Crystal Lake 1-2: kaikkihan me yritämme salata psykopatiamme kuvainnollisilla jääkiekkonaamioilla

Sarja on Friday the 13th –leffojen esiosa.

Jakson alku kierrättää 1. leffan lopun. Leffa ei ollut järin pätevä, mutta tulkinnanvaraisesti sen oli määrä olla tulkinnanvaraista, onko loppu yliluonnollinen vai unta. Sittemmin saaga on ollut kaikkea.

Tv-sarjan mukaan 1. leffan murhia ei selitä Pamela Voorheesin trauma. Hän on traumatisoitunut "melko normaalisti" 9 kuukautta sen jälkeen, kun hän menetti poikansa Jasonin: hän on surullinen ja ajoittain äksy tai muuta. Pari ruumista tuli, mutta se oli itsepuolustusta.

Pamela matkaa seminaariin, koska muutkin hämärähemmot saattavat etsiä häntä kotoa. Pian elämäntapaguru lausuu kansalle suoraan, että Pamela selvästi salaa asioita ja todellinen Pamela kytee naamion alla. Kohtaus on tarkoituksella niin tökerö, että se on huvittava - tai tarkoituksella niin huvittava, että se on tökerö.

Pamelasta tykkäävä kyttä tutkii ruumiita, eli sulloo madonsyömän pihvin jääkaappiinsa vilkaistakseen sitä myöhemmin. Okei. On aikaa katsoa kelloa ja arvata, että lopussa nähdään ns. aitoja 13th-kohtauksia, jotta katsoisimme 3. jakson. Jep.

Seminaari on okei. Elämäntapaguru on typerä mulkvisti, mutta hän on sitä jopa kaksiulotteisesti. Seminaarin jälkeen hän yrittää manipuloida Pamelaa hillitymmin.

Pamelan hahmonkehitys tai vetovoima kärsii vihjailusta. Välillä hän on nyyhkytäti ja välillä hän virnistelee, koska tulevaisuudessa hän paljastuu kaksoisagentiksi ja/tai avaruusmutantiksi (aivan sama). Se ei ole soveliasta käytöstä päähenkilölle.


Keskiarvo 2 jakson jälkeen:


< Jakso 1-1

Katsottu: HBO Max