Tuorein sisältö

V2.fi ennakoi: Comanche – vokselihelikopterin paluu

Jukka O. Kauppinen

24.03.2020 klo 10.00 | Luettu: 943 kertaa | Teksti: Jukka O. Kauppinen

Lennetäänkö taas kuin vuonna 1992 konsanaan?
Novalogic oli muinoin yksi kaikkein kovimmista ja maineikkaimmista PC-pelikehittäjistä, jonka omalaatuinen grafiikkateknologia oli hetken aikaa tajunnanräjäyttävän ainutlaatuista ja näyttävää. Sittemmin yhtiön maine himmeni, pelit nahistuivat ja toiminta hiipui. Nyt pala tätä PC-pelaamisen loistokkuutta on kuitenkin tulossa takaisin, sillä THQ Nordic lämmittelee vahvasti Novalogicin parhaimmistoon kuulunutta Comanche-taisteluhelikopterisarjaa.



Comanchen magiaa on syytä selittää vähän junioreille. Silloin PC-pelaamisen pronssikaudella tietokoneissa ei ollut vielä 3D-kiihdytettyjä näytönohjaimia tai DirectX:n tai Direct3D:n kaltaisia taikatekniikoita. Ei 3DFX:ää eikä Voodoota. Näytönohjaimet puskivat 2D-pikseleitä, joista koodivelhot loitsivat joskus visuaalista magiaa. 2D-kortit olivat toki aikansa huippulaatua, mutta joskus tarvittiin aivan uudenlaisia ajattelutapoja ja teknisiä ratkaisuja. John Carmack oli niissä hyvä vaan niin oli myös Novalogic, jonka omituiseen vokseligrafiikkaan pohjautuva grafiikkateknologia luukutti ensimmäisessä Comanche-pelissä 2D-korteilla aikaansa nähden huikeaa ja pikkutarkkaa 3D-grafiikkaa. Vastaavaan ei mikään softalla tehty 3D-moottori kyennyt pitkään aikaan.

Menestys loi pohjan sekä monelle jatko-osalle että muillekin vokseligrafiikkaa käyttäville peleille, kovimmiten Delta Forcelle. Novalogic teki tiliä raskaan sarjan sotapelien tekijänä, mutta aikansa kutakin. PC:lle julkaistiin oikeita rautakiihdytettyjä 3D-kortteja, joiden vektorigrafiikka oli vokseleita nopeampaa ja näyttävämpää. Siitä se luisuminen sitten alkoi.

Hetken aikaa Novalogic oli kuitenkin kuningas ja etenkin Comanchen nimi ilmeisesti kaikuu vielä edelleen kauniina kaikuna 1990-luvun PC Master Racen korvissa. Tokkopa THQ Nordic olisi muutoin mennyt ostamaan Novalogicin jäämistöä kokonaisuudessaan ja tuonut sieltä ensimmäisenä helikopterisimulaattori Comanchea nykypelaajien ulottuville, alkuun Steamin Early Accessina.

Pätkä yksinpelikampanjaa:


Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Hyvää on se, että uudessa Comanchessa on muistettu varsin hyvin alkuperäisen Comanchen idea ja paketoitu se varsin sujuvaan peliin. Huonompana uutisena on kuitenkin todettava, ettei se alkuperäinen Comanche kovin kummoinen peli ollut. Se oli huikean näyttävä, vauhdikas ja hauska, mutta silti loppujen lopuksi vain helikopterisimulaattoriksi naamioitu suoraviivainen shoot’em’up. Se rulasi säväyttävällä grafiikalla, makealla meiningillä ja rajulla äänimaailmalla, mutta realismia oli turha etsiä ja tehtävätkin olivat melko mielikuvituksetonta jyräämistä. Se ei aikoinaan haitannut, sillä eihän mitään näin upeaa voinut olla olemassakaan. Lentäminen räjähdyksestä ja kanjonista toiseen, matalalla ja lujaa oli kaikki mitä elämästä nauttimiseen tarvittiin.

Tänään sama kaava vähän pistää miettimään. Onko tämä enää niin hauskaa, etenkin kun Comanchella ei ole enää vuonna 2020 samaa visuaalista tyrmistystehoa kuin vuonna 1992. Tämä näyttää ihan samalta kuin muutkin pelit, paitsi kankeammalta. Kehitysbudjetti on selvästi siellä keskisarjan alapäässä, joten vatkainsoturien on tyydyttävä semmoiseen "ihan oooo kooo" -tasoisiin visuaaleihin.



Omassa testailussani nautinnon määrä vaihteli tasan tarkkaan sen mukaan millä pelasin. Eihän helikopteria kannata lentää kuin kunnon vehkeillä, joten sauva, kaasukahva ja polkimet kiinni ja konffimaan. HOTAS-lentäminen sujui sinänsä sutjakkaasti, mutta varsinaisessa taistelutilanteessa peli luki moottorin tehoja säätävää kaasukahvan akselia aivan liian pieneltä alueelta. Vatkaimen tarkka korkeushallinta ei vain ottanut sujuakseen. Lopulta myönsin tappioni ja tartuin taas hiireen ja näppikseen – vaikka helpon lentomallin nöyryytys olikin raju, niin ainakin sotahommat sujuivat.

Comanche-taisteluhelikopterin lentäminen ja käyttäminen on itsessään aika peruskauraa. Scifiä on tosin seassa, sillä enää ei lennetä perinteikkäällä Yhdysvaltain asevoimien RAH-66 Comanche –häivetaisteluhelikopterilla, jonka kehitys aikoinaan lakkautettiin projektin hinnan noustessa tähtitieteelliseksi. Tämä Comanche on tulevaisuuden tehoase, joka on varustettu myös etäohjattavalla droonilla ja monipuolisella raketti- ja ohjusaseistuksella. Räiskintäpelimäisesti aseiden määrä on jotakuinkin loputon – kun ammus- tai rakettilippaan tyhjentää, niin se latautuu automaattisesti joko kohta tai checkpointilla. Hieman tosin kummastuttaa ampujan aneemisuus – Comanche ampuu aina lentäjän tähtäinpistettä kohden ja ampujan voi herättää tähtäämään pikatykkiään vain kolme kertaa per checkpoint.



Eniten tässä hieroo yksioikoisuus, mikä sinänsä on ihan aitoa Comanchea. EA-version tehtävissä toiminta etenee suoraviivaisesti kanjonissa checkpointista toiseen. Vihollisilla ei ole mitään älliä, vaan ne reagoivat vain lähelle saapuneen pelaajan toimiin ja ampuvat penteleesti. Tehtävissä mennään askel kerrallaan eteenpäin checkpointilta toiselle joko ampuen vihollislaumoja tai suorittaen erikoistehtäviä kauko-ohjattavalla droonilla. Tämä viihdyttää ihan ok yhden läpipeluun ajan, mutta tokkopa toista kertaa, etenkään jos tehtävä jumiutuu tämän ihka ensimmäisen EA-version bugeihin ja matkan joutuu aloittamaan taas alusta. Helposti turhautuvana ja tiheiden checkpointtien ystävänä meikän täytyy kehaista myös sitä, että elämiä on loputtomasti ja kuoleman jälkeen checkpointilta taisteluun palaava taisteluhelikopterilentäjä voi rauhassa todeta, että kertaalleen tapetut viholliset ovat edelleen kuolleita. Peli siis etenee väkisinkin, kun sitä vain jaksaa jyystää.



Onhan siinä muuten moninpelikin. Tai sellaiseksi Comanche kai alkujaan ajateltiin, yksinpeli paljastettiin sitten jälkikäteen. Kyllähän se tavallaan toimii. Helikopterikuskit ottavat toisistaan mittaan neljän hengen tiimeissä, mutta enpä voi sanoa hommaa kovinkaan inspiroituneeksi tai hauskaksi. Vatkainilmataistelu ja pommien eikun EMP-aseiden asentaminen, puolustaminen ja purkaminen helikoptereilla ja drooneilla ei ollut minusta mitenkään hauskaa, saati koukuttavaa. Kylmäksi jätti. Potentiaalisesti vaikeus/realismiasteella käytävät ilmataistelut, jossa kaikilla on pelkästään HOTAS-ohjaimet, voisi olla kiintoisan haastavaa.

Yleisesti ottaen Comanche on kivanoloinen raakile räiskintäpeliksi, joskin tässä Early Accessissa on bugi jos toinenkin, osa jopa ihan pelinstoppereita. Silmäkarkkiakin ottaisin mielelläni lisää, vanhan Comanchen kunniaksi. Simulaattoria tästä on turha etsiä mutta eipä kelvollisia kopteripelejä tai lentoräiskintöjä ihan joka kulmassa kasva, joten Comanchelle lienee ainakin jonkin verran tilausta. Odotan tulevaa varovaisen positiivisesti mutta lähinnä yksinpelipuolta.

Comanche on julkaistu PC:lle Steam-palvelun Early Accessina, eli peliä kehitetään pelaajien palautteen ja toiveiden mukaisesti eteenpäin. EA-versio maksaa 19,99 euroa ja sen on tehnyt saksalainen NUKKLEAR-studio ja julkaissut THQ Nordic.
Lisätietoja: Comanche @ Steam



V2.fi | Jukka O. Kauppinen
< V2.fi testasi: Steel... Pelataanpa: Erilaist... >

Keskustelut (1 viestiä)

LateHuominen

Rekisteröitynyt 18.01.2015

24.03.2020 klo 14.28

Ei voi muuta sanoa kuin että hienolta näyttää henkselikopteripeli.

Kirjoita kommentti


172


www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova