Tuorein sisältö

Testament: Dark Roots Of Earth

J.A. Kaunisto

31.08.2012 klo 13.29 | Luettu: 4722 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

No jösses sentään, rässiorkestereiden veteraaniosastoon kuuluva Testament tyrkkää tuoreella rieskallaan nuoremmille bändeille luuvitosta puhelimeen. Vuonna 1983 perustettu orkesteri osoittaa kouriintuntuvasti, mitä tarkoitetaan sanalla "kokemus" ja "juuret". Testament pudottelee uudella albumilla todella maukasta rässiriffiä mutta bändi suinkaan juutu pelkäksi old school -thrashmyllyksi. Testamentilla on tyylitajua heittää peliin myös tuoreemman oloista hevanderia ja jopa balladiosastoa. Allekirjoittaneen veret seisauttaa kuitenkin tyylitietoinen tuotanto, joka tuo muistoja 80-luvun parhailta thrash/speed metal -albumeilta. Kaiken alleen murskaavaa sävytöntä kitaravallia ei tarvitse sietää Testamentin uudella rieskalla.

Kiekon aloittava Rise Up on todellinen namupala ja suoranainen muotovalio. Albumin nimibiisi jarruttelee lievissä Metallica-fiilareissa - ja nyt puhutaan siitä Metallicasta, joka antoi letin liehua ilman terapiasessioita. True American hate aloitetaan säväyttävällä tiluttelulla kunnes osoite löytyy ripeästä rässimetallista, ehkä lievästi Megadethin suuntaan kumartaen. Tosin kertosäkeen kohdalla testosteronitaso yltää Slayerin tehokertoimiin.

A Day in the Death muistutaa monimuotoisuudessaan myös kulta-aikojen Metallicaa. Cold embrace on herkistelevä balladi mutta ehkä väärällä levyllä. Levyn yllättäviä vetoja ovat albumin erikoisversioilta löytyvät kolme cover-siivua. Queenin Dragon attack saa todella verevän tulkinnan mutta varsinaisesti pisteet korjaa suorastaan pysäyttävä Iron Maiden -versiointi Powerslave. Tuttuakin tutumpi Maiden-viisu saa Testamentin käsittelyssä yllättävänkin ilmavan ulkomuodon. Scorpions-versiointi Animal magnetism on jo lähtökohdiltaan suhteellisen hämärää materiaalia. Testament ei onnistu hälventämään sumuverhoa.

Testament onnistuu vakuuttamaan vanhat rässifanit sortumatta kuitenkaan pelkäksi nostalgiatripiksi. Vanhan ja tuoreen naittaminen vaatii kompromisseja mutta Testament selviää urakastaan kunnialla. Yllättäen monipuolisuus on nykypäivän Testamentin vahvuus. Haaste on heitetty, löytyykö nuoremmalta polvelta pitkäjänteisyyttä säätää yhtä mehukkaita albumikokonaisuuksia.





V2.fi | J.A. Kaunisto
< Cosmopolis... Total Recall... >

Keskustelut (4 viestiä)

Slobber

Rekisteröitynyt 13.09.2007

06.09.2012 klo 10.04

On muuten 2000-luvun kovimpia rässilevyjä, Exoduksen Tempo Of The Damnedin ohella.
Mordekeisari

06.09.2012 klo 17.38

Hämmentää vain, että lähes koko arvostelun levyä kehutaan, paikoin jopa ylistetään, mutta kolme ja puoli tähteä?
Jjjkkkttrrr

15.04.2018 klo 17.12

Testament ei oo onnistunu tekemään low:n jälkeen niin hyvää, tosin low:n jälkeen en osannu odottaakkan kovin hyvää, low levyyn päätty mun miten iski ja innostuin, the gathering oli karmein levy. Low ei ole paras levy mut mainio uus alku. Nykyään omiin korviin testament kuulostaa enemmän kuivalta rock bändiltä ku tuoreelta thrash bändiltä ja Chuck Billyn ääni kuulostaa väsyneeltä enemmän ku koskaan ennen. Old school tyyppinä suosin vanhaa testament levyjä rehellisesti puhuttuna!
Kdkdkskk

19.08.2018 klo 08.46

Onhan tässä levyssä yks hyvä veto, mankills mankind, tietyllä tavalla tää on hivenen parempi ku Brotherhood ja mm ei. Ite pidän Legacya parhaana koskana tehtynä testament levynä, voittaa jopa monet thrash metal bändin tekemät debyytti levyt, ei pärjää edes kill em all:kaan Legacylle millään muotoa!

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova