Tuorein sisältö

Gnomeo & Julia

Ensi-ilta: 04.03.2011
Genre: Animaatio, Komedia, Lasten
Ikäraja: Ei tiedossa
Jari Tapani Peltonen

07.03.2011 klo 17.30 | Luettu: 11426 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Gnomeo & Julia (Gnomeo & Juliet) ei ole surkeinta roskaa ikinä. En usko sitä. Olkapäälläni istunut pikkupiru karjui silkkaa potaskaa korvaani koko elokuvan ajan.

Animaatiouutuuden esikuvia ovat Toy Story ja tietty William Shakespearen teos. Tarina riitelevistä suvuista ja kielletystä rakkaudesta kerrotaan puutarhatontuilla pienin vapauksin. Melodraamaa on vähennetty yhä rohkeasti, kuin ruohonleikkurirallien osuutta on lisätty. Miksi tontut ovat elossa, tätä on turha kysyä, onhan Pixar tehnyt logiikan puutteesta suosittua aikuistenkin keskuudessa. Tontut vain ovat. Ne tuhoavat naapureittensa puutarhat. Sitten pappa luulee, että se on naapurin mummo, joka hyökkäsi spraymaalia suihkien. Kuten Toy Story 3:n tapauksessa, jäin kaipaamaan klassista satumaisuutta ("haltijatar herätti patsaat henkiin, koska....") ja isompaa roolia eläville hahmoille. Kernaammin näkisin, kuinka mummon ja papan viha kehittyy rakkaudeksi tonttujen toimien seurauksena, kun spekuloin, mitä väitetysti lisääntymiskykyiset savikökkäreet tekevät toisilleen hääyönä.

Gnomeo & Julia on asiallinen lastenelokuva. Tämä oli kritiikkiä lapsia kohtaan. Teoksesta vastaa Starz Animation, eli yksi keskikokoisista, asialliseen jälkeen kykenevistä taloista. Vaikka tarina voitaisiin perustellusti pitää kahden pihan piirissä, kaupungillakin käydään vauhtihurjastelemassa. Kaikkine pintavirheineen tontut ovat yksityiskohtaisia ja ilmeikkäitä. Jatkuva kohellus on vaivatonta, sujuvaa. Mielikuvitus ja sielu olivat loppu siltä kirpputorilta, josta ideat kähvellettiin, mutta tilalle saatiin populäärikulttuuriviittauksia ja onneton asenne. Heti ensi sekunneilla katsojaa puhutellaan suoraan: "Tämä on vain yksi versio tästä tarinasta, joten älä yritäkään eläytyä, heh heh". Surkeinta roskaa ikinä. Oho, lipsahti.

Gnomeon pipo on sininen. Julian on punainen. Luulisin, että Gnomeon on tarkoitus olla hulivili, joka rakkaudella rauhoittuu, ja Julian itsenäisyyttä etsivä moderni nainen, mutta eipä kliseisiinkään juuri panosteta. Parivaljakko rakastuu ensisilmäyksellä eräänä yönä, kun kumpikin on verhonnut vaatteidensa/kasvaimiensa värin. Ruohonleikkurivetoinen nahistelu jatkuu, kunnes on aika Shakespearen patsaan kertoa, mikä olisi hyvä loppuratkaisu. Elokuva kirjaimellisesti toteaa, että ei, kun meillä on mielessä parempi lopetus. Wink wink. Heh heh.

Märehtimistä muistuttava hittibiisien kierrätys on synti siinä missä halvat vitsit. Tuottajana toimii Elton John. Sen sijaan, että tämä olisi täysiverinen Elton John -elokuva, joka on inspiroitunut herran tuotannosta, tämä yksinkertaisesti käyttää musiikkia, jota oli saatavilla. Voi riemua, kun suomenkielinenkin versio koettaa imeä sielua tuottajan aiemmasta tuotannosta. "I remember when rock was young! Gnomeo and Juliet had so much fun!". Joo. Krokotiili-rock. Lyriikoissa varmasti olisi järkeä, jos elokuva yhdistäisi luovasti rock-historian ja Shakespearen tekstin ja kertoisi tonttujen sijaan krokotiileistä. Meni hetki miettiä, miten elokuva voisi ryniä pahemmin:

"Rock 'n Roll gnomes bring thyn Hard Rock Hallelujah! Gnomeo and Juliet all in one have arrived!"

"Gnomeo ja Julia! Koko rahalla! Jos kerran sitä eristystöissä käytettävää lasivillaa sahata voi sahalla!"

Pieni enkeli toisella olkapäälläni painottaa, että tämä on komedia lapsille. Suupaltti ruiskusammakko on yksi sivuhahmo, jonka ärsyttävyyden koin melkein hellyyttävänä. Totiset isohattuiset minitontut ainakin yrittävät päteä niissä merkeissä, kuin Madagascarin pingviinit ja Itse ilkimyksen kätyrit. Vain muutamalla hahmolla on rooli, loput ovat irtovitsejä tyyliin tonttu, jolla on Borat-bikinit. Tämä vertaus menee liiankin helpoksi, mutta Gnomeo & Julia on elokuva samalla tavalla, kuin kipsitonttu on veistos. Lapselle ero on häilyvä.


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Omnium Gatherum - Ne... Kohtalon valvojat... >

Keskustelut (7 viestiä)

Chrisberg

Rekisteröitynyt 16.02.2009

07.03.2011 klo 21.21

Olen alkanut nyt 1-vuotiaan lapsen mammana tosissaan kaipaamaan sielukkaita lastensarjoja ja elokuvia. Missä ne ovat? Katselen nyt vain Muumeja ja Olipa kerran elämä-sarjoja, olispa niin nannnaa katsoa joku kunnon ihana lapsenmielinen elokuva. Taidampa tilata netistä ikivanhat Disney-leffat, niitä onneksi onkin liuta. Saamari tällaisten pilipali-tonttujen kanssa, ne tekevät lapsistamme onttoja kusipäitä.
Chrisberg

Rekisteröitynyt 16.02.2009

07.03.2011 klo 21.26

Hei! Sä Peltonen kun tykkäilet (näin olen ymmärtänyt) lapsenmielisistä leffoista niin suositteletko joitain? Meinasin tosiaan tilata netistä hyvän paketin. 3D-leffoja kohtaan on epäluulo, samoin kuin "moderneille lastentarinoille". Esim tykkäsin kovasti Monstereista ja Hain tarinasta mutta jotenkin ne tuntuvat loppujen lopuksi olevan enemmän aikuisille. Vitsikkyys pilaa jotain olennaista. Minä kun haluaisin kosketuksen sisäiseen lapseeni, nyyh ja snif.
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

08.03.2011 klo 09.23

Disneyn "klassikkoja" on 50. Kyllä niillä kelpo kokoelman alkuun saa. Tietokoneanimaatiot ja episodielokuvat kun jättää pois, jäljelle jää 36 elokuvaa, tai 39, jos Fantasiat ja Nalle Puh lasketaan oikeiksi elokuviksi. Niistä on vielä parempi aloittaa. Muut episodielokuvat, kuten myös Walt Disney Treasures -sarjan lyhytelokuvakokoelmat, ovat pääsääntöisesti hallitumpaa lapsenmielistä kivaa kuin nämä Gnomeot & Juliat ja hengenheimolaiset.

Don Bluthin Fievel matkalla Amerikkaan ja Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa täytyy mainita ihan siksi, että lastenelokuvat voisivat olla noinkin kypsiä, noin tunteellisia ja jännittäviä, jos ne tehtäisiin (kouluikäisten) lasten eikä hekonauruja vaativien aikuisten ehdoilla.
Videopelaaja

Rekisteröitynyt 18.12.2010

08.03.2011 klo 11.10

Jari-Pee kirjoitti:
Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa

Miksi elokuvaa ei ole vieläkään julkaistu DVD:lle täälläpäin? Suomessa muistaakseni julkaistu vain VHS:lle ja silloinkin jossain kasari aikoina.
manu

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

08.03.2011 klo 19.05

Oman sisäisen lapseni mielikuvituksen onnistuvat kyllä aina herättämään Studio Ghiblin tuotokset, varsinkin Henkien kätkemä, Liikkuva linna ja Ponyo rantakalliolla.
mutsisoli

08.03.2011 klo 19.08

Etkö JariPee huomannut myös Madagasgar elokuvasta kierrätettyä Kuningas Juliania? Hävytöntä!
mutsisoli

08.03.2011 klo 19.09

Hävytöntä siis tämä kierrätys ja viittaan siis siihen Flamingoon.

Kirjoita kommentti



Muita tekstejä tältä kirjoittajalta

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova