Star Trek: Discovery 3-6: huonoin försti ikinä

USS Discovery on päivitetty 3000-luvun nanopölyllä ja vanha sienimoottori tekee aluksesta ainoan nopean toiminnan yksikön. Kaikki, minkä animointi on rutiinia, on mahdollista: jos sänkyä ei jakseta raahata lavasteisiin, sänkykin on nanoteknologiaa. Marvel- ja Transformers-leffat ovat harrastaneet sekä jämäkkää naksahtelua että painotonta nanopölyä ja tässäkin jaksossa kyllä nähdään naksuva avaruusalus. Moitteetonta fyysisyyttä edustaa myös "hylätty varastorakennus" -planeetta.

Michael tahtoo taas suorittaa woohoo-tehtävän, vaikka kapteeni kanamies yrittää todistaa olevansa ammattilainen. Meneillään on siis Game of Thronesin loppusuoraa vastaava tilanne, joka olisi kutkuttava, jos luottaisin tarinankertojien kykyyn "vahvistaa Daenerys mulkvistiksi". Michael värvää pahan Michelle Yeohin mukaan ja uhkarohkeuden ja juonihaarniskojen voimin he kaksi pelastavat Michaelin poikaystävän varastoplaneetalta. Tämä todennäköisesti oli tärkeää scifibensatutkimuksia ajatellen.

Kanamiehen näkökulmaa kunnioitetaan. Michael ymmärtää sen, kun kanamies antaa hänelle potkut förstin roolista luottamuspulan vuoksi. Nyt Michael voi vapaasti olla jokerikortti, joka riehuu ja rakastaa ja särkee status quon torpedoimatta Tähtiliiton politiikkaa? Ehkä. Yleensä tarinat kieltäytyvät kypsyydestä, joten näen sieluni silmin tilanteen, jossa Michael sanoo pahassa paikassa woohoo ja sadan avaruusaluksen laserit menevät ohi hänestä ja grillaavatkin kanamiehen, joka nano-kuolinvuoteella itkee, että woohoo sittenkin oli oikea asenne. Tosielämän woohoo on sitä, kun eurooppalaiset ekstrovertit lähtevät tappamaan intiaaneja ja sitten heidän hysteeriset asuntovaunukakaransa äänestävät appelsiinin jumalaksi.


Keskiarvo 35 jakson jälkeen:


< Jakso 3-5 --- Jakso 3-7 >

Katsottu: Netflix