V2.fi testasi: Roborock Saros 20 -robotti-imuri
Askelia eteen ja sivulle
Robotti-imureista on tullut meillä kotona jo niin arkipäivää, ettei niiden olemassaoloa oikein edes rekisteröi. Ajastuksen mukaan joka päivä kello 10.30 roboapuri lähtee suorittamaan urakkaansa – päivästä riippuen joko ylläpitoimurointia tai perusteellisempaa siivousta ja moppausta. Me ihmiset keskitymme nauttimaan siitä, että yläkerrassa ei ole ikinä ollut näin siistiä.
Vuosi sitten kirjoittelin arvostelun Roborock Saros 10:stä eli "Tarmosta", joka perheessämme todettiin hetikohta kyvykkääksi siivoojaksi. Koska Roborock ei ole näytekappalettaan takaisin kysellyt, Tarmo on hoitanut kotimme perussiivousta nyt jo useamman sata kertaa. Opittuamme helpottamaan sen työtä keräämällä irtonaiset johdonpätkät ja muut esteet lattialta on Tarmo selviytynyt työstään varsin mallikelpoisesti – vettä ja pesuainetta on lisätty, likavesi poistettu, mikrokuitumopit ja suodatin kerran vaihdettu uusiin ja siinä se.

Kun kokeiluun tarjottiin Saros 20 -mallia, innostuinkin heti – olisiko tässä vielä entistäkin uutterampi puhtaanapitotyöntekijä? Ensivaikutelma oli myönteinen, sillä mukana on paljon uusia ominaisuuksia, joista erityisesti uudistettu AdaptiLift 3.0 -alusta kiinnosti. Meillä kun on edelleen noita korkeita kynnyksiä, jotka ovat osoittautuneet varsinaisiksi happotesteiksi näille lattian rajassa vipeltäville apulaisille. Saros 10:n taktiikka niiden suhteen on ollut yolo, eli ellei ensimmäinen yritys tuota tulosta, otetaan lisää vauhtia ja mennään kynnyksen yli, että heilahtaa. Saros 20:ssä on uudet, paljon ulottuvammat apujalat, jotka tosiaan nostavat imurin rungon niin korkealle, että meidänkin kynnyksemme ovat sille leikintekoa. Samoin oli huomattavissa, että 20 kohtelee mattoja huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä; varsinkin reunojen rypyttäminen jäi paljon vähemmälle. Se osaa myös kierrellä tarkemmin verhojen taustat ja tehdä muutamia muitakin uusia jippoja.
Jostain on kuitenkin pitänyt myös luopua. Ensinnäkin Saros 20:n tässä mallissa ei ole esiin nousevaa LiDAR-tornia, joka on tehnyt 10:stä varsin tarkkanäköisen navigoijan. Ei siis yllätys, että sillä oli edeltäjäänsä enemmän taipumusta jäädä jumiin esimerkiksi nojatuolin ja lattian väliin, ennen kuin algoritmi oppi väistämään nämä pahimmat paikat.
Toinen mielestäni merkittävä muutos on ollut, että Saros 10:n koko takaosan peittävästä, värisevästä mopista on siirrytty tässä mallissa takaisin pienempiin pyöriviin moppeihin. Sama koski myös robottikädellä varustettua Z70-mallia, mutta ajattelin tämän johtuneen tilan puutteesta kotelon sisällä.

Juttuhan on nimittäin niin, että ainakin meillä ehdottomasti yleisin syy robon työn keskeytymiseen on, että se on onnistunut kiertämään moppinsa kännykän latausjohdon ympärille, moppi on irronnut ja sitä myöten peli on selvä kuin Carlos Sainzilla vuonna 1998. Saros 10:n kanssa tätä ongelmaa ei käytännössä esiintynyt juuri koskaan. Enemmän mutupohjainen tunne sitten puolestaan on, että leveä tärisevä moppi tekee parempaa tulosta kuin kaksi pyörivää.
Yhtä aikaa Saros 20:n kanssa – ja toki myös vanhemmille malleille samaan aikaan – saapui myös äänipakettipäivitys, jolla robot alkoivat puhua suomea. Käännös on kohtalainen, mutta ei täysin vailla perinteisiä kömmähdyksiä: kun englanniksi sanotaan "positioning, stand by", tarkoitetaan tietysti, että käyttäjän pitäisi odottaa, mutta suomeksi robotti toteaakin "valmiustila", mikä nyt on hieman eri asia. Tähän on kuitenkin tottuminen aikana, jolloin käännös ostetaan alimman tarjouksen tehneeltä tai annetaan kokonaan tekoälyn hoidettavaksi. Testin aikana ehti saapua jo yksi suomen päivityspakettikin, ja myös vanhempi Saros 10 alkoi haastella kotoista kieltä.
Myös meillä kotona tapahtui pieniä muutoksia, kun deguhäkissä vapautui luonnollisen poistuman kautta tilaa ja päätimme ottaa sinne kaksi jyrsijää lisää. Tämä tarkoitti, että imuroitavaa oli enemmän, kun kahden aikuisen ja yhden vanhuksen sijaan häkissä viilettääkin nyt kaksi aikuista ja kaksi degujunnua, joiden mielestä parasta ajankäyttöä on juosta häkkiä ylös-alas ja viskoa mennessään heinänkorsia ja papanoita lattialle. Näin tulokset eivät ole täysin yksi yhteen verrattavissa, mutta siitä huolimatta kiinnitimme nopeasti huomiota siihen, miten Saros 20:llä on tapana jättää jälkeensä kasoja paljon enemmän kuin 10:llä. Lopulta asia alkoi epäilyttää niin paljon, että vaihdoimme 10:n takaisin yläkertaan ja kokeilimme asiaa. Toden totta, vanhempi malli vaikutti olevan imuroinnissaan tarkempi, vaikkei tätä voikaan tieteelliseksi tulokseksi kutsua. Syytä on vaikea keksiä, koska numeroiden perusteella uudemman mallin pitäisi olla yhtä hyvä tai etevämpi ainakin niillä mittareilla, jotka vaikuttavat imurointitulokseen.
Kiinan elektroniikkateollisuus käy ylikierroksilla ja uutuuksien kehittämisen nopeus on huimaa. Valmistajien pitää säännöllisesti päivittää tuotteitaan pärjätäkseen mukana, mutta tuntuu kyllä myös siltä, että päivityksiä tehdään välillä niiden itsensä vuoksi. Saros 20 oli kyllä julkaisussaan huomattavasti edullisempi kuin Saros 10 – mutta 10:n hinta on jo laskenut sen alapuolelle, ja meidän käytössämme, jossa matot ovat matalia ja paljaat lattiapinnat suuria, se toimii yhtä hyvin tai paremmin muun muassa perin etevän esiin nousevan LiDARinsa ja leveän, tärisevän moppinsa vuoksi. Kaikki kehitys ei siis aina ole varsinaista edistystä, ja hyvä mittari on se, että siisteyden suhteen tarkka vaimoni toivoi jo muutaman viikon kuluttua Tarmon palauttamista palvelukseen – aivan kuten kävi Saros Z70:n ja myös DJI:n Romo P:n kanssa.

Jos sen sijaan asunnossa on paljon pitkänukkaisia mattoja ja erittäin korkeita kynnyksiä, Saros 20 on vallan oiva valinta. Kaiken kaikkiaan kaikki tähän mennessä testatut Roborockin mallit ovat olleet kilpailijoihinsa – ehkä Dreamea lukuun ottamatta – verrattuna perin eteviä, joten ostopäätöksessä voi painottaa sitä, mitä ominaisuuksia eniten kaipaa. Joka tapauksessa tällainen moppaava, itsensä puhdistava ja kuivaava sekä pesuaineen annosteleva robo on itselleni se minimitaso, koska sen voi oikeasti antaa huolehtia siivouksesta vaikka joka päivä ja keskittyä itse lähinnä veden lisäämiseen ja poistamiseen sekä muuhun tarvikehuoltoon.
Huomattavaa on, että Saros 20:stä on markkinoilla kahta eri mallia: tämä varsinainen Saros 20 sekä halvempi Saros 20 Sonic, jossa on tärisevä moppi ja esiin nouseva LiDAR, mutta pienempi pölypussi ja hieman lyhyempi toiminta-aika. Jos sinuakin hämmentää tämä mallipaljous, suosittelen Roborockin sivuilla olevaa vertailutaulukkoa.
Ja hei oikeasti, Roborock voisi laittaa sitä omaa pesuainettaan mukaan näihin paketteihin. Edelleenkään en ole nähnyt pulloakaan missään myynnissä, enkä viitsisi Kiinasta asti ruveta sitä tilailemaan.
Roborock Saros 20
Hintaluokka: 1300 €
Lisätietoa: Roborock
Vuosi sitten kirjoittelin arvostelun Roborock Saros 10:stä eli "Tarmosta", joka perheessämme todettiin hetikohta kyvykkääksi siivoojaksi. Koska Roborock ei ole näytekappalettaan takaisin kysellyt, Tarmo on hoitanut kotimme perussiivousta nyt jo useamman sata kertaa. Opittuamme helpottamaan sen työtä keräämällä irtonaiset johdonpätkät ja muut esteet lattialta on Tarmo selviytynyt työstään varsin mallikelpoisesti – vettä ja pesuainetta on lisätty, likavesi poistettu, mikrokuitumopit ja suodatin kerran vaihdettu uusiin ja siinä se.

Kun kokeiluun tarjottiin Saros 20 -mallia, innostuinkin heti – olisiko tässä vielä entistäkin uutterampi puhtaanapitotyöntekijä? Ensivaikutelma oli myönteinen, sillä mukana on paljon uusia ominaisuuksia, joista erityisesti uudistettu AdaptiLift 3.0 -alusta kiinnosti. Meillä kun on edelleen noita korkeita kynnyksiä, jotka ovat osoittautuneet varsinaisiksi happotesteiksi näille lattian rajassa vipeltäville apulaisille. Saros 10:n taktiikka niiden suhteen on ollut yolo, eli ellei ensimmäinen yritys tuota tulosta, otetaan lisää vauhtia ja mennään kynnyksen yli, että heilahtaa. Saros 20:ssä on uudet, paljon ulottuvammat apujalat, jotka tosiaan nostavat imurin rungon niin korkealle, että meidänkin kynnyksemme ovat sille leikintekoa. Samoin oli huomattavissa, että 20 kohtelee mattoja huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä; varsinkin reunojen rypyttäminen jäi paljon vähemmälle. Se osaa myös kierrellä tarkemmin verhojen taustat ja tehdä muutamia muitakin uusia jippoja.
Kompromisseja
Jostain on kuitenkin pitänyt myös luopua. Ensinnäkin Saros 20:n tässä mallissa ei ole esiin nousevaa LiDAR-tornia, joka on tehnyt 10:stä varsin tarkkanäköisen navigoijan. Ei siis yllätys, että sillä oli edeltäjäänsä enemmän taipumusta jäädä jumiin esimerkiksi nojatuolin ja lattian väliin, ennen kuin algoritmi oppi väistämään nämä pahimmat paikat.
Toinen mielestäni merkittävä muutos on ollut, että Saros 10:n koko takaosan peittävästä, värisevästä mopista on siirrytty tässä mallissa takaisin pienempiin pyöriviin moppeihin. Sama koski myös robottikädellä varustettua Z70-mallia, mutta ajattelin tämän johtuneen tilan puutteesta kotelon sisällä.

Juttuhan on nimittäin niin, että ainakin meillä ehdottomasti yleisin syy robon työn keskeytymiseen on, että se on onnistunut kiertämään moppinsa kännykän latausjohdon ympärille, moppi on irronnut ja sitä myöten peli on selvä kuin Carlos Sainzilla vuonna 1998. Saros 10:n kanssa tätä ongelmaa ei käytännössä esiintynyt juuri koskaan. Enemmän mutupohjainen tunne sitten puolestaan on, että leveä tärisevä moppi tekee parempaa tulosta kuin kaksi pyörivää.
Puhumme: suomi
Yhtä aikaa Saros 20:n kanssa – ja toki myös vanhemmille malleille samaan aikaan – saapui myös äänipakettipäivitys, jolla robot alkoivat puhua suomea. Käännös on kohtalainen, mutta ei täysin vailla perinteisiä kömmähdyksiä: kun englanniksi sanotaan "positioning, stand by", tarkoitetaan tietysti, että käyttäjän pitäisi odottaa, mutta suomeksi robotti toteaakin "valmiustila", mikä nyt on hieman eri asia. Tähän on kuitenkin tottuminen aikana, jolloin käännös ostetaan alimman tarjouksen tehneeltä tai annetaan kokonaan tekoälyn hoidettavaksi. Testin aikana ehti saapua jo yksi suomen päivityspakettikin, ja myös vanhempi Saros 10 alkoi haastella kotoista kieltä.
Myös meillä kotona tapahtui pieniä muutoksia, kun deguhäkissä vapautui luonnollisen poistuman kautta tilaa ja päätimme ottaa sinne kaksi jyrsijää lisää. Tämä tarkoitti, että imuroitavaa oli enemmän, kun kahden aikuisen ja yhden vanhuksen sijaan häkissä viilettääkin nyt kaksi aikuista ja kaksi degujunnua, joiden mielestä parasta ajankäyttöä on juosta häkkiä ylös-alas ja viskoa mennessään heinänkorsia ja papanoita lattialle. Näin tulokset eivät ole täysin yksi yhteen verrattavissa, mutta siitä huolimatta kiinnitimme nopeasti huomiota siihen, miten Saros 20:llä on tapana jättää jälkeensä kasoja paljon enemmän kuin 10:llä. Lopulta asia alkoi epäilyttää niin paljon, että vaihdoimme 10:n takaisin yläkertaan ja kokeilimme asiaa. Toden totta, vanhempi malli vaikutti olevan imuroinnissaan tarkempi, vaikkei tätä voikaan tieteelliseksi tulokseksi kutsua. Syytä on vaikea keksiä, koska numeroiden perusteella uudemman mallin pitäisi olla yhtä hyvä tai etevämpi ainakin niillä mittareilla, jotka vaikuttavat imurointitulokseen.
Peli on raakaa
Kiinan elektroniikkateollisuus käy ylikierroksilla ja uutuuksien kehittämisen nopeus on huimaa. Valmistajien pitää säännöllisesti päivittää tuotteitaan pärjätäkseen mukana, mutta tuntuu kyllä myös siltä, että päivityksiä tehdään välillä niiden itsensä vuoksi. Saros 20 oli kyllä julkaisussaan huomattavasti edullisempi kuin Saros 10 – mutta 10:n hinta on jo laskenut sen alapuolelle, ja meidän käytössämme, jossa matot ovat matalia ja paljaat lattiapinnat suuria, se toimii yhtä hyvin tai paremmin muun muassa perin etevän esiin nousevan LiDARinsa ja leveän, tärisevän moppinsa vuoksi. Kaikki kehitys ei siis aina ole varsinaista edistystä, ja hyvä mittari on se, että siisteyden suhteen tarkka vaimoni toivoi jo muutaman viikon kuluttua Tarmon palauttamista palvelukseen – aivan kuten kävi Saros Z70:n ja myös DJI:n Romo P:n kanssa.

Jos sen sijaan asunnossa on paljon pitkänukkaisia mattoja ja erittäin korkeita kynnyksiä, Saros 20 on vallan oiva valinta. Kaiken kaikkiaan kaikki tähän mennessä testatut Roborockin mallit ovat olleet kilpailijoihinsa – ehkä Dreamea lukuun ottamatta – verrattuna perin eteviä, joten ostopäätöksessä voi painottaa sitä, mitä ominaisuuksia eniten kaipaa. Joka tapauksessa tällainen moppaava, itsensä puhdistava ja kuivaava sekä pesuaineen annosteleva robo on itselleni se minimitaso, koska sen voi oikeasti antaa huolehtia siivouksesta vaikka joka päivä ja keskittyä itse lähinnä veden lisäämiseen ja poistamiseen sekä muuhun tarvikehuoltoon.
Huomattavaa on, että Saros 20:stä on markkinoilla kahta eri mallia: tämä varsinainen Saros 20 sekä halvempi Saros 20 Sonic, jossa on tärisevä moppi ja esiin nouseva LiDAR, mutta pienempi pölypussi ja hieman lyhyempi toiminta-aika. Jos sinuakin hämmentää tämä mallipaljous, suosittelen Roborockin sivuilla olevaa vertailutaulukkoa.
Ja hei oikeasti, Roborock voisi laittaa sitä omaa pesuainettaan mukaan näihin paketteihin. Edelleenkään en ole nähnyt pulloakaan missään myynnissä, enkä viitsisi Kiinasta asti ruveta sitä tilailemaan.
![]() |
Roborock Saros 20
Hintaluokka: 1300 €
Lisätietoa: Roborock
![]() |




Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti