erityisen tarpeellinen.

Ihan varmuudelta selvennyksenä: pidän arvioitasi ja näkemyksiäsi kiinnostavina, mutta tästä arviosta en oikein saanut otetta. Siksi kyselen selvennystä, ja toivottavasti onnistuin siinä kunnioittavassa sävyssä.
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

12.01.2014 klo 03.49

lehmus kirjoitti:
Itse ainakin koin sen liiallisuuden oleelliseksi osaksi juuri tuon tarinan kertomista, ja siksi heittosi "fiksu leffa saavuttaisi saman muulla konstilla" tuntuu hieman perustelemattomalta.

Lopussa mainitset, kuinka elokuvassa ei näytetä DiCaprion hahmon uhreja, minkä näet ongelmana.

Haluaisin myös huomauttaa ihan viimeisestä kohtauksesta, joka mielestäni kertoo elokuvan oleellisimman pointin: elokuvassa on kyse yksilön (mahdollisesti katsojan) halusta olla menestyjä. Uhrinäkökulma ei ole sen kertomiseen erityisen tarpeellinen.


Elokuva kertoo ihmisistä, joilla on liikaa. Uskon että tarinan voi kertoa muutenkin kuin väsytystaktiikan avulla. Iskevä pröystäilykohtaus ja tunnelmista muistuttava iskevä montaasi myöhemmin olisi se tavallisin tapa tiivistää sisältöä. Koin Scorsesen harrastavan satunnaista silppua maksimiaikarajan sisällä enkä kertovan tarinaa.

Uhrien puute on ongelma vain siinä mielessä, etten saanut elokuvasta otetta ja jos mietin miten semmoisen otteen voisi saada, niin näkökulman laajentaminen tulee mieleen.

Ymmärrän kyllä miten viimeinen kohtaus yrittää johdatella ajatuksia, mutta kohtaus kertakaikkiaan ei kolahtanut. Elokuva ei missään vaiheessa kertonut uskottavista ihmisistä, jotka synti voi viedä mennessään, vaan karikatyyrimäisistä woo-hoo-psykopaateista. Se tosiaan on omituista, että Yhdysvalloissa jotkut väittävät, että elokuva juhlii rikollisia. Päähenkilö muun muassa imuroi huumeita nenäänsä huoran vaginasta. Tämäkö on sitä juhlimista? Että ei rikollisia saa näyttää tällaisessa toiminnassa, vaan imurointihetki pitäisi suoda kiltille vapaaehtoistyöntekijälle, joka on sen oikeasti ansainnut?
lainaa
Moviefreak

13.01.2014 klo 01.29

Peltosen arvostelu osuu nappiin.

LDC on loistava näyttelijä, mutta leffan käsis ja ohjaus valitettavasti horjuu.

Leffasta ensimmäiset 70 % toistaa itseään, käännekohta jää liian myöhään ja ehdottomasti liian pitkä 3 h, mainoksineen 3 h 15 min.

LDC valitsee yleensä roolinsa huolellisesti, tässä on nyt tapahtunut jonkin sortin lapsus, Scorsese yhteistyön nimissä.

Toivottavasti tämä ei enteile Robert De Niron kaltaisia viimeisiä outoja B-filkkoja, ehkä kunnon käsiksiä ei ole tarjolla ja pakko on tehdä.
lainaa
Wolf

21.01.2014 klo 05.10 1 tykkää tästä

Peltosen kannattas mennä ennemmin kirjoitteleen juttujaan johonkin naisten lehteen, kun ei näytä elokuvista mitään ymmärtävän.

lainaa
ironland

29.01.2014 klo 19.53 2 tykkää tästä

Surkea arvostelu, taas. Peltosella on tapana olla tykkäämättä mistään ja keskittyä lähinnä turhiin sivuseikkoihin, jotka nekin hän tulkitsee väärin.

Arvostelun huonoudesta kertoo sekin, että käytännössä jokainen muu merkittävä suomalainen elokuva-arvostelusivusto ja/tai -lehti antoi elokuvalle vähintään neljä tähteä, keskiarvon ollessa 4,2.

Tai sitten vaan se että leffa on niin saatavan hyvä. DiCaprion kenties paras roolisuoritus, ja Scorsesen leffoista yksi parhaimmista, ellei jopa paras.
lainaa
Quaadalude

09.02.2014 klo 21.26 1 tykkää tästä

Klassikko arvostelu!
Nousee lähes samaan sarjaan kuin Harri Närhi joka antoi Sandra Bullockin tähdittämälle Speed 2 elokuvalla yhden tähden enemmän kuin Jackie Brownille.

On selvää että Oscar akatemia on ihan pihalla antaessaan leffalle ehdokkuuksia. Milloin ne on mitään elokuvista koskaan tietäneetkään?
(Onko muuten Michael Bay saanut koskaan ehdokkuutta?)

Henkilökohtaisesti kuulun tämän elokuvan kohderyhmään. 39v valkoisena heteromiehenä tässä oli kaikkea mitä loistavassa leffassa pitää olla: Huumoria, tissejä, loistavia hahmoja ja visuaalista näyttävyyttä. Ei en voi sietää Bayn elokuvia vaikka nissä olisikin tissejä (ei ole sillä Bay tekee ainoastaan K12 elokuvia maksimoidakseen voitot)

En muista milloin olisin nauranut kyyneleet silmissä leffateatterissa. Country Club kohtaus on yksi elokuvahistorian hauskimmista :D

Elokuva olisi voinut olla 20min lyhyempi silti odotan 4h directors cuttia missä on mukana pois leikatut kamasekoilu ja panokohtaukset. Ohjaaja oli joutunut siistimään elokuvaa aika paljon saadakseen sille K16 ikärajan (voittojen maksimointia).

"Lopussa mainitset, kuinka elokuvassa ei näytetä DiCaprion hahmon uhreja, minkä näet ongelmana."
+1

Tämä oli Wall Street version gangsteri elokuvista. Milloin gangsteri leffoissa nyyhkytetään uhreille? Ei ikinä. Se ei vaan kuulu tyylilajiin. Elokuvan ei ole tarkoitus moralisoida vaan se on tositapahtumiin (omaelämänkerta kirjaan) perustuva henkilöätarina. Tätä henkilöä ei voinut uhrit vähempää kiinnostaa. Miksi Ohjaajan olisi se näkökulma siihen lisätä kun sitä ei ole alkuperäisessä kirjassa?

Satuin katsomaan Wall Street elokuvan edellisenä iltana telkkarista. Se on kyllä niin nöösi versio samasta aiheesta. Silloin ei ollut vielä pokkaa näyttää millaisia kusipäitä Wall Streetin pomot olivat. Gordon Gekko on ihan lasten kamaa verrattuna Jordanin joukkoihin.

Vielä hurjemman elokuvan voisi saada Wall Streetin todellisista rikollisista. Jordan Belfourt oli kuitenkin pikkutekijä verrattuna Wall Streetin oikeisiin isoihin pomoihin jotka possuilee siellä tälläkin hetkellä. Niillä ihmisillä ei ole ollut mitään todellisuudentajua sitten 80-luvun.

DiCaprio on kyllä ihan liekeissä tässä leffassa!
lainaa
vieras

10.02.2014 klo 22.17

Tämän arvostelun luettuani minua suorastaan hirvitti mennä katsomaan Wall Streetin sutta. Kuitenkin ensi minuutilta asti aina lopputekstien tuloon saakka olin naulittu elokuvateatterin penkkiin kiinni.

Olen sitten keskiverto burgeri/juntti/idiootti mitä Peltosen arviointiin on luottamista: Leffan aikana heitetty läppä nauratti aivan helvetisti, päähenkilöön pystyi samaistumaan ja elokuvan kuvauksellisuus miellytti silmää. Tämä johtunee siitä, että toisin kuin Peltonen itse, olin hereillä elokuvan ensimmäiset 15 minuuttia.

Spoilatakseni hieman elokuvan alkua, elokuvan päähenkilö on hyvin empaattinen ja kokee pörssipelin hyödyttävän sijoittajia itseään meklarien samalla saaden ansionsa heidän auttamisestaan. Matthew McConaugheyn esittämä seniorimeklari kuitenkin paljastaa nuorelle Belfortille lounaalla, että meklarit pelaavat aina omaan pussiin.

Leffan henkilöhahmot ja näiden välinen kemia ei suinkaan ole niin latteaa kuin tässä V2:n arvostelussa annetaan ymmärtää. Vaikka massia kääritään kusettamalla sijoittajia, niin raha ei suinkaan tee kaikkia onnelliseksi. Massilla tietysti saadaan pataljoona huoria toimistoväen kulutettavaksi, laituriin pieni jahti ja mieletön määrä tabuja sekä kokaa ryystettäväksi.

Martin leffoista tämä kuitenkaan ei yllä samalle tasolle The Departedin kanssa tarinan osalta. Toisaalta tämän ymmärtää sillä onhan Departedin esikuvana toiminut aasialaispläjäys yhtä tykitystä kuin amerikkalainen kopionsa.

Pörssiaiheisena leffana 5/5, Martin leffana 4/5.
lainaa
Saimaannorppa

18.02.2014 klo 23.28 1 tykkää tästä

Juuri tulin leffasta ja täytyy todeta että harvoin tekee mieli lähteä kesken leffan pois. Nyt ajatus kävi melkein sietämättömän houkuttelevaksi. Hirveätä tuubaa koko raina. Älyllisesti ei kiihoittanut yhtään ja komediaksi h*lvetin junnaava. Jos tätä kutsutaan hyväksi elokuvaksi niin minä muutan Siperiaan. Sinne meni 10e kuin kankkulan kaivoon. Kummeli V on varmaan taidetta tähän verrattuna. Oikeasti? Kuka tällaisesta pitää?

lainaa
woot

17.03.2014 klo 13.25 1 tykkää tästä

Jep kirjoitti:
Ensin mietin, että ei helvetti, onnistuttiinko tämäkin leffa pilaamaan... Pikainen vilkaisu IMDB:hen ja 8.7 keskiarvo ja top250:ssa sijoitus n. #70 kertoo, että se ei todellakaan tässä tapauksessa ole leffa, joka haisee...


Mitäpä tuo keskiarvo tai sijoitus jollakin listalla nyt kertoo? Se kertoo sen, että osa jengistä katsoo silmät lasittuneina ja kuola suupielestä valuen KAIKKI elokuvat, jossa on räävitöntä seksiä, vedetään huumeita jne. Totta kai suuri osa ihmisistä menee katsomaan tuollaista, ei se sitä tarkoita, että leffa olisi mestariteos. Minua ei henkilökohtaisesti nappaa. JOS olisin kiinnostunut katsomaan toisten räävitöntä p*neskelua, tekisin sen luultavasti kotona tietokoneen ääressä enkä julkisesti leffateatterissa. Ja nooh, huumeita nyt vetävät vain ne, joilla on olematon itsekontrolli ja kykenemättömyys käsitellä elämän vastoinkäymiset ihan selvänä. Toisten tarjotessa/yllyttäessä sieltä suusta vain tulee se "kyllä, kiitos mielelläni" ja omia aivoja ei osata käyttää. OT: 12 years a slave on varmasti huikea, se täytyisi nähdä. Tämä ei todennäköisesti ole kuin suhahdus Saharassa siihen verrattuna.
lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova