Star Trek: Discovery 3-12: Star Warsin esiosien tyyppinen potentiaali ainakin välähtää

Takana on kolme jaksoa soopaa. Yhtäkkiä olemme tilanteessa, jossa galaksin tulevaisuudesta keskustellaan terävästi ja kiintoisan ristiriitaisesti. Hölmöt pikkujutut sivuuttaen jakso selviää silkkisesti siitä, miten paljon selitettävää sillä on, vaikkei se unohdu, että kaudelta puuttuu – noin – kolme johdonmukaista jaksoa. Tiesitkö, että vihreä nahkatäti on galaksin tärkeimpiä poliitikkoja? Minä en, mutta uskotaan, kun aiempi ei vaikutusta tehnyt.

Tämä on kauden tai kymmenen väärti idea: Tähtiliitto on kalpea varjo itsestään scifibensan posahdettua, joten nyt nahkatätin äärioikeistolainen kauppaliitto esittää vakavissaan rauhansopimuksen, jonka hintana on sielu. Ainakin puoli jaksoa idea saa. Neuvottelut vaikuttavat kariutuvan, kun nahkatätiä vaaditaan vastaamaan rikoksistaan. USS Discoveryn miehistö on vankina, joten heillä on Die Hard -tyyppistä omaa kivaa vailla tietoa politiikasta. Se on hieman outoa potentiaaliin nähden, mutta luotto-ohjaaja Jonathan Frakes venyy taas luontevaan rytmiin ja huumoriin, joten kukin vaihe on helppoa katsottavaa.

Olen valmis kirjoittamaan koko 3. kauden uudestaan, eli näin sen olisi pitänyt mennä. Tulevaisuuden Tähtiliitto on kokenut katastrofin ja lipunut yhä kauemmas tavoitteistaan. Jo kauden alussa tiedetään, että he ovat päätymässä kyseenalaiseen liittoumaan. Menneisyyden sankarit uskovat ehtivänsä pelastaa tilanteen ainutlaatuisella aluksellaan ja silkalla naiiviudella, mutta kauden loppuratkaisu on se, että poliittinen päätös on tehty. Sankarien on tulevina vuosina pakko pelata samalla puolella kuin vihreä täti, tai korjataan että oranssi paskanaama.


Keskiarvo 41 jakson jälkeen:


< Jakso 3-11 --- Jakso 3-13 >

Katsottu: Netflix