Tuorein sisältö

Civilization VI: Gathering Storm

Arvioitu: Tietokonepelit
Genre: Strategiapelit
Pelaajia: 1-4
Ikärajoitus: 1
Kehittäjä: Firaxis Games
Julkaisija: 2K Games
Julkaisupäivä: 14.02.2019
Pelin kotisivut
Miikka Lehtonen

19.03.2019 klo 15.34 | Luettu: 3097 kertaa | Teksti: Miikka Lehtonen

Kasvihuoneilmiön kourissa
Ilmastonmuutos on nykyään valitettavasti suuri juttu. Tiedemaailmassa vallitsee konsensus siitä, että jos emme ole vielä onnistuneet pilaamaan planeettamme ja lajimme tulevaisuutta totaalisesti, alamme ainakin olla aivan kynnyksellä. Mutta mitä asialle voi tehdä?


Valtavia kysymyksiä, joihin Civilization VI:n tuore lisälevy, Gathering Storm, pyrkii vastaamaan. Sen mukaan yksi mahdollinen vastaus – jota kukaan ei toivottavasti kerro esimerkiksi sille valkoisessa talossa istuvalle juustonaksulle – on aseistaa ilmastonmuutos.

Tervetuloa realpolitikin maailmaan.

Puhetta ilmastosta


Kuten Civilization-pelien lisälevyillä on tapana, myös Gathering Storm lisää peliin isompia ja pienempiä ominaisuuksia. Merkittävin on tietenkin se, että ilmastolla on nyt väliä. Aivan alkupelistä lähtien planeetta muistuttaa olemassaolostaan. Tulivuoret saattavat purkautua, joet tulvia, lumimyrskyt pyyhkiä yli kylmempien alueiden ja niin edelleen.


Luonnonmullistukset ovat tietenkin dramaattisia ja pelottavia juttuja, joten kannattaa ehkä miettiä pari kertaa ennen kuin rakentaa kaupunkinsa Vesuviuksen juurelle. Siitäkin huolimatta, että hiljaa ollessaan tulivuori on kaunis ja houkutteleva koriste kaupungin lähellä.

Luonnonmullistuksilla on myös hyvät puolensa, sillä kun tulvavedet laskeutuvat tai laava jäähtyy, ne jättävät jälkeensä tavallista rikkaampia resursseja. Näin ovela hallitsija voi pitää potentiaaliset kriisialueet lähettyvillä ja sitten hyötyä niiden jälkiseurauksista. Ja onhan se toki aina kivaa, kun kenraali Krakatoa avustaa tiukassa tilanteessa räjäyttämällä vihollisen pääkaupungin päreiksi.


Teknologian kehittyessä alkaa kilpavarustelu, sillä teknologiapuut tarjoavat keinoja vaikkapa padota jokia ja näin yrittää hillitä niiden paisumista yli äyräidensä. Myöhemmin padoista saa myös sähköä, jota kehittyneemmät rakennukset ja kaupunginosat tarvitsevat.

Näin tarjolla on kiinnostava riski-ja-palkinto-mekanismi: jokien lähellä pitää olla, jotta niistä voi hyötyä – sähkön tuottamisesta kun tulee varsinkin aluksi todellinen ongelma – mutta samalla se tarkoittaa, että vähän väliä saa korjailla tulvan aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi jokainen esiin kaivettu öljytynnyri ja hiiliannos tuovat tuhoisat hirmumyrskyt ja koko planeetan lopun askelta lähemmäs. Mutta jos sinä et niitä louhi, naapuri tekee niin.

Kehityksen kehittyessä tehtaat ja kaupungit alkavat puskea ilmaan saasteita ja planeetta alkaa lämmitä. Kun tätä on tapahtunut tarpeeksi, napajäätiköt alkavat sulaa ja vesi nousee. Peli ilmoittaa kohteliaasti ennakkoon, mitkä rannikkoalueet tulevat jäämään vesimassojen alle missäkin vaiheessa, joten tulevaisuuttaan voi suunnitella hieman epärealistisen kaukonäköisesti.


Nykyaikaan päästäessä ihmiskunta pystyy taas kääntämään tilanteen edukseen, sillä planeetan lämpenemistä voi yrittää hillitä, ja lisäksi omia alueitaan suojella sen tuhoilta. Ja tässä kohtaa peli meneekin kieroksi. Jos on itse hyvässä teknologiajohdossa ja saa omat rannikkoalueensa suojattua, voikin olla yllättäen edukseen edesauttaa planeettaa kuumenemaan entisestään ja ajaa köyhemmät kansat entistä tiukempaan ahdinkoon.

Ilmastonmuutoksen olisi ehkä voinut viedä pitemmällekin. Nyt sen vaikutukset ovat lopullista lämpenemistä ja vesien nousua lukuunottamatta väliaikaisia. Tulivuoret paukahtavat, lähellä olevat paistuvat ja sitten palataan status quoon. Olisi kiva, jos planeetan lämpeneminen muuttaisi vaikka karttaa dramaattisemmin. Heksat voisivat kuivua, ruoka huveta, vesi käydä harvinaisemmaksi. Silloin nähtäisiin sitä todellista painetta ja selviytymistaistelua.

Mutta mitä YK sanoisi?


Gathering Stormin toinen suuri uudistus on diplomaattisen voiton mahdollisuus, sekä sitä tukevat mekanismit. Poliittista suhmurointia harjoittamalla kerätään uutta valuuttaa, jota voi sitten käyttää tietyin väliajoin kokoontuvan maailmankongressin asialistan muokkaukseen ja asioista äänestämiseen. Maailmankongressin avulla voi vaikka antaa haisevan vastalauseensa naapurin elvistelylle, tai kerätä halukkaiden liittouman tekemään kollektiivisen invaasion tämän maille.


Kun joku antaa tällaisen julistuksen, oli kyseessä sitten invaasio neuvostomaille tai vaikkapa katastrofin kohteeksi joutuneen kansan auttaminen, peliin ilmestyy useita väliaikaisia tapoja tienata julistukseen liittyvää valuuttaa. Mitä enemmän kantaa korsiaan kekoon, sitä enemmän palkintoja tapahtuman lopuksi pokkaa tililleen.

Maailmankongressi voi myös säätää väliaikaisia lakeja, jotka rajoittavat tietyn tyyppisten yksiköiden tai rakennusten rakentamista, parantavat tai heikentävät vaikkapa kaupankäynnistä saatavia etuja ja niin edelleen. Poliittisen kapitaalin kerääminen ja oikea-aikainen käyttö onkin tärkeässä roolissa varsinkin siihen kuuluisaan loppupeliin saavuttaessa.

Uusi lisäosa tarvitsee tietenkin myös uusia sivilisaatioita, ja näistä suurin ja kaunein on tietenkin Kanada. Ystävälliset ja rauhalliset kanukit eivät harrasta yllätyshyökkäyksiä, mutta osaavat kehittää ratsupoliisiyksiköitä sekä puhtaana parhautena rakentaa kaupunkeihinsa jääkiekkokaukaloita. Kanukit sopivat kuin nyrkki silmään uuteen poliittiseen peliin, koska heidän on vähän pakko yrittää ajaa asioitaan maailmankongressin kautta, tai vähintään ainakin aktiivisesti puhumalla naapureilleen ja kommentoimalla näiden sähellyksiä. Näin tienataan sitä poliittista valuuttaa ja samalla myös avataan ovia sotien aloittamiselle laillisesti ja hyvän kanadalaistavan mukaisesti.


Kokonaisuutena Gathering Storm ei yllätä, mutta tämä ei ole suinkaan huono juttu. Kuten Civilization-lisäreillä on tapana, myös tällä kertaa mennään niin sanotusti Dunwich Horror -linjalla (Arkham Horror -lautapeliä pelanneet voivat nyt nyökytellä tietävän näköisinä sen aikaa kun selitän muille). Gathering Storm – samoin kuin useimmat muutkin Civ-lisärit – loksahtaa saumattomasti ja mukavasti osaksi emopeliä ja parantaa sitä mukavasti. Vaikka uudistukset eivät ehkä ole suunnattomia, niiden vaikutukset tuntuvat. Maailma tuntuu elävämmältä, loppupeli saa aivan uutta hohtoa diplomaattisen kähminnän ja uusien teknologioiden ansiosta ja niin edelleen.

Lyhyesti sanottuna: on vaikea kuvitella pelaavani Civilization VI:tä ilman Gathering Stormia. Suurin kysymysmerkki on toki hintalappu. 40 euroa on paketista aika kova hinta, koska rehellisesti sanoen se ominaisuuslista ei ole suunnattoman suuri. Itse kyllä maksaisin sen, mutta pihimpien kannattaa ehkä odotella alennusmyyntiä.

V2.fi | Miikka Lehtonen

Civilization VI: Gathering Storm (Tietokonepelit)

Tervetullut lisä hyvään peliin, mutta turhan kovalla hintalapulla
  • Maailmankongressi
  • Poliittinen suhmurointi
  • Luonnonmullistukset piristävät peliä
  • Syventää ja monipuolistaa kivasti peliä
  • Turhan pintapuolinen ilmastonlämpeneminen
  • 40 euroa on liikaa tästä paketista
  • Ei korjaa pelin perusongelmia, kuten torsoa tekoälyä
< Dead or Alive 6... Generation Zero... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova