Tuorein sisältö

V2.fi pelasi: Chronique des Silencieux (PC)

Anne Kukkura

12.03.2024 klo 19.21 | Luettu: 1107 kertaa | Teksti: Anne Kukkura

Mysteerinratkontaa kuohuvassa Ranskassa
Pienen ranskalaisen indiekehittäjä Pierre Feuille Studion Chronique des Silencieux – joka kääntyy suomeksi ehkä hiljaisten aikakirjaksi – on hiljattain ilmestynyt osoita ja klikkaa -tyyppinen etsiväpeli. Return of the Obra Dinnin ja vastaavien pelien jalanjäljissä kulkeva, joskin useita vuosia kehitysvaiheessa marinoitunut Chronique des Silencieux vie 70-luvun Ranskan kuohuvaan maailmaan. Silloin maassa olivat käynnissä laajat talousvaikeudet ja sosiaaliset ongelmat lisääntyivät raskaasti. Italialaistaustainen nuorukainen Eugene saapuu Bordeaux’hon kyläilemään setänsä luona ja tempautuu pian selvittämään ensimmäistä tapaustaan ihka oikean etsivän apupoikana.


Ajatus pelin toiminnasta on yksinkertainen. Eugenea juoksutetaan pitkin rajattuja alueita keräämässä tapaukseen liittyviä johtolankoja. Tämä tapahtuu puhumalla hahmoille, joiden vierestä löytyy kysymysmerkki. Pelaaja saa välillä keskustelujen kautta, toisinaan muutamia mahdollisia paikkoja tonkimalla käsiinsä virallisia asiakirjoja tai muuta tekstimateriaalia, johon käytyjä keskusteluja puolestaan verrataan ristiriitaisuuksien osoittamiseksi. Välillä yhteyden löytäminen voi tarjota lisää dialogia jo jututettujen tai uusien hahmojen kanssa, jotka pelaajan täytyy sitten etsiä käsiinsä. Edestakaista tallustelua on paljon, sillä peli ei kerro uuden sisällön avautumisesta.


Kun yhteyksiä tai ristiriitoja asioiden väliltä on löytynyt, on aika muodostaa päätelmä. Tämä tehdään yhdistämällä tekijä, kohde ja motiivi animoidussa lukkoruudussa. Lukko avautuu, jos pelaajalla on tarpeeksi todisteita päätelmän tueksi ja se pysyy lukittuna, jos lisää vielä tarvitaan. Välillä eteneminen on kiinni tietystä määrästä vahvistettuja päätelmiä, joten lukkoruudussa vieraillaan säännöllisesti.


Nämä perusmekaniikat esitellään pelin prologijaksossa. Ongelmana on se, että vaikka epäselväksi ei jääkään, kuinka punaista narua vedetään muistikirjan sivuilta toiselle, on Chronique des Silencieux tehty sietämättömän vaikeaksi peliksi pelata. Yksi suuri osa tätä on arvatenkin ranskan kielestä tehty englannin käännös, joka on toteutettu valitettavan amatöörimäisesti. Hahmoilla on viljalti sanottavaa, mutta sitä on usein vaikeaa tulkita. Myös kirjoitusvirheitä on, joista pressimateriaalissakin varoitettiin.

Kirjoitusvirheitä suurempana vikana oli kuitenkin se, etten kyennyt juuri lainkaan hahmottamaan, mikä yksittäinen virke haastatellun puheesta oli se, joka nyt paljastaisi tämän esimerkiksi valehtelevan. Pelin tulkinta tästä vaihteli paljonkin, mikä mysteeri- ja salapoliisisarjoja paljon kuluttavana kävi hermoilleni. Itse ratkaisu tai polku kohti sitä saattoi olla päässäni varsin selkeä, mutta asian kommunikoiminen pelin keinoin tuntui usein umpikujalta. Pelissä on siis hyvin helppo jäädä jumiin, ja kun pohtiminen vaihtuu turhautuneeseen klikkailuun sattumalta tapahtuvan ratkaisun toivossa, myös taika teoksesta katoaa.


Henkilöhahmot ovat kiinnostavia ja näille on kirjoitettu kiitettävän paljon taustaa sekä tarinaa. Usein kävikin niin, että jos jokin hahmo jäi tarpeettoman etäiseksi, jatko tämän kertomukselle oli vasta aukeamassa ja muita hahmoja haastattelemalla asioita aukeni lisää sopivina murusina. Tarinallinen puoli on siis selvästi huolella laadittu ja se ilahdutti. On myönnettävä, että jotkin pelissä käsiteltävät asiat ovat nykyajassa toistuvia ja kipeälläkin tavalla ajankohtaisia, mutta jotenkin 70-luvun alun Ranskan miljöö kertoo myös hyvin erilaisesta elämästä ja kansasta, ja se jää osin myös etäiseksi näin Pohjoismaalaiselle milleniaalille.

Chronique des Silencieux on huolitellun näköinen peli. Isometrisesti kuvatun maailman leimallisia juttuja ovat maltillinen yksityiskohtien määrä, letkeä animaatio ja hienot värit. Dialogi tarjotaan enimmäkseen pelkässä tekstimuodossa taustamusiikilla ryyditettynä, mutta muutamia puhuttuja välianimaatioita on ripoteltu mukaan elävöittämään hahmoja. Hahmojen piirrostyyli muistuttaa mielestäni liikaa 2010-luvun alun Tumblr-sarjakuvablogeja punaisine nenineen, mutta muuten kokonaisuus kiidättää uskottavasti tapahtuma-aikaan ja -paikkaan.


Vaikka Chronique des Silencieuxin visuaalinen tyyli vaikuttaa kevyeltä, pelissä käsitellyt teemat eivät ole lapsille sopivia. Kyseessä ei siis ole koko perheen peli, vaan aikuisille tarkoitettu ehta mysteeri, jossa ovat läsnä seksuaaliset aiheet, väkivalta ja päihteet.

Pelin bugisuudesta on pakko mainita. Korjaavia päivityksiä on julkaistu ja ongelmia pyritään kehittäjän puolesta varsin aktiivisesti korjaamaan, mutta peli kaatui muutamia kertoja yllättäen ja joitakin toiminnallisia bugeja esiintyi. Automaattinen tallennus kuitenkin toimi, joten jatkamaan pääsin varsin kivuttomasti.

Oman elämänsä etsivien kannattaa vielä odottaa mielestäni hetki, jos Chronique des Silencieux kiinnostaa. Tällä hetkellä peli ei tunnu olevan parhaassa loistossaan, mutta muutaman päivityksen myötä tilanne voi olla parempi. Kyseessä on studion ensimmäinen peli, joka olisi tarvinnut intohimoisen lähestymistavan lisäksi ehkäpä enemmän kokemusta ja taitoa tuekseen.

Huom.: Arvio on laadittu ennen päivityksen 3.8.0 julkaisemista.


V2.fi | Anne Kukkura
< Pelataanpa: Itse teh... Pelataanpa: Takatalv... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova