The Imitation Game

Ensi-ilta: 20.02.2015
Genre: Draama
Ikäraja: 12
Jari Tapani Peltonen

21.02.2015 klo 19.00 | Luettu: 6905 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Matemaatikko Alan Turing periaatteessa pysäytti natsit. Tuon kirjoitin tietokoneella, joiden isä Turing on. Turing ei kunniassa kylpenyt, vaan päätyi tekemään itsemurhan, kun hänet oli tuomittu hirmuisesta homostelusta. Jokin mättää Turingin henkilökuvassa The Imitation Game, sillä koin leffan olevan puhuttelevimmillaan lopputekstien aikana; alleviivaava monologi sivuhahmolta oli ihan kiva myös. Elokuva nousee karkeasti sanoen samalle tasolle kuin toinen tuore tekstiseikkailu Murtumaton, joskin tällä kertaa näyttelijöiden, eikä kuvaston ansiosta.

Hyvän kerronnan perinteitä koetetaan kunnioittaa. Se on tarina, kun tiedemiehet murtavat natsien koodisysteemin sodan ja esivallan raivotessa. Kehyskertomus on luonteva idea: Turing muistelee saavutuksiaan myöhempinä vuosinaan, kun hänen henkilökohtaiset ongelmansa kärjistyvät. Leffa tavallaan toimii näin, paitsi että kohtaus, jossa Turing alkaa kertoa tarinaa ulkopuoliselle, löytyy puolivälistä. Turingin väitetään olevan mysteeri, aivan kuten alussa, vaikka meidän pitäisi jo kuulua sisäpiiriin.

Benedict Cumberbatch luonnollisesti vakuuttaa eksentrisenä nerona, jota "kukaan ei ymmärrä", vaikka katsojalle outo karisma on karkkia. Turing myydään meille kanamaisuudella maustettuna kukkoilijana, joka ei muista piittaa. Cumberbatch on huvittava ja tietää olevansa. Juhlakalun herkkien ja traagisten puolten kuvaaminen on kaksipiippuinen juttu. Cumberbatchilla on väkevät hetkensä, mutta hän uskoo esiintyvänsä syvällisessä draamassa, eikä muu elokuva pysy vauhdissa. Toisinaan koin hänen ylinäyttelevän.

Se on näppärää, kun Turing oivaltaa lapsena, että hän on luonteeltaan koodinratkoja. Tavikset käyttäytyvät epäloogisesti, joten matematiikkamenninkäisen on ratkaistava sosiaalinen koodi sopeutuakseen. Mihin väliin takauma olisi fiksuinta tumpata? Ihan mihin vaan? Poukkoilu aikatasosta toiseen tekee hallaa joka sortin jännitteille. Tarina on vähitellen täydentyvä mystinen palapeli, mutta ei niinkään katsojalle, kuin sille satunnaiselle puttepossukytälle, jolle Turing puolivälissä avautuu. Tarinaa on helppo seurata, mutta sellaiset perustason tyylivalinnat kuin kuka puhuu, kenelle, mitä ja miksi voisivat olla selkeämpiä nautintomme vuoksi.

Muut älypäät - alfauros, itkupilli, hobitti - ovat Turingin legendaa kiillottavia tolloja. Epäiltyään Turingia jyrkästi he puolustavat häntä ylväästi. Keira Knightleyn tulkitsema lyyli esitellään tietenkin tällä tapaa: ooh, höpsönä hupakkona olen hitusen pihalla, paitsi että paljastun parhaaksi, jos miehet koettaa sortaa! Cumberbatch tekee Turingista neron, mutta muiden yhdeksänkympin paikkeilla pyörivä ÄO ehdottomasti auttaa. Silmäni pullistuivat nerojen suurimman oivalluksen hetkellä, sillä se oli jotakin, mikä olisi tullut mieleeni ensimmäisenä, jos olisin koettanut ratkaista vastaavan pulman puuhalehdestä. Ilmeisesti kuvioista pyritään tekemään kansantajuisia. Tollojenkin näyttelijät ovat kelvollisia. Cumberbatchin ja Knightleyn ohella luotettavaa karismaa hehkuvat esimiehiä näyttelevät Charles Dance ja Mark Strong.

Tositarina on ns. erikseen tyritty. Näin vahvan materiaalin pitäisi virrata moitteetta. Sodan uhan ei tarvitsisi hiipua hetkeksikään. Lapsuusmuistot ja kehyskertomus voitaisiin korvata kohtaussarjalla, jossa sosiaaliset kuviot ja työn takkuilu käyvät liian ahdistaviksi Turingille, joka täten karkaa purkamaan paineet maksulliseen pyllyyn, vaikka kiinnijäämisen pelko ahdistaa lisää... Se, ettei loppu ole onnellinen, voisi tulla selväksi vähemmällä vaivalla. Turingin seksuaaliset tarpeet selitetään ja romanttisille tarpeille pyritään pystyttämään alttari, mutta kun mies ei edes tumppuun tempaise, jää eliniän kestävä tragedia teoreettiseksi. Suurmiehen lopullinen kohtalo puristi pumppuani ja jätti mietteliääksi (vaikka olin kyseisen tekstinpätkän aiemminkin lukenut), joten ei aika hukkaan hupsahtanut.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Kingsman: Salainen p... Lykaion - Heavy Lull... >

Keskustelut (7 viestiä)

Historiamme

22.02.2015 klo 03.52 12 tykkää tästä

Soisi Peltosenkin välillä arvostelevan kotimaisia elokuvia. Vai häpeääkö arvon arvostelija kotimaataan? Kovin on yleistä moinen kansallishäpeä vihervasemmistolaisissa ruotsinrunkuttaja-piireissä.

Ulkomaalaisia kotkotuksia, sanon minä. Liekö Peltonen edes nähnyt Tuntematonta Sotilasta, kun aika kuluu kaiken maailman homppeli-numerosepistä kertovien humppapätkien parissa? Tokkopa.

Jämptiä olisi korkeintaan pieraista tälläisten ruskeaa reikää ihannoivien "elokuvien" suuntaan. Toista oli minun nuoruudessani, kun Suomen kansa pättäväisesti katsasti Väinö Linnan mestariromaaniin perustuvan elokuvan sankoin joukoin ja vähät välitti kaikenmaailman klopalisaatioista. Se oli sitä yhteisöllisyyttä, mistä nykyajan vapaan kasvatuksen tuotteet ei ymmärrä hönkäsen pöläystä.

Osa ei edes armeijaa käy. Tälläiset kirjaviisaita ylistävät elokuvat kannustavat nuoria sivariin ja jättämään käden työt sikseen. Ja sitten vielä ihmetellään, kun varusmiehistä valtaosa on tyystin rapakunnossa.

Kysymykseni Peltoselle kuuluukin: missä on arvostelijan etiikka ja nuorisomme rappeutumisesta huolehteminen? Millä oikeutat tämän kapitalismia salakavalasti kaupittelevan ulkomaalaisen elokuvateollisuuden esilläpitämisen arvosteluissasi?

Nykyään kaupunkilaisnuoret neropatit häpeävät veteraaniemme perinnettä ja kuuluttavat kaikenmaailman "kansainvälisyyttä". Soisivat paskantärkeät nulikat katsoa peiliin ja muistaa, etteivät voisi vapaasti laueta ruotsinlippujensa päälle, elleivät isoisämme olisi epäitsekkäästi uhranneet oman - huomattavasti vaatimattomamman - nuoruutensa, taistellessaan maamme rajoilta valtoimenaan vyöryävää punaista kuolemaa vastaan.

Ja sitten suomalaisen miehen pitäisi muistella jotain saarivaltiolaista kynäniska-koodinkeksijää. Mahtaakohan Peltonen muistaa, että tämä nimenomainen saarivaltion julisti maallemme sodan kolmannen vapaussodan aikana. Vai eikö punavihreä opettaja muistanut pakkoruostinkiimaltaan mainita pikku-Peltoselle?

Tiedä sitten kenen kontolle syytä vierittää, mutta kuuluttaisin oman kansamme historian tuntemista niin Peltoselta kuin koulujemme opettajiltakin. Pienen kansan voimavara on sen sivistyksessä - oman sinivalkoisen historiansa muistamisessa ja veteraaniemme arvostamisessa.

Vastaus ongelmiimme ei ole riistokapitalismi sen koommin kuin kirottu kommunismikaan. Meidän tulee pitää yhtä, meidän Suomalaisten, niin kuin talvi - ja vapaussodassa pidettiin; ahneudelle ja perhearvojen rappeutumiselle tulee panna piste. Vastaus ongelmiimme on luja kristillissosiaalinen arvoperusta.

Ulkomaalaiset elokuvat ja ruotsinkirjat kerkeää katsastamaan myöhemminkin. Mutta oma maamme ei odota. Se on vissi.





Bob

22.02.2015 klo 14.51 20 tykkää tästä

Ei suomalaiset osaa tehdä elokuvia tai tv-sarjoja.
kaktuz

Rekisteröitynyt 27.05.2007

22.02.2015 klo 22.59 6 tykkää tästä

mitä vittua
VattuMita

23.02.2015 klo 16.21 5 tykkää tästä

Loistava kirjoitus #1. Lisää tällaista nannaa!
JayeizH

Rekisteröitynyt 06.08.2007

23.02.2015 klo 21.39 4 tykkää tästä

Peltosen arvostelut ovat aina hienoa luettavaa, mutta että kommenteistakin saa oman viihdykkeensä on jo paranormaalia.

Toiveikkaasti oletan että olen liian tyhmä tai vakava henkinen tajutakseni mikä ensimmäisen kirjoittajan oikea tarkoitus oli, joka herättää pientä toivoa takaraivossani tälle maalle (ei niinkään itselleni). Muussa tapauksessa vaivun professori Farnsworth maiseen epätoivoon.
Muokannut: JayeizH 23.02.2015 klo 21.40
Vieras13

24.02.2015 klo 17.45 2 tykkää tästä

Bob kirjoitti:
Ei suomalaiset osaa tehdä elokuvia tai tv-sarjoja.

Toivon, että kommentti ja kaikki sen saamat tykkäykset ovat ironisia, sillä muuten olen erittäin huolissani, että noin masentava ja kulunut fraasi saa moisen suosion. Nimimerkkikin vielä joku Bob, miksei saman tien James. Kyllähän meidän tarjonnassamme on vaikeampi helmiä löytyä, ja oikeastaan mahdoton niille jotka ovat asentoituneet tietyllä tavalla. Mutta kyllähän niitäkin on, mutta älkää nyt hemmetti sentään luulko että kaikki suomalaisnäyttelijät ovat Salkkaritasoa. Kun kriitikot ja kansa vihaavat automaattisesti lähes kaikkia tuotoksiamme, niin paha siinä on hirveän kovalla työmoraalilla töitä tehdä. Tuntuu aina välillä, että puhe suomalaisesta sisusta ja periksi-ei-anneta-perkele -asenteesta on lähinnä legendaa, kun tämä lannistuminen ja itsesäälissärypeminen tuntuu tulevan vastaan rutkasti useammin. Tai kenties aiempi sukupolvi oli se parempi, ja olemme vain siitä taantuneet.
kaktuz

Rekisteröitynyt 27.05.2007

24.02.2015 klo 18.59 1 tykkää tästä

JayeizH kirjoitti:

Toiveikkaasti oletan että olen liian tyhmä tai vakava henkinen tajutakseni mikä ensimmäisen kirjoittajan oikea tarkoitus oli

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1423203492384

Kirjoita kommentti

64683

V2.fi:n joulukisa - Voittaja joka päivä!
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova