BoJack Horsemanin tuottaja ja tuotantosuunnittelija Lisa Hanawalt on luonut oman furrysarjan, joka näyttää BoJackilta pysäytyskuvissa, mutta tuntuu ihan muulta. Sarja, jossa talolla on tissit ja kasvikin voi olla humanoidi, joka näyttää tissit, ei välttämättä kehity syvästi inhimilliseksi kertomukseksi hevostelun tuskasta, mutta BoJack avautui niin hitaasti, etten tee isoja olettamia.

Tuca on tukaani ja kaikki sanat, jotka kuvaavat ulospäinsuuntautuneita luonnonlapsia ja älyttömiä tititööttejä. BoJackin karuuteen tottuneena pidin hupaisana sitä, että alati kieppuvan Tucan nokka on kaksiulotteinen kuin Mikki Hiiren korvat. Bertie on varpunen ja luonnollisesti ei-Tuca. Ensimmäinen jakso esittelee heidät ystävinä ja Bertien poikakaverin vuoksi juuri eronneina kämppäkavereina, mutta Tuca ei muuta kauas, vaan jatkaa aivot sammuttavaa möykkää, jonka kohteliaasti tulkitsin symboloivan tekijöiden näyttämisen halua. Kadonneen astian jäljitys johtaa kannibalismiin - sekomontaasi - irtotsoukki - tissit - tissit - uli-uli-uli-uli...!!!

Mutta ei panikoida. Toisessa jaksossa toimistotyötä tekevä Bertie fantasioi ylennyksestä samaan uli-uli-tyyliin, mutta pointti on se, että hänellä on vaikeuksia rohkaistua oikeasti. Toimiston kukko ei pyydä puristelemaan helttaansa, eikä tarjoa munaa uuniin, eikä surffaa moottorisahalla Kuuhun ja takaisin, vaan kukko kommentoi Bertien kireää paitaa. Bertie ei pidä siitä. Toisten ulkonäköä ei pidä kommentoida - mutta Bertiekin ymmärtää, että hän on hieman liian kärkäs syyttämään kaikista ongelmistaan sovinismia. Välivaiheessa Bertien tissi suuttuu ja lähtee ryyppäämään, mutta se ei ole enää kouluvihkoon töherrettyä surrealismia, vaan symboliikkaa. Tästä se lähtee.


Osa 2 >