Tuorein sisältö

Oikeuden kasvot

Ensi-ilta: 03.10.2008
Genre: Rikos, Trilleri
Ikäraja: 15
Jari Tapani Peltonen

06.10.2008 klo 22.22 | Luettu: 11626 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

On fakta, että elokuva on katsomisen arvoinen, mikäli siinä on sekä Al Pacino että Robert De Niro. Todisteita tai perusteluja ei tarvita. Nämä miehet ovat legendoja. Todisteita tietenkin on olemassa: Kummisetä, osa II ja Heat – Ajojahti ovat rötösleffoja sieltä kaikkien aikojen loisteliaimmasta päästä. Selvää on siis sekin, että Oikeuden kasvot vääristää itsensä todellisuuden lakeja.

Oikeuden kasvojen alettua mieleeni alkoi maalautua kuva tapahtumista kulissien takana. Pacino ja De Niro vetelivät viimeisiään vanhainkodin terassilla. Pusikosta hyppäsi esiin rillipäinen nuorimies: pari finniä räjähti klopin vaahdotessa, kuinka hirveesti hän herroja diggailee ja plää plää ja kuinka häntä harmittaa, kun ikinä ei poikia nähdä kunnolla samassa kohtauksessa. Saarnaamalla enemmän kuin kuulotorven kautta voi ymmärtää, nulikka sai huijattua vaarit tsikamageeseen opiskelijafilmiinsä, jossa on hidastuksia ja kikkailuja ja jäbän pikkuveljen koiran pureksima käsikirjoitus, joka on älykkäimmillään viitatessaan populäärikulttuuriin - kieltämättä nasevammin kuin Mitäs me spartalaiset.

Tuskanhiki kasvoillani pelkäsin, että edessä on sietämättömän teennäistä "taidetta", joka ottaa kaiken irti tähtiensä lukemattomista kasvonpiirteistä ja Windows Movie Makerista. Kaikeksi onneksi (58-vuotias) ohjaaja Jon Avnet rauhoittuu. Elokuvasta tulee perinteisellä tapaa kelvoton; väsynyt. Iloisen yllätyksen ansiosta elokuva saa jopa puolitoista tähteä.

Oikeuden kasvot kertoo kahdesta kytästä, jotka ovat olleet pari jo vuodesta 1734. De Niro on yrmeä körmy, Pacino on hillitty ja tyyni veijari. He eivät siis näyttele. Kytät eivät korkkaa samppakaljaa, jos pahat pojat pääsevät vapaaksi todisteiden puuttuessa. Sattumoisin kaupungissa liikkuu sarjamurhaaja, joka tappaa tällaisia kelmejä... De Niron hahmo myöntää heti alussa, suttuisella videolla, että hän on murhaaja. Arvaatko Sinä tämän perusteella, mikä on loppuratkaisu? Aivan oikein. Tämä on päivänselvää alusta saakka.

Se kyllä yllättää, kuinka tekemällä tehty on se syy, miksi De Niron hahmo heikkolaatuiselle kameralle puhuu. Elokuva tulvii teennäisiä kohtauksia, joista pahimmissa murhaaja tekee jotain siten, etteivät hänen kasvonsa näy. Aivan lopussa, kun joku on jo varma murhaajan henkilöllisyydestä, murhaajasta puhutaan, muttei tietenkään oikealla nimellä! Oikeuden kasvot keskittyy yllätyksettömän yllärinsä alustamiseen naurettavan, säälittävän, piinallisen halvoilla tavoilla. Katsojan älyä aliarvioidaan siinä määrin, että hölmöläisten leimat lyödään tekijöiden omiin otsiin. Pacinon ja De Niron onneksi heidän ei tarvitse kuin otsaansa rypistää, ja tyhmän leima muuttuu tribaalikuvioksi.

Ei ole kyse ikärasismista, vannon! Nicholson ja Freeman säteilivät keskinkertaisessa nyyhkydraamassa Nyt tai ei koskaan. Connery nosti isoisänäkin jokaisen kökköleffan arvoa, jossa vain näyttäytyi. Pacino ja De Niro ovat masentavaa, masentavaa katsottavaa. Se ei innosta sekunnin vertaa, että herrat näyttelevät samoissa kohtauksissa ajan kanssa. Pacino näyttää puluja ruokkivalta mummolta. De Niron ja nuoremman naisen (Carla Gugino) välisiin seksikohtauksiin viittaamisessakin on sen verran tuhtia maturepornon makua, että nekrofiliaa lähestytään.

68- ja 65-vuotiaat pojat ovat aivan liian vanhoja kovaksi keitettyjen katuhaukkojen rooleihin. Se olisi elokuvan magiaa se, jos tämä tosiasia onnistuttaisiin pois taikomaan: muikea tarina, loistelias tekninen toteutus, intohimoiset näyttelijänsuoritukset tai vastaavanlainen päteminen edes yhdellä osa-alueella auttaisi asiaa. Hyvä esimerkki Oikeuden kasvojen taiteellisista ratkaisuista on se, kuinka fossiiliongelma yritetään lakaista maton alle pistämällä Brian Dennehy (70) näyttelemään ukkojakin "kokeneempaa" pollaripäällikköä ja John Leguizamo (44) ja Donnie Wahlberg (39) tulkitsemaan "märkäkorvaisia" kyttiä, joita vanhat patut koko ajan koijaavat. Uuuuh.

3.10.2008 ensi-iltansa sai kolme jännäriksi luokiteltavaa elokuvaa, jotka ovat kaikki surkuhupaisia: yksi hyvällä tavalla, yksi elokuvastudion politiikan vuoksi ja yksi seurauksena ohjaajan kädettömyydestä. Valitse myrkkysi, koe hermoston romahdus.

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Babylon A.D.... Niko - lentäjän poik... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (2 viestiä)

Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

06.10.2008 klo 22.31

Lisäys:

Ajattelin elokuvan aikana, että De Niron rooli on kirjoitettu alunperin noin 50-vuotiaalle näyttelijälle ja Pacinon ehkä kymmenisen vuotta nuoremmalle.

Luin juuri äsken, että käsikirjoituksen alkuperäinen idea oli se, että Pacinon hahmo on nuorukainen.

Käsittämättömän amatöörimäistä, läpinäkyvää tyrimistä (luit oikein - tyriä voi ammattitaitoisestikin)... Jäisivät eläkkeelle molemmat legendat, jos harkintakyky on jo tätä tasoa.
lainaa
Lucifer

08.10.2008 klo 01.14

Tykkään lukea näitä leffa-arvosteluja koska niissä on huumoria ja asiaa moninverroin, tätäkin luin repeillessä ainoastaan koska se pitää paikkaansa.
lainaa

V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova