Väiski Vemmelsäären koripallomatsia kerääntyy katsomaan Batman, Rautajätti ja Kellopeliappelsiinin raiskaajajengi.

Uusi legenda on heittämällä vuoden huonoin elokuva, mutta ei tylsin. Leffa on makupala vihakatsojille, jotka ystävystyvät kilpasarkasmin keinoin, tai kirjoittavat leffat uusiksi päissään kuten minä. Yökimme, kun Disney brassaili brändeillään Räyhä-Ralf kakkosen mainoksissa, mutta leffa oli melko sujuva. "Huonon idean väärin ymmärtävä" Uusi legenda käytännössä sijoittuu HBO Maxin sisälle, joten se on juhlavan ironinen tapa vihkiä tuore palvelu käyttöön.

Tämä kappale kuulostaa hämäävän selkeältä. Miljonääriurheilija LeBron James sai lapsena neuvon: olet niin hyvä koriksessa, ettei kannata hukata energiaa videopeleihin. Hänen poikansa osaa koodata pelejä jo 12-vuotiaana. LeBron ymmärtää yskän: heitä peli roskikseen ja keskity korikseen! Pojan luomus edustaa viihteellistä koripalloa. Olisipa ovelaa, jos LeBron imaistaisiin videopelin sisälle, jossa hänen on sopeuduttava erilaiseen logiikkaan.

Hänet imaistaan HBO Maxiin. Katsos kun:

Warner Bros. -studion servereitä hallitsee tekoäly. Ilmeisesti sen tehtävä on yhdistellä brändejä. Eikö olisi hauskaa, jos Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitäjä siirrettäisiin Mad Max: Fury Roadiin? Ei. Mutta:

Studiopomot satuilevat LeBronille, että joku tahtoo katsoa Game of Thronesin siten, että yhden hahmon (äänestän Hodoria) tilalla on LeBron. Tosielämässä fotorealistinen deepfake-tekniikka toimii tonnin PC:llä, mutta idea esitetään animaationa, joten LeBron ei ymmärrä sitä. Hänen poikansa ymmärtää. Siksi tekoäly suuttuu ja imaisee isän ja pojan virtuaalimaailmaan. Tekoäly juonii heidät vastapuolille pelissä, jolla ei ole paljoa tekemistä pojan luomuksen kanssa.

Tekoäly yllyttää poikaa lisäämään peliin hirviöitä! LeBron taas edustaa todellista koripalloa. Kun LeBronin on koottava tiimi Warnerin hahmoista, Väiski ei ole hänen valintansa, mutta Teräsmies ja King Kong ovat. Väiski ei kuuntele, vaan etsii kaverinsa, ja sitten se matsi kestää pitkään, ja sitten ilmeinen sanoma pakotetaan kasaan. Muut Warner-hahmot heittävät viiden sekunnin luuppia yleisössä sumennettuina. Jabadabaduu! Häh?

Tahdon ulvoa, ettei tässä ole järkeä alustavastikaan. Mitä tämä edes yrittää? Narsistinen tekoäly janoaa lähinnä kai mainetta, vaikka se harrastaa pahuutta pahuuden vuoksi, joten ehkä leffa on satiiri poliitikoista? Jos hyväksyt Roger Rabbitin ja Tronin, hyväksyt alkeet, mutta siihen leffa luottaa: sisäiseen logiikkaan ei panosteta lainkaan. 90-luvun Space Jamissa piirroshahmot elävät piirrosmaassa. Nyt mm. heidät on digitalisoitu. Tekoäly pudottaa LeBronin heidän tyhjään digimaailmaansa käskettyään heidän sekoilla hittileffoissa. Väiski ja LeBron liittoutuvat, joten nyt tekoäly vihaa piirrettyjä ja ihmiskuntaa. Mitä v-...?!

Hirviötehosteet ovat niin muovisia, että Muumion paluun The Rock liittyisi mukaan, ellei hän aikoisi painia E.T.:n kanssa ABBA:n tahtiin, kun Peacock-palveluun tehdään tällainen. Parasta antia ovat piirretyt osuudet. Ne jopa ruokkivat himoa katsoa Maxista uutta Looney Tunes Cartoons -sarjaa, joten miten huono leffa voi olla? Space Jam 1 on huono. Se oli sitä jo 1996. Silti se on ainoa syy, miksi yhä pidän Michael Jordania hyvänä jätkänä (en ole eläessäni katsonut korismatsia) ja miksi varmuuskopioistani löytyy Lola Bunny -kansio. Jatko-osa myy LeBronin aivokuolleena mulkkuna. Ehkäpä jo se on ongelma.