Kun Yhdysvaltain presidentistä tulee punainen peikko, karismarajoitteiset jämähahmot ovat ainoa toivomme. Tämä oli tuskallisen realistinen juoni Trumpin 2. kauden alussa, kun se oranssi peikko yllätti kyynisetkin uusilla paskapuheillaan.

Olen rauhoittunut, mitä tulee tahattomaan symboliikkaan (tietämiäni Trumpin kannattajia boikotoin), mutta kyse on yhä Marvelin jämähahmoista. Pidin mm. leffoista Black Widow ja The Marvels enemmän kuin monet, mutta laimeat minisarjat ja Kang-juonen kaatuminen söivät moraalia. Haaveilin katsovani tämän ja pari muuta Marvel-leffaa vasta viikkoa ennen seuraavaa Avengersia, mutta Disney+ kustansi vain 2 euroa, jne.

Juonikin koostuu jämistä. Se on kaupallinen itsemurha, joka palvelee fania? Floppi Eternals ilmoitti, että Maa on muna, josta kuoriutuu jättihirviö. Brave New World on poliittinen trilleri, jossa suurvallat pyörivät abortoidun jättisikiön ympärillä, koska siitä voidaan louhia ns. Wolverine-metallia. Yhdysvaltain presidentiksi on noussut Thaddeus "Thunderbolt" Ross, jonka alkuperäinen näyttelijä ehti kuolla, ennen kuin hänellä tehtiin mitään. Kulissien takana naruja vetelee katala The Leader, joka esiteltiin 2008 ja unohdettiin.

Kun olet lusinut kehnon The Falcon and the Winter Soldier -minisarjan, tiedät teoriassa mitä uudelle Kapulle eli entiselle The Falconille kuuluu. Sarja esitteli uuden The Falconin, jota en muista nähneeni, mutta muistan "alkuperäistä alkuperäisemmän Captain American". Hän on kokenut kovia. Kun hänet vedetään salajuoniin, uusi Kapu tahtoo auttaa.

Vastaavia tunnepohjaisia tarpeita on presidentti Rossilla ja The Leaderilla. Mysteerijuoni ja politiikka ovat puutaheinää, mutta haittaako tuo: se on syy katsoa superkamaa, jos rajatut hahmovetoiset juonet ovat visuaalisesti sitä, että maailmansotaan valmistautuvat lentotukialukset kiertävät jättisikiötä. Mainittu sarja vaikuttaisi löytäneen mojonsa, jos 2. kausi alkaisi tähän tyyliin. Modernia tv-kerrontaa Marvel ei hallitse, kun mukaan lipsuu aina tyhjäkäyntiä, joka ei tue lajityyppiä, mutta se voisi toimia, jos siedettävä jämähahmo kävisi läpi hulluja jämäjuonia jämäkästi kuin Columbo murhaajia. Kolmesta hyvästä sketsistä koostuva The Marvels herätti vastaavia ajatuksia.

Leffa on sujuva ollakseen 2-3 kertaan filmattu purkkaviritelmä. Kapu on suorittajamies & Anthony Mackie on nätti poika. On kilpi, siivet ja Black Pantherin energia-imuri, joten kelpaa pyöriä peikon ympärillä. Sitä satua en niellyt, että tämäkin Kapu on inspiroiva esikuva. Epämääräistä on mm. se, että leffa inttää hänen pärjäävän ilman vehkeitä, vaikka hän painii tasaväkisesti 60-vuotiaan pömppömahaisen kanaravintoloitsijan kanssa.

"Mysteeri" kopioi kymmentä vastaavaa, mutta tuskin välittäisin, jos ne henkilökohtaiset juonet olisivat painoltaan elokuvaa. Satojen miljoonien dollarien hukkaaminen "pieneen draamaan" on hyvä vitsi, mutta pienuus on turhan pientä jäädessään 1-2 tv-tunnin tasolle. Hyvää on se, kuinka "alkuperäinen Kapu" Carl Lumbly ja Rossin roolin perinyt Harrison Ford ottavat homman vakavasti hömpästä hämääntymättä. Ford saa aikaakin. The Leader ei Marvel-roistojen tasoa nosta selvästikään, eikä varsinkaan kun huomioidaan, että hänen pitäisi olla ovela kuin Hulk on vahva ja ihanteellisesti joustava, jotta hän istuisi myös She-Hulkin edustamalle parodiapuolelle.