Tuorein sisältö

Tarja Turunen: My Winter Storm

J.A. Kaunisto

30.11.2007 klo 08.00 | Luettu: 7650 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Tarja Turunen ei pääse eroon Nightwishista. Tarja yrittää pitää kiinni rahasammostaan eli Nightwish-faneista, oman sanottavan puute jättää My Winter Stormin kevätauringon pehmittämälle jäälle. Tarja yrittää miellyttää ja hymyilla liian moneen suuntaan. Rohkeampi klassinen ote puuttuu ja rokkipuolen yritykset jäävät puolitiehen. Ilman riskejä ei synny kestäviä timantteja, pitää heittäytyä ja laittaa itsensä ristituleen. Tarjan ääni on mahtava mutta biisejäkin tarvitaan. Albumi yrittää tavoittaa laajaa kokonaisuutta ja elokuvamaista henkeä. Valitettavasti viisumateriaali ei tue Tarjan tyylikästä äänenkäyttöä.

Osassa biiseistä skebaosasto jyrää hengettömästi kuin suoraan ProToolsista napattuna, ilman oikean soittajan käden jälkeä. Klassiset orkesterikuviot ovat tyylikkäitä mutta jäävät irrallisiksi saarekkeiksi. Raskas ja sinfoninen eivät tee yhteistyötä, kaksi maailmaa kohtaavat vain hetkittäin. Nightwishin vahvuus eli tyylitaju, orkesterikuvioiden naittaminen raskaan rockin sielunmaisemaan ja Holopainen puuttuvat Tarjan kiekolta. Alice Cooper-coveri Poison on järkyttävä. Mistä löytyykin niin puisevaa skebasoundia, viisussa ei ole henkeä eikä elämää. I Walk Alone on kiekon hittibiisi, skebaosasto hyytyy kuitenkin metritavaraksi. The Reign on uskomattoman kaunis ja Tarjan ääni ei jätä kylmäksi, vastaavat ässähetket jäävät albumin edetessä vähiin. Minor Heaven alkaa lupaavasti, jousisoittimet raastavat kuulijaa vereslihalle. Kitaroiden ilmestyessä taustalle viisu kadottaa taikansa ja valahtaa tasapaksuksi Within Temptation-kopioksi. Ciarán's Well on albumin tehokkaimpia raitoja, rokki rankaisee vaikka omaperäisyys ei ole viisun suurin valtti. Tosin Tarjan joikuminen menee välillä yli.

My Winter Storm ei onnistu yhdistämään raskaan skeban ja massiivisen sinfoniavaihteen parhaita puolia. Kitaroiden murina valuu liian usein tekorankaksi ja kasvottomaksi pakkotoistoksi. Tarjan vahvuus on klassisella puolella, miksi hän ei käytä parhaita puoliaan. Mielestäni Tarjan kiekolla rockin pitäisi antaa klassiselle osaamiselle taustatukea, nyt albumin pirstaleisuus ja varmat kuviot aiheuttavat vain turhautumista. Albumi ei ole kalkkuna mutta lentokyky on kuitenkin kateissa. Tarjan talvimyrsky ei vakuuta kylmässä pohjolassa.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Raja 1918... My Blueberry Nights... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova