Tuorein sisältö

Assassin's Creed III

Arvioitu: Xbox 360
Genre: Seikkailupelit
Pelaajia: 1, verkkomoninpeli
Ikärajoitus: 18
Kehittäjä: Ubisoft
Julkaisija: Ubisoft
Julkaisupäivä: 31.10.2012
Pelin kotisivut
Esa Toikkonen

12.11.2012 klo 15.26 | Luettu: 15323 kertaa | Teksti: Esa Toikkonen

Kolmas pyörä
Viisi vuotta on kulunut siitä, kun Ubisoft julkaisi historiaa koluavan Assassin’s Creed –pelin. Ensimmäinen osa ei mikään äärimmäinen arvostelumenestys ollut, mutta pelaajat ottivat sen ilolla vastaan, mikä näkyi selvästi pelin myynneissä. Aikaa on kulunut vasta vähän ja silti käsissäni on varsinaisen pelisarjan viides peli, unohtamatta kaikkia muita sarjaan liittyviä pelejä, lyhytelokuvaa ja oheistuotteita.

Maailma on kohtaamassa tuhonsa, jonka pelisarjan aiemmistakin osista tuttu Desmond voi estää. Desmondin on sukellettava aikamatkalle Animus-laitteen kautta selvittämään esi-isiensä tekemisiä, joiden avulla nykymaailman ongelmat ovat ratkaistavissa. Ajassa mennään 1700-luvun puolenvälin tienoille uudelle mantereelle keskelle Amerikan vapaussotaa. Alussa pohjustetaan pelin juonta, mutta varsinaisesti tarina alkaa vasta, kun aletaan seurata erään Amerikan alkuperäiskansaan kuuluvan lapsukaisen varttumista. Hänestä koulutetaan assassiini, mutta Ratonhnhakè:ton on ehkä turhankin monimutkainen nimi salamurhaajalle, joten hän saa uudeksi kutsumanimekseen Connor.

Koe Särkänniemi kotonasi



Tarina on kuin vuoristorata. Välillä tapahtuu niin paljon kaikkea mielenkiintoista, ettei ohjainta voi hetkeksikään laskea käsistään. Pienen ajan kuluttua on taas vajottu kuoppaan, jonne meinaa nukahtaa. Onneksi näitä kiintoisia kohtauksia on selvästi enemmän, kuin unilääkkeenä toimivia. Makoisat juonenkäänteet pitävät pelaamisen nälän hyvin vireillä ja juonikokonaisuus jää erittäin positiivisena mieleen. Hahmoille on valittu hyvät ääninäyttelijät, minkä ansiosta tarinaa kuljettavia välinäytöksiä katseli ihan mielellään. Tarinan kulun seurantaa ovat helpottamassa suomenkieliset tekstitykset, jotka toki halutessaan saa kytkettyä pois.

Pelissä seikkaillaan Bostonissa, New Yorkissa sekä näiden rajaseuduilla. Rajaseudut koostuvat erittäin laaja-alaisista metsistä, joita värittävät erilaiset pikkukylät ja yksittäiset kartanot. Kaupunkienkin ollessa laajoja kasvavat etäisyydet paikoitellen varsin suuriksi. Näitä helpottamaan on pelissä mahdollisuus pikasiirtymiseen paikkojen välillä, tosin tämä ominaisuus ei tuntunut toimivan läheskään aina. En ymmärtänyt, minkä funktion mukaan välillä mikään siirtymäpiste ei huolinut minua vastaanottamaan, joten välillä sai kirmata pitkälti yli kilometrin mittaisia juoksuja. Toki hevosetkin olivat käytettävissä.

Pelin kaksi suurkaupunkia ovat laajoja alueita, jotka tosin muistuttavat paljon tosiaan. Niiden kadut ovat täynnä normaaleja kansalaisia, kaupustelijoita, sotilaita, lapsia ja muuta elämää. Kaupunkien alla pääsee kulkemaan tunneleissa, joita koluamalla pikasiirtymäpisteiden määrää voidaan lisätä. Varsinaisen juonen ulkopuolisia lisätehtäviä on kaupungin kartan täydeltä. Sivutehtävissä tulee joskus aiheuttaa mellakka, toisinaan auttaa kuolemaan tuomittuja sekä halutessaan keräillä sulkia ja kirjan sivuja.


Menneisyydessä tallattavien jaksojen välissä seikkaillaan myös tässä päivässä Desmondin saappaissa. Vaikka nämä futuristisen tuntuiset välikohtaukset eivät kestä paljon varttia enempää, syö se pelistä tunnelmaa. Toivoa sopisi, että tulevaisuudessa Ubisoftin työt ja pojat keskittyisivät tekemään pelin täysin menneisyyteen, eivätkä pilaisi mahtavaa fiilistä, joka on saatu aikaan historian havinoissa.

Liipaisin pohjassa


Pelin kontrollit ovat erittäin simppelit suhteutettuna liikkeiden monimuotoisuuteen. Ei muuta kuin liipaisin pohjaan ja eteenpäin – siinä vauhdissa ei pysäytä korkea tornikaan. Liikkuminen toimii enimmäkseen hyvin, mutta jossain tilanteissa pelihahmo ei tee yhtään niin kuin toivoisi. Pelikohtaus, jonka olisi odottanut olevan se hienoin, menetti hohtonsa hyvin äkkiä kun sitä sai ravata kymmeniä kertoja uudestaan ja uudestaan, kun pelihahmo säntäsi minne sattui. Tiukassa tilanteessa kontrollit eivät siis toimi kuin toivoa sopii, muuten ei suurempia ongelmia vastaan tullut.

Taistelut ovat samankaltaisia kuin sarjan edellisissä osissa. Parhaiten homma toimii kun vastustajan iskiessä suojaudut ja isket vastapalloon kuolettavan iskun. Taistelut ovat pidemmän päälle yksitoikkoisia, vaikka niitä värittävät hieman kestävämmät pomovastukset. Aseistukseen kuuluu tuttuun tyyliin ranneterää, miekkaa ja erilaisia tussareita. Alkuasukkailta perinnöksi jäänyt kirveskin on ihan käyttökelpoinen pahassa tilanteessa.


Ehkäpä hauskinta tässä uusimmassa hiivintäseikkailussa on merenkäynti ja siellä taistelu. Tiheässä saaristossa suurella aluksella kulkeminen on jännää ja pikkutarkkaa hommaa, varsinkin kun kohteet pitäisi saavuttaa mahdollisimman pikaisesti. Tuuli tuo tähän oman lisämausteensa. Sen muuttaessa suuntaansa tiukassa tilanteessa täysillä purjeilla on karille ajaminen tosiasia. Laiva tottelee yllättävän todentuntuisesti ohjaimelta kantautuvia komentoja. Sotimisessa käytetään kanuunoita, joiden käyttöä komennetaan samanaikaisesti laivaa ohjattaessa.

Verkossa salamurhaamista pääsee harjoittamaan kavereiden seurassa parissa eri pelimuodossa. Pelityypistä riippuen pelaaja saa kohteen, joka tulisi teloittaa mahdollisimman huomaamattomasti. Mitä hiljaisemmin hiivit uhrin kimppuun, sitä enemmän pisteitä ansaitset. Omalle pelilevylleen siirtynyt verkkopeli tuntuu hieman toissijaiselta mielenkiintoisen yksinpelin rinnalla.

Pelissä harmittaa eniten selvä huolimattomuus. Pieniä bugeja on siellä ja täällä, ja se syö pelikokemusta. Bugien ansiosta pääsin kokeilemaan laskuvarjohyppyäkin, tosin ilman laskuvarjoa. Ubisoft selvästi ahnehtii nopealla pelien julkaisutahdilla, ja lopullinen hieronta jää keskeneräiseksi.

Jos hetkeksi unohdetaan pienet viat, voin sanoa että kyseessä on erittäin mielenkiintoinen tekele, jonka maailmaan palaa ilomielin monesti uudelleen. Grafiikka on pääsääntöisesti erittäin komeaa ja äänimaailma pelittää. Vahvat henkilöhahmot tekevät sopasta makoisan. Pelattavaa riittää pitkäksi aikaa ja innolla odotan mitä tulevat maksulliset lisäsisältöpaketit tuovat tullessaan. Vaikka aiemmat osat eivät olisi tuttuja, voi pelisarjan maailmaan hyvin lähteä tutustumaan tämän uusimmankin osan kautta.
TOINEN MIELIPIDE: Edelliset pelit kolunneena ja AC2:n yhdeksi kaikkien aikojen peliksi nostavana petyin jonkun verran AC3:een. Edelleen on aivan uskomatonta, miten paljon Ubisoft on nähnyt vaivaa pelin yksityiskohtiin, mutta paljon on pielessäkin. Pelin ensimmäiset tunnit ovat aivan uskomattoman tylsiä ja kaiken kaikkiaan mukana on liikaa seuraa johtajaa -tyyppisiä ja salakuuntelutehtäviä, jotka saattavat mennä pieleen kymmeniä kertoja ihan vain siksi, ettei näe, missä sotilaat liikuskelevat tai tekoäly töpeksii. Tekoälyttömyyttä esiintyy muutenkin, kun vaikka juuri tappamansa sotilaan voi käydä tipauttamassa laiturilta toisen sotilaan vierestä veteen, jos törpön naama ei satu olemaan juuri oikeaan suuntaan.

Bugeja voisi olettaa näin laajamittaisessa pelissä olevan jonkun verran, mutta ensimmäisen parin tunnin sisään kohtasin mm. ruokalaatikon päällä tanssivan hevosen, itsestään ilmassa leijuvia aseita ja ties vaikka kuinka monta muuta pienempää bugia. Päähahmon hyvin toimiva liikeakrobatia, hienot maisemat, elävät kaupungit ja eeppisemmät tehtävät, meritaistelut mukaan lukien, tasoittavat kuitenkin tilannetta plussan puolelle nostaen arvosanan minullakin 80 pisteen yli lukuun 82.

- Manu Pärssinen.

V2.fi | Esa Toikkonen

Assassin's Creed III (Xbox 360)

Todellinen seikkailu, johon haluaa palata uudestaan ja uudestaan, vaikka bugit rassaavatkin
  • Henkilöhahmot
  • Paljon tekemistä
  • Nätti
  • Merenkäynti
  • Suuri pelimaailma
  • Joka puolella pieniä bugeja
  • Desmondilla pelattavat kohtaukset
< The Unfinished Swan... Professor Layton and... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (18 viestiä)

Smuqe

Rekisteröitynyt 11.04.2007

12.11.2012 klo 16.33

Hyvä arvostelu ja samoilla linjoilla molempien mielipiteiden kanssa, mutta vähän jännä veto spoilata paras twisti vuosiin heti arvostelun alussa. Ainakin henkilökohtasesti tippu leuka lattiaan alkujakson lopussa.

e: ja Haytham on muuten erinomainen ja hyvin kirjoitettu hahmo pelissä joka, vähän yllättäenkin, on kirjoitettu huomattavasti huonommin kuin esim. sarjan kakkos-osa. Muunmuassa päähenkilön motivaatio tuntuu epäselvältä, puhumattakaan siitä millainen pettymys koko Desmondin puoli tarinasta oli. Varsinkin lopetus.
Muokannut: Smuqe 12.11.2012 klo 16.38
manu

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

12.11.2012 klo 16.58 8 tykkää tästä

Smuqe kirjoitti:
Hyvä arvostelu ja samoilla linjoilla molempien mielipiteiden kanssa, mutta vähän jännä veto spoilata paras twisti vuosiin heti arvostelun alussa. Ainakin henkilökohtasesti tippu leuka lattiaan alkujakson lopussa.


Tekstiä muutettu vähemmän spoilaavaksi.
hurgelburger

12.11.2012 klo 17.46 1 tykkää tästä

Smuqe kirjoitti:
Muunmuassa päähenkilön motivaatio tuntuu epäselvältä, puhumattakaan siitä millainen pettymys koko Desmondin puoli tarinasta oli. Varsinkin lopetus.

En ole ihan loppuun asti pelannut mutta minusta tarina on siinä mielessä hyvä ettei se ole niin hupsun musta-valkoinen kuin sarjan aiemmat osat. Temppeliritarit (varsinkin se keskiössä oleva) perustelevat kantansa sen verran onnistuneesti että Connor tuntuu oikeasti välillä todella naiivilta poikaselta. Lisäksi pelissä ei turhan paljon glorifioida patriootteja tai demonisoida brittejä kuin aluksi pelkäsin, George Washingtoniakin tunnutaan enemmän pilkattavan kuin nostettavan suuren amerikkalaisen sankarin jalustalle.
Smuqe

Rekisteröitynyt 11.04.2007

12.11.2012 klo 18.09 1 tykkää tästä

hurgelburger kirjoitti:

En ole ihan loppuun asti pelannut mutta minusta tarina on siinä mielessä hyvä ettei se ole niin hupsun musta-valkoinen kuin sarjan aiemmat osat. Temppeliritarit (varsinkin se keskiössä oleva) perustelevat kantansa sen verran onnistuneesti että Connor tuntuu oikeasti välillä todella naiivilta poikaselta. Lisäksi pelissä ei turhan paljon glorifioida patriootteja tai demonisoida brittejä kuin aluksi pelkäsin, George Washingtoniakin tunnutaan enemmän pilkattavan kuin nostettavan suuren amerikkalaisen sankarin jalustalle.

Juu, tuo jäikin mainitsematta. Silti, temppeliritarit ovat päämääristään huolimatta suurelta osin Pahoja Setiä, joten loppujen lopuksi ongelma on vähän sama kuin ykkösessä; "Tämä jannu haluaa maailmanrauhaa, mutta harrastaa vapaa-aikanaan mummojen potkimista sekä satunnaisten ihmisten tapattamista".

Jokatapauksessa, yritys oli hyvä ja tykkäsin huomattavasti enemmän kuin Ezion kohtaamista sarjakuvamaisen ilkeistä spedeistä joilla kiilui silmissä vain raha ja valta.
Muokannut: Smuqe 12.11.2012 klo 18.26
MiXeriZe

Rekisteröitynyt 11.12.2010

12.11.2012 klo 18.42

Huhhuh, onneks olin pelannut tuon alun.. Vähän tarkkuutta näihin arvosteluun, Haythamiin olisi voinut vaikka viitata Conorin isänä..
huhhuh

12.11.2012 klo 19.28 2 tykkää tästä

manu kirjoitti:
Smuqe kirjoitti:
Hyvä arvostelu ja samoilla linjoilla molempien mielipiteiden kanssa, mutta vähän jännä veto spoilata paras twisti vuosiin heti arvostelun alussa. Ainakin henkilökohtasesti tippu leuka lattiaan alkujakson lopussa.

Tekstiä muutettu vähemmän spoilaavaksi.

En tiedä millain oli ennen, mutta kyllä se spoilaa edelleen. Ei onneksi itseäni.
aasi

12.11.2012 klo 20.30 3 tykkää tästä

Kyllä spoilaa ja pahasti edelleen. Eikö tohon nyt ammattimies muuta keksiny?
tagman

Rekisteröitynyt 04.11.2007

12.11.2012 klo 23.16

AC3 on lunastanut hyvin meikäläisen odotukset. Pelissä on huomattava määrä uusia juttuja verrattuna AC2:een ja sivutehtävätkin ovat mukavan monipuolisia. Luonnon-alueet tuo kaivattua vaihtelua ympäristöön. Edelliset osat ovat kärsineet hyvin nopeasti yksitoikkoiseksi käyvistä ympäristöistä.

Miinusta täytyy antaa samoista jutuista kun arvostelijakin. Kontrollit ei aina toimi kunnolla ja hahmo tekee ihan jotain muuta kuin pitäisi tai sitten ei tee mitään. Suurin miinus tulee bugeista ja siitä, että viimeistely on jätetty puolitiehen. Muutamia kertoja olen törmännyt bugeihin, jotka on estänyt jonkun tehtävän suorituksen tai johtanut epäonnistumiseen välittömästi tehtävän alettua. Onneksi nämä bugit ei yleensä toistu enää ekan epäonnistumisen jälkeen. Välillä näkee myös hevoskärryjä, joissa hevoset on väärinpäin, puoliksi puun sisällä olevia eläimiä, maan alle vajonneita tehtävänantajia ja kohteita...
Örh

13.11.2012 klo 00.46

Onko ylläpito mitä mieltä, onko parempi kuin Revelations, josta en oikein tykännyt? Omat lempparit AC2/Brotherhood
Noppa

13.11.2012 klo 00.58

Pelissä oleva metsästys, jota paljon mainostettiin oli melko yksitoikkoista ja helppoa. Jotta saa parhaat nahkat ei tarvinnut kuin juosta eläimen perässä ja käyttää hidden bladeja eläimien retardin tekoälyn vuoksi. Ja sitten vielä kaikki quicktime eventit..
Keliakia

13.11.2012 klo 10.32

Joo, itelleni kans toi plot twist joka spoilataan heti tokassa kappaleessa oli pelin parasta antia. Poistakaa nyt ihmeessä toi Haythamia koskeva informaationmuru kun sitä pelissäkin niin usean kappaleen ajan salataan... Olen itse välttynyt menneisyydessä lukemasta mitään näin tökerösti spoilaavaa arvostelua, onni että olen jo kohdan pelannut, mutta jos tätä vaikka joku peliä pelaamatonkin sattuu lukemaan
efospkfcsp

13.11.2012 klo 18.14

Oho Esa sai oikein kunnon pelin arvosteltavaksi?

Asiaan: Ainoa asia joka pelistä puuttuu on suomenkielinen puhe. Ehkä seuraavassa saadaan kuunnella Mikko Leppilammen esittämää Desmondia
Casa

Moderaattori

Rekisteröitynyt 27.10.2008

13.11.2012 klo 18.45

efospkfcsp: Näin on näppylät ja heti tarjoillaan spoilereita. Jatkossa ollaan tarkempia. Ensi viikolla luvassa arvio Vitan Assassin's Creed III: Liberationista.
Mestarisalamurhaaja

13.11.2012 klo 20.27

Juoni oli mestariteos. AC2 tasolla mennään, tunnelma oli ehkä liiiian vapaus henkinen ja Connor hieman jäykkä luonteeltaan, mutta nuo juonenkäänteet...ahhh. Pelimoottori oli sitä omaa paskaa itseään vaikka sitä oli muka päivitetty. Taistelu oli samanlaista kuin ennen ja bugitkin oli päätetty pitää samanlaisina. Kuka tietää, ehkä 10 metrinen käsi pudotessa on assassinien salainen kyky?
tagman

Rekisteröitynyt 04.11.2007

13.11.2012 klo 20.58

efospkfcsp kirjoitti:

Asiaan: Ainoa asia joka pelistä puuttuu on suomenkielinen puhe. Ehkä seuraavassa saadaan kuunnella Mikko Leppilammen esittämää Desmondia

Suomenkieliset tekstit tuo peliin leffafiilistä, mutta pelkän suomenkielisen dubbauksen ajatteleminen saa puistattamaan ja Leppilampi....
brillant

13.11.2012 klo 21.51 1 tykkää tästä

tagman kirjoitti:
efospkfcsp kirjoitti:

Asiaan: Ainoa asia joka pelistä puuttuu on suomenkielinen puhe. Ehkä seuraavassa saadaan kuunnella Mikko Leppilammen esittämää Desmondia

Suomenkieliset tekstit tuo peliin leffafiilistä, mutta pelkän suomenkielisen dubbauksen ajatteleminen saa puistattamaan ja Leppilampi....


Ja silti pelaisit pelin uudelleen ihan vain kuullaksesi Leppilammen, Santeri Kinnusen ja Eija Vilppaan dialogit
tagman

Rekisteröitynyt 04.11.2007

17.11.2012 klo 22.08 1 tykkää tästä

Nyt kun on enemmän pelitunteja takana niin täytyy kyllä todeta, että bugeja on tullut vastaan luvattoman paljon. mm. yhdessä sivutehtävässä oli hauska kun Connor kuulusteli näkymätöntä miestä. Muutamia kertoja inventorysta on hävinnyt kaikki nuolet, syötit ja ansat. Lisäksi välillä ruutuun tulee ihan vääriä ilmoituksia. Ubi on jolkaisemassa piakkoin massiivisen päivityksen, mutta ei tälläistä raakiletta olisi ikinä saanut päästää laadunvalvonnasta läpi.

Tuossa yksityiskohtia tulevasta päivityksestä. VAROITUS:Listassa voi olla spoilereita.
http://www.gamrreview.com/news/89492/massive-assassins-cr
Player

28.12.2012 klo 16.51 1 tykkää tästä

AC3 Peli on ihan hyvä, mutta bugeja riitti. Joskus kun hahmolla käveli niin se otti 1-2 juoksuaskeleen verran eteenpäin ja usein kävi niin, että töksähti punakolttuihin ja sitten sai taistella skottien kanssa. Hahmo vajosi maahan,
esineet/ihmiset meni läpi, (No sen kyllä ymmärtää, ettei peleissä saada esineitä ''tiiviiksi'') ukkeli loikki sinne tänne kun piti paeta tilanteesta, sotilas piti ''näkymätöntä muskettia'' käsissään ja ampui vielä sillä ja jos joskus on pitänyt pitää jotain ihmistä/esinettä käsissään niin hahmo pitää ilmasta kiinni ja jotkut väistöt on niin että käsi on ilmassa ja iskijän ase vähän kauempana.
Yksi bugi kuitenkin oli ihana, sillä lopetin pelailun eräältä päivältä ja seuraavana päivänä Haythamilla olikin noin 100 000 kukkarossaan ja Hayathamin kuoltua Connor kävi siellä Green Dragon Tavernissa olevasta aarrearkusta perimässä nekin rahat. Että sil viisiin. Kuitenkin jäänyt positiivinen kuva koko pelistä.

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova