Tuorein sisältö

V2.fi testasi: THEC64 Mini on lystikäs ja hyvä pelikonsoliversio tasavallan tietokoneesta

Jukka O. Kauppinen

28.03.2018 klo 17.10 | Luettu: 7908 kertaa | Teksti: Jukka O. Kauppinen

Vanha sotaratsu HDMI:llä ja 64 sisäisellä pelillä

Commodore 64 on yhä edelleen rakastettu laite ja syystä. Olihan se tärkeä, ellei jopa tärkein, tekijä Suomen atk-aikaan nostamisessa. Se oli mahtava pelikone ja hyvä työkalu, jonka parissa monet viettivät loputtoman ihania tunteja. Ei siis ihme, että kuusnelosen uusi versio THEC64 Mini on nostattanut myrskyn muistojen saavissa.

THEC64 Mini ei ole tietenkään mikään oikea kuusnelonen, vaan emulaattoripohjainen muistojen lämmittelymasiina, käytännössä kuin TV-peli tai pelikonsoli. Se ei yritäkään korvata aktiivisten harrastajien käsissä olevia kuusnelosia, vaan tuoda hauskan ja helpon kuusneloskokemuksen kenen tahansa käsiin. Ja sen se tekee hyvin, tyylillä ja tunteella.


THEC64 Minin pelivalikko

Mini muistaa kotimikrojuurensa, mutta ne eivät ole pääosassa tai etualalla. Laite on yksinkertaisesti kiva, aidonnäköinen mutta söpösti pienennetty minipelikonsoli, joka liitetään televisioon ja virta näppäistään tavallisesta USB-virtalähteestä, kuten kännykkälaturista. Sitten joystick kiinni ja pelaamaan. Helppoa!

Vähän oudosti tämä helppous on joillekin true-retrofaneille myös kaamea loukkaus. Laitteen pointti menee kuitenkin heiltä ohi. Tämä on pelilaite. Emulaattorivekotin. Kyllä, aivan saman voi tehdä tietokoneella emulaattorilla tai Raspberry Pi -miniatyyrimikrolla, sillä Minin pohjalla on Linux-ytimen päällä pyörivä kustomoitu versio VICE-emulaattorista. Mutta tietokone, kannettavakin, on iso eikä sitä noin vain kannella taskussa tai lainata kaverille. Raspberry-emulaatiokoneen väsääminen vaatii aikaa ja viitsimistä. THEC64 sen sijaan toimii lennosta, siinä ei ole mitään ylläpidettävää ja sen voi lainata kaverille tuosta vain. Tai lykätä kiinni telkkariin, kun kaveri tulee kylään, kaivaa kylmät juomat esiin ja hurvitella. Käyttäjäkokemus on ylivertaisiin iisi ja se on pääasia.

Tilanne on sama kuin Nintendon NES- ja SNES Minien kanssa. Retropropellit pyörivät vinhasti, kun übertruet valittivat miten paskaa kaikki on, kun aito konsoli ja aidot pelikasetit ovat ainoa sallittu peliväline. Samaan aikaan laitteet myivät loppuun silmänräpäyksessä. Pelikokemukset ovat tärkeämpiä, ja jos emulaatiolaite, miniatyyrikonsoli tekee homman riittävän hyvin, niin sitten tekee ja kansa tykkää. NES- ja SNES Minit olivat emulaatiotaustastaan ensiluokkaisia pelikoneita, niin on myös THEC64 Mini.

Se näet pyörittää sisältämiään C64-pelejä oikein hyvin. 50 kuvan päivitysnopeus, alkuperäisellä nopeudella ja erittäin hyvällä SID-äänipiiriemulaatiolla. Pelikokemus on hyvä ja riittävän aito, ja jopa parempi kuin muutamalla muulla kokeilemallani vaihtoehdolla. Edellisestä kaupoissa olleesta C64-tv-pelikoneesta on aikaa jo 13 vuotta, ja vaikka C64DTV olikin ihan pätevä laite, niin ei se ole läheskään niin hyvä kuin THEC64. DTV:n äänipiiri soi THEtä huonommin ja videoliitäntäkin oli vain komposiitti. THEn HDMI-kuva on skarppiudessaan ihana ja niin SIDit kuin pelien ääniefektit soivat niin hyvin, että vain todelliset kultakorvat huomaavat eron oikeaan, jos hekään.


45 minuuttia Mini-pelejä satunnaisesti maisteltuna

Kultasormet puolestaan mittaavat laitteen viivettä, eli kuinka kauan kestää peliohjaimen vääntelyiden ehtimisessä näytölle, kuinka nopeasti pelit reagoivat. En tiedä millisekunneista, mutta verrattuna moniin tietokoneen emulaattoreilla testaamiini mukamas-retrotikkuihin, USB-joystickeihin, THEC64 on tosi hyvä. Useimmissa retro-USB-joystickeissä on kaamea viive, mikä pilaa tarkkojen toimintapelien ja tasoloikkien pelaamisen. THE ei moisesta kärsinyt, kiprakammatkin pelit pysyivät hallinnassa. Viive on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Pelaaminen sujuu kuin oikeallakin koneella.

Laitteen mukana tuleva joystick, joita muuten myydään myös erillisinä, on sekin pätevä vekotin. Competition Pro -klassikkotikun muotilla valettu sauva on käteensopiva ja USB-ohjain toimii myös tietokoneella. Tätä voi siis käyttää THEC64:n lisäksi missä tahansa muussakin retropeliyhteydessä emulaattoreilla. Mutta toisaalta THEC64 ei kelpuuta oman ohjaimensa lisäksi muita tikkuja - ei edes niitä kelvottomia USB-retrotikkuja sen enempää kuin kokeiltuja gamepadeja tai Atari-USB-sovittimia. Kenties tätä loivennetaan vielä firmware-päivityksessä, jos kansa tarpeeksi kovasti moista toivoo.

Oikeaa näppäimistöähän koneessa ei ole, mikä ei ole mikään menetys. Miniatyyrikonsolin näppäimet olisivat surkean pieniä joka tapauksessa, ja kaikkien pelien tarvittavat kontrollit on istutettu THEtikun napeille. Sauvassahan on kaikkiaan kahdeksan nappia, joista yksi on aina tulitusnamiska ja yhdestä avautuu laitteen käyttövalikko. Muihin on istutettu eri pelien valikko- ja pelikomentoja. Ja jos oikeaa näppistä tarvitsee, niin ei muuta kuin USB-näppäimistö kiinni koneeseen. Jos THEn kaksi USB-liitintä loppuvat kesken, niin USB-hubia kehiin ja koneeseen saa kiinni vaikka kaksi joystickiä, näppäimistön ja USB-muistitikun, jolta voi ladata omia ohjelmiaan.

Tosin omien ohjelmien lataus on julkaisuversiossa vielä aivan mätä. Parempaa laturia on lupailtu ihan lähiviikoille. Jos se toimii nätisti, niin THEC64:stä saa todella kivan ja kätevän viihdelaitteen, jolla kelpaa pelata niin C64-pelejä kuin katsella demoja vaikkapa telkkarista tai videotykiltä. Kyllä kelpaa nauttia pikseleistä 100 tuuman kankaalta!

THEC64 Mini on hauska, hyvä laite. Ehdotonta autenttisuutta vaativalle puristille se ei sovi, mutta vaivatonta kuusnelosteluelämystä kaipaaville se on ykkösvalinta. Kuusnelospelit näyttävät, kuulostavat ja tuntuvat itseltään, mikä on just se mitä laitteelta toivottiin. Vaikka itsellänikin on useita kuusnelosia moderneine lisävarusteineen, niin minusta tämä täydentää hienosti vanhan, rakkaan koneeni käyttömahdollisuuksia ja helpottaa softatarjonnasta nauttimista - eikä suinkaan ole mistään pois.


Laajempaa pohtimista ja lisää THEC64 Minin yksityiskohtia oheisella testivideolla:



THEC64 Mini julkaistaan 28.3. Laitteen hinta on noin 90-100 euroa myyjästä riippuen. Joystickit maksavat yksittäin noin 30 euroa.

Lisätietoja: http://thec64.com
Linkki: Lisää kuusnelosvideoita Ministä ja muustakin




V2.fi | Jukka O. Kauppinen
< V2.fi ennakoi: while... Ennennäkemätöntä Seg... >
Keskustele aiheesta
71501

Keskustelut (12 viestiä)

Mordekeisari

28.03.2018 klo 17.48 2 tykkää tästä

Vempeleen ostohaluja syö aika kovaa muutaman kultaisen klassikon puute. Missä Last Ninjat, Commando, IK+, Barbarian II tai Turricanit? Kyllähän ne varmaan tohon flashaamaan pystyy, mut ihmetyttää silti. Etteikö olisi jotain lisenssointiongelmia ku osa noista ainakin jossain välissä Virtual Consolessa oli.
Njoo

28.03.2018 klo 18.26

Mordekeisari kirjoitti:
Vempeleen ostohaluja syö aika kovaa muutaman kultaisen klassikon puute. Missä Last Ninjat, Commando, IK+, Barbarian II tai Turricanit? Kyllähän ne varmaan tohon flashaamaan pystyy, mut ihmetyttää silti. Etteikö olisi jotain lisenssointiongelmia ku osa noista ainakin jossain välissä Virtual Consolessa oli.


Katsoin jonkun toisen testivideon jossa tämä testaaja oli haastatellut näitä C64minin tekijöitä. Ja ongelmana suurimmissa osissa peleissä oli lisenssit. Tohon ovat asentaneet vaan lisensoituja pelejä ja monen vanhan C64 klassikon lisenssit voivat olla ties missä nykyään.
asadsadsads

28.03.2018 klo 18.49 4 tykkää tästä

Itse tuli aikoinaan vuosia käytettyä C64:n pelien lisenssejä WC-paperina.
Sir_Rymylys

Rekisteröitynyt 11.04.2007

28.03.2018 klo 20.01

Niin ne ajat muuttuvat. Vielä muutama vuosi sitten jos joku uskaltautui tunnustaa pelaavansa emulaattorilla, tämä joutui välittömästi retropelaajien alimpaan helvettiin. Nyt se on vaan ihanan hipsteriä.
Grendel

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

28.03.2018 klo 21.21 2 tykkää tästä

Mordekeisari kirjoitti:
Vempeleen ostohaluja syö aika kovaa muutaman kultaisen klassikon puute.

Kaikilla meillä on erilainen pelimaku. Jonkun klassikko on toisen tuntemattomuus. Ja lisensseistä ja luvistahan on paljon kiinni. Kenen takana minkäkin pelin oikeudet ovat nykyään, onko lisensseille enää edes omistajia ja haluaako oikeuksienhaltija edes lisensoida? Kaikki on aina kompromisseja.
-jok
Grendel

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

28.03.2018 klo 21.25 4 tykkää tästä

Sir_Rymylys kirjoitti:
Niin ne ajat muuttuvat. Vielä muutama vuosi sitten jos joku uskaltautui tunnustaa pelaavansa emulaattorilla, tämä joutui välittömästi retropelaajien alimpaan helvettiin. Nyt se on vaan ihanan hipsteriä.


Minä olen käyttänyt emulaattoreita jo 1990-luvun alusta saakka, kun siirtelin ZX80/ZX81/Spectrum-softaa Amigalle, testailin pelejä ja katselin Spectrum-demoja. En kokenut olleeni mitenkään hipsteri. Emulaattorien käyttöä dissanneet nyt vain ovat väärässä. Ne ovat hyvä ja kätevä tapa tsekata vanhaa ja uutta softaa, ja ne ovat verrattomasti madaltaneet roilun ja vanhan tekniikan harrastamista.
Emulaattoreita on jopa keskustietokoneille, rannekelloille ja ties mille. Ne ovat aivan normaali osa retropeli/softa/atk/konsoli/mitävainskeneä.
Ilman emulaattorisoftia/rautoja ei Suomen pelimuseossakaan olisi näin paljoa pelattavia pelejä.
-JOK
Sir_Rymylys

Rekisteröitynyt 11.04.2007

28.03.2018 klo 23.44 1 tykkää tästä

Grendel kirjoitti:
Sir_Rymylys kirjoitti:
Niin ne ajat muuttuvat. Vielä muutama vuosi sitten jos joku uskaltautui tunnustaa pelaavansa emulaattorilla, tämä joutui välittömästi retropelaajien alimpaan helvettiin. Nyt se on vaan ihanan hipsteriä.


Minä olen käyttänyt emulaattoreita jo 1990-luvun alusta saakka, kun siirtelin ZX80/ZX81/Spectrum-softaa Amigalle, testailin pelejä ja katselin Spectrum-demoja. En kokenut olleeni mitenkään hipsteri. Emulaattorien käyttöä dissanneet nyt vain ovat väärässä. Ne ovat hyvä ja kätevä tapa tsekata vanhaa ja uutta softaa, ja ne ovat verrattomasti madaltaneet roilun ja vanhan tekniikan harrastamista.
Emulaattoreita on jopa keskustietokoneille, rannekelloille ja ties mille. Ne ovat aivan normaali osa retropeli/softa/atk/konsoli/mitävainskeneä.
Ilman emulaattorisoftia/rautoja ei Suomen pelimuseossakaan olisi näin paljoa pelattavia pelejä.
-JOK

Aamen.
Mordekeisari

29.03.2018 klo 05.53 1 tykkää tästä

Olen itse perinyt vanhemmiltani rakkauden vanhaan kuuslankkuun. Tulen todennäköisesti ostamaan C64Minin voidakseni esitellä nuoruuteni pelejä nykyisille ystävilleni samalla tavalla kuin tein NES- ja SNESMinilä viimeisen parin vuoden aikana. Toivottavasti saadaan vielä vastaava Spectravideolle (SV-328) jotta voimme vielä pelata Old Mac Farmeria veljen kanssa. Emulaattori kun ei tunnu samalta. Vrt. vaikka Wings PC:lle.
LateHuominen

Rekisteröitynyt 18.01.2015

29.03.2018 klo 06.55 1 tykkää tästä

Emulaattorit on jees, itsekin vaihdoin c128:n pc:hen joskus 90-luvulla ja c64-emulaattoriahan sillä sitten tuli käytettyä normaalien pc-pelien lisäksi. Nykyään toki kotoa löytyy c64-koneita + levyasemia, ilotikkuja, moduuleita ja muuta paljonkin (sekä c128 ja a500). Kuitenkin pistin tuon The C64 Minin tilaukseen kun se on niin söpö.
Retroperse

29.03.2018 klo 12.14 1 tykkää tästä

Jutun pointti on: kirjoittaja on kokenut jonkinlaista alemmuudentunnetta tai kiusaamista tjsp ja nyt hän hakee legitimointia ja kostaa TYHMILLE. Seuraavassa jaksossa vuorossa selittelyä, minkä takia sähkösauna on aivan riittävän aito ja hyväksyttävä ja miksi tyhmät ja pahat puusaunafanaatikot sietävät saada yleistä paheksuntaa.
Grendel

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

29.03.2018 klo 17.26 5 tykkää tästä

Retroperse kirjoitti:
Jutun pointti on: kirjoittaja on kokenut jonkinlaista alemmuudentunnetta tai kiusaamista tjsp ja nyt hän hakee legitimointia ja kostaa TYHMILLE.


Ei. Jutun pointti oli kertoa THEC64 Ministä. Jännittävä tulkinta sinänsä.
-jok
Passing_Breeze

02.04.2018 klo 14.24

Todellakin kiinnostaa tämä, mutta nettihuhujen mukaan vielä tänä vuonna tulisi se fullsize versio. Taidan säästää roposeni siihen...

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova