Ja Falconille jätän viemärinkannen, joka sinkoilee käsikirjoituksen voimalla, virkkoi Captain America ja kuoli. Kiitti, mutisi Falcon sormeillen Angry Birdsiä. Minisarja alkaa, kun Falcon siipireppuineen suorittaa ilmassa tehtävän, joka on villimpi toimintakohtaus kuin muistan hahmon saaneen. Hän sanoo, ettei hän tahdo uudeksi kapuksi ja että uudenlaisille sankareille on tarvetta. Hyvä.

En valita, mutta ilmaisen pelkääväni, ettei potentiaalia saavuteta. Falcon on ensimmäinen merkittävä afroamerikkalainen supersankari (Black Pantherin ollessa Wakandasta). Sarjassa hänellä on taloudellisia vaikeuksia, joiden koin vertautuvan lähinnä sotaveteraanien kohteluun: upeaa että palvelit maata, mutta älä kerjää. On aikaa tehdä mitä vain, mutta jo nyt olisi tilaisuus alleviivata, että Falcon on aliarvostettu aktiivinen sankari, jolla on saumaa olla kapun kaltainen ikoni omana itsenään. Hyviä ideoita ei pidä pantata.

Näihin asioihin pääjuoni liittyy. Kapun kilpi on julisteessa. Yhdysvallat kaipaa turvallista ikonia Thanos-sodan jälkeen. Sarjakuvien anarkisti Flag-Smasher on muutettu samannimiseksi järjestöksi, joka vilahduksen perusteella vastustaa patriotismia kuten hahmo. Sankarit varmasti ajautuvat keskelle ääripäiden törmäystä, mutta on liian aikaista veikata, mihin se puoli menee.

Nimihenkilöt ovat leffojen sivuhahmoja kuten kollegat WandaVisionissa. Kumpaakin viedään päähenkilön suuntaan järkevämmin mutta toki yllätyksettömämmin kuin Wandaa ja Visionia. Sarjan alussa Winter Soldier vähän lomailee, ollessaan ehdonalaisessa aivopesuhistoriansa johdosta. Mörökölli koettaa eheytyä syyllisyyden taakasta ja elääkin, jos on pakko.

Tämä olisi leffa, ellei tämä jäisi kesken ja sitä Marvelkin hokee. Se kelpaa, possu, jos sarja on tasan tätä tällaisella toiminnalla, vaikka parempaa pitää aina toivoa.


Jakso 2 >

Katsottu: Disney+

V2.fi kävi myös lehdistötilaisuudessa kuuntelemassa sarjan tähtiä ja tekijöitä - lue juttu täältä.