Tuorein sisältö

Kahdesti Kinectillä

Manu Pärssinen

02.05.2012 klo 09.50 | Luettu: 2010 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Rush ja Star Wars
Kaksi suurta viihdeimperiumia saapui Kinect-ohjauksen ulottuville: Pixar ja Star Wars. V2.fi testasi, miten liikeohjaus noissa maailmoissa sujuu.




KINECT RUSH: A DISNEY PIXAR ADVENTUREArvosteltu: X360
Julkaisija: Microsoft StudiosArvostelija: Manu Pärssinen
Tekijä: Asobo StudioArvosana: 2/5


Disney ja Kinect kohtasivat viimeksi joulumarkkinoilla Kinect Disneylandissa, jossa oli panostettu mukavasti minipelien monipuolisuuteen ja Disneylandin pohjapiirustuksen tarkkaan kopiointiin. Pixarin hahmojen kanssa seikkailu toimii hyvin samalla reseptillä, tällä kertaa muksut ja muksumaiset päästetään temmeltämään tuttujen elokuvien maisemiin. Mukana ovat Up - kohti korkeuksia, Rottatouille, Leluelämää, Ihmeperhe ja Autot.


Touhuilun keskipisteessä on Pixar-leikkipuisto, jonka eri osista eri leffoille pyhitetyt osiot löytyvät. Oma jälkikasvuni turhautui nopeasti puistossa liikkumiseen, etenemiseen kun ei oikein ole Kinectin kanssa luontevaa tapaa, mutta puistohubi onkin vain huttua varsinaisen pelisisällön välissä. Grafiikkapuoli pelissä on kunnossa, vaikka vielä ei samaan päästäkään, kuin valkokankaalla. Hahmojen animointiin ja yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota, mikä on varmasti ollut Pixarille kunnia-asia.


Ei näitä kai voi oikein minipeleiksikään kutsua, ehkä voisi keksiä vielä jonkin välimuodon - midipeli? Elokuvaosiot on jaettu kolmeen tasoon ja tekeminen on monimuotoista, sekä tietenkin jokaisen leffan maisemiin ja tunnelmiin sopivaa. Useimmissa paikoissa, kuten Toy Storyssa edetään suoraviivaisen tasoloikkaseikkailun tyyliin niin hyvin, kuin Kinect-ohjauksella on mahdollista (eli toisinaan aivan turhaan tippuen) ja Cars-puolella taas ohjastetaan menopelejä. Mukana on myös co-op, johon ja josta pois voi loikata kesken pelin. Tämä on siunaus monissa lapsiperheissä, mutta jostain syystä co-oppaillessa Kinect yski tunnistamisen kanssa tavallista enemmän.


Disneyland-pelin tapaan Rushkin on enemmän elämys ja leikkiseikkailu, kuin viimeisen päälle peli - epäonnistua ei voi. Kun nykymuksujen pelitaitoja seuraa, se on vain ohikiitävä hetki, kun tällaiselle löytyy sopivaa kohderyhmää. Ohikiitäväksi hetkeksi jäi myös se aika, joka tässä perheessä pelin kanssa vietettiin (peli itsessäänkin on kyllä lyhyt). Joissain kohdin pelintekijät ovat tehneet hommaansa kiitettävällä pieteetillä, mutta jälleen jään kaipaamaan sitä, että Disneyn nimeä kantavassa pelissä olisi avattu mielikuvituksen portit apposen auki. Viimeisin Toy Story -peli oli jo lähellä, seuraavaksi odottelen Epic Mickey 2:ta.




KINECT STAR WARSArvosteltu: X360
Julkaisija: LucasArtsArvostelija: Manu Pärssinen
Tekijä: Terminal RealityArvosana: 3/5


Tätä on odotettu pelonsekaisella innolla Kinectin alkupäivistä lähtien - virallista valomiekkailua Kinectin kanssa. Kinect Star Wars esiteltiin ensimmäisen kerran viime vuoden E3-messuilla ja nyt se on vihdoin julkaistu komean R2D2-henkisen konsolin ja kultaisen C3PO-ohjaimen ohella. Ei tästä nyt ehkä Han Soloa tullut, mutta ei vallan Jar-Jariakaan.


Ensimmäiseksi aivoissa vihlaisee se, kun C3PO puhuu suomea, eikä Yodaakaan meinaa aina Yodaksi tunnistaa, sanajärjestystä kääntäisi vaikka kuinka. Aivoja rauhoittaa kummasti kuitenkin mielestäni kovinkin nätti graafinen toteutus Clone Wars -animaatiosarjan tyylisesti. Pään liikkeitäkin tuntui mokoma välillä seuraavan. Alun tutoriaalin läpikäynti osoittaa heti, millä tarkkuusasteella liikkeiden kanssa mennään - ei se valomiekka 100% niin liiku, kuin sen käden jatkeena olettaisi tekevän. Voiman käyttö ensimmäistä kertaa vain käsiä nostaen sen sijaan tuo hymyn suupieliin.


Alun tutoriaalista mieleeni palaa myös se ajatus, minkä koin jo ensimmäistä kertaa Kinectiä ja sen Joy Ridea kokeillessani: Jos tarkoitus on tehdä helppokäyttöinen, intuitiivinen ohjain, jota kuka tahansa osaa käyttää, miksi pitää opetella toistakymmentä tiettyä liikettä pärjätäkseen pelissä? Noh, näillä mennään. Peli on jaettu viiteen osioon, joista juonivetoisin on Pimeä puoli nousee. Tarina sijoittuu kloonisotien aikaan ja pääosassa on nuori padawan, joka loikkii ja valomiekkailee ja väistelee ja voimailee ja ajelee ajoneuvoilla. Kun kontrollit toimivat, touhu viihdyttää nuoria ja vanhoja Star Wars -faneja. Sitten kun bugailevan padawanin kantapää on kainalossa ja lasermiekka sojottaa niskassa, touhu ei viihdytä.


Muista pelimoodeista Kohtalon kaksintaistelut on paketin varsinainen fanipalvelus, kun päästään valosohimaan saagan kuuluisimmissa taisteluissa, Rancour Raivossa emuloidaan Godzillaa ja Rakettirekikisan sisällön voivat kaikki arvata. Eniten kohua pelin julkaisun aikaan aiheutti Galaktinen Tanssikisa, joka on niin campia ja hykerryttävän typerää, kuin sen voi kuvitellakin olevan. Itse en ota scifejäni niin vakavasti, että olisin tästä jotenkin hernettä nenääni vetänyt tai alkanut kirjepommia Lucasille väsäämään, päin vastoin - enpä ole Kinect-pelin kanssa näin paljon hekotellut oikeista syystä aikoihin. Ja tokihan tosifanit muistavat myös sen kuuluisan Jouluspesiaalin - samoilla höyryillä tässäkin mennään.


Lopultakin Kinect Star Warsin heikoin lenkki on noista kolmesta sanasta se ensimmäinen. Kinect ei vain ole ohjaimena tarpeeksi luotettava muuhun, kuin pikkuhauskaan ja tanssipeleihin. Toimintapeleissä on tyydyttävä vähän sinnepäin sohimiseen ja sen sijaan, että ohjaustapa helpottaisi pelaamista, se tekee joistain asioista turhankin hankalia. Kun Darth Vader on alakynnessä ja voimallisen voiton tunteen sijaan edessä onkin kiroaminen sille, että Kinect ei havainnut liikettäsi, ei voi kuin huokaista... Muksut ja kovimmat SW-fanit jaksavat koettaa uudelleen, enkä heitä siitä syytä, ei Kinect Star Wars huono Star Wars -tuote ole, ja Kinect-pelinäkin kuitenkin keskitason yläpuolella.

V2.fi | Manu Pärssinen
< Listasunnuntai #134... Lauantai-illan Kevyi... >

Keskustelut (2 viestiä)

tagman

Rekisteröitynyt 04.11.2007

04.05.2012 klo 22.28

V2.fi kirjoitti:
Jos tarkoitus on tehdä helppokäyttöinen, intuitiivinen ohjain, jota kuka tahansa osaa käyttää, miksi pitää opetella toistakymmentä tiettyä liikettä pärjätäkseen pelissä?

Sama vika tuntuu vaivaavan näitä kaikki "helppoja" ja "intuitiivisia" ohjaimia. Nintendokin haukkui padia monimutkaiseksi sekä hankalaksi ja hehkutti wiimoten helpoutta. Mitä olen seurannut sukulaisteni Zeldan pelaamista, niin täytyy todeta ettei näillä henkilöillä ole ollut yhdenkään padipelin kanssa yhtäpaljon ongelmia kontrollien kanssa kuin wiimotella.
Zx-4

Rekisteröitynyt 19.07.2007

08.05.2012 klo 14.05

Ö-luokan pelejä kaikkialla.

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova