Tuorein sisältö

The Beatles: Rock Band

Arvioitu: Playstation 3
Genre: Musiikkipelit
Pelaajia: 1-2
Ikärajoitus: 12
Kehittäjä: Harmonix
Julkaisija: Electronic Arts
Pelin kotisivut
Manu Pärssinen

17.09.2009 klo 19.18 | Luettu: 6810 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Beatlemaniaa pelikonsolilla
Lennon, McCartney, Harrison, Starr. Jos nuo nimet eivät merkitse sinulle mitään, et varmasti tule ostamaan tätä peliä, ellet sitten satu olemaan intohimoinen rytmipelien ystävä, joka haluaa aina vain lisää, lisää ja lisää soitettavaa. Jos herrat merkitsevät sinulle hieman, saatat harkita pelin hankkimista. Jos he taas ovat varsin merkittäviä aivojesi musiikkihierarkiassa, suosittelen ostamaan The Beatles: Rock Bandin. Guitar Hero Metallicat, Aerosmithit ja muut vain rapsuttelivat sitä, minkälainen yhteen artistiin keskittyvän musiikkipelin pitäisi olla.

Minä olen mursu


On hieman yllättävää, että Beatlesin kulta-aika yhdessä oli vain noin kahdeksan vuotta. Sinä aikana syntyi uskomaton määrä hittejä, jotka ovat kestäneet aikaa. Syynä on tietenkin se, että samaan bändiin oli eksynyt kaksi erinomaista, yksi hyvä ja yksi silloin tällön onnistuva biisintekijä. The Beatles: Rock Band käy ihmenelikon tarinan läpi Cavern-klubin alkavasta menestyksestä viimeiseen keikkaan Apple Corpin katolla.

Tarinaa ei ole selitetty sen kummemmin, joten satunnainen pelaaja voi kuvitella hienoja siirtymäanimaatiota vain esiintymispaikasta toiseen vaihtamisina. Beatleseista enemmän tietävä spottaa näistä lyhyistä pätkistä kuitenkin paljon tuttua kuvastoa ja osa pelin esittämästä tarinasta pitää yhdistyä omassa päässä. Amerikan valloitus Ed Sullivanin showssa ja pitkä studiosessio Abbey Roadilla ovat luonnollisesti mukana.

Lissu ja timantit taivaalla


Suurin uudistus edellisiin Rock Bandeihin verrattuna on itsestään selvä pelin biitleistäminen - mutta se, miten se on tehty, on kumarruksen arvoista. Abbey Roadin studiota olisi sinänsä tylsää katsella biisistä toiseen, mutta biisin alkaessa se muuttuukin unimaailmaksi, jossa bändin jäsenet leijuvat huumesfääreissä psykedeelisistä leffoistaan tutuissa maisemissa. Tähän tunnelmaan pääsee jo uskomattoman hienossa pelin aloitusanimaatiossa. Kuvastot on toteutettu korkeimmalla laadulla ja alkuperäistä kunnioittaen.

Beatlesit näyttävät pelihahmoversioilta itsestään ja toisin kuin Guitar Heron eri bändeille omistetuissa peleissä, Ringo, John, Paul ja George myös vanhenevat ulkomuodoltaan vastaamaan kunkin vuoden näköisyyttään. Hieman silmiä siristämällä voisi välillä luulla katsovansa oikeata Beatlesia, niin hyvin animaatiotkin on hiottu kohdalleen. Yleisöä ei tällä kertaa paljon näytetä, vain silloin tällöin sieltä poimitaan kirkuvia teinityttöjä, jotka asiaan tietenkin kuuluvat.

Tarinaosion grafiikoiden ja autenttisuuden hionta on varmasti ollut tarkassa syynissä, sen verran isosta projektista on ollut kyse. Kun pelintekijöiden niskaan tuijottavat George Harrisonin poika Dhani ja Beatlesien tuottajan poika Giles Martin, pysyy laadunvalvontakin hallussa. Myös Paul McCartney, Ringo Starr sekä Yoko Ono ja Olivia Harrison ovat nyökytelleet hyväksyvästi pelin suuntaan. Lisäbonuksina uraosan segmenttien selvittämisestä saa valokuvia ja videopätkiä, mm. hauskuutusta Beatlesien joululevyltä sekä tunnelmia Ed Sullivan -shown harjoituksista - ja taas bändin fanit taputtavat käsiään.

Täältä tulee aurinko


On hassua keskittyä musiikkipeliä arvioidessaan pelin visuaaleihin, mutta niitä lukuunottamatta vanhasta Rock Band -konseptista ei ole paljon poikettu. Beatlesissa oli kaksi kitaristia ja monissa kappaleissa neljä laulajaa, mikä on otettu pelissä huomioon. Mikäli mikrofoneja on käytössä useampi, peli seuraa myös lauluharmonioita, joita voi treenata erillisessä opetustilassa.

Pelissä on mukana 45 kappaletta ja lisää tietenkin luvataan latausostojen kautta. Jotkut saattavat pettyä pelin kestosta ilman lisärahan pulittamista, mutta meikäläiselle se oli aivan riittävä, enkä osannut kaivata puuttuvia hittejä ennenkuin jälkeenpäin aloin pohtimaan, että mitä mukana olisi voinut vielä olla.

Lisäpelattavaa tarjotaan hieman haastemoodissa, jossa yksi tarinan osio pitää soittaa läpi tiettyjen ehtojen saattelemana. Achievement-metsästäjille tämä ainakin tarjoaa lisähupia. Tottakai Rock Bandin soittaminen on kaikkein hauskinta porukalla ja kaikki edellisistä peleistä tutut pelitilat ovat mukana myös tässä.

Ensimmäisestä kirjoittamastani kappaleesta huolimatta voin suositella tätä peliä muillekin kuin Beatles-faneille. Kyseinen bändi on ilmiönä ehkä suurin, jonka maailma tulee koskaan näkemään, joten pelkästään yleissivistyksen kannalta nuorempienkin sukupolvien kannattaisi tutustua heidän musiikkiinsa. Ja kun sen voi tehdä näin hauskalla tavalla, mitä vielä odotatte?


V2.fi | Manu Pärssinen

The Beatles: Rock Band (Playstation 3)

Beatles on bändi, joka ehdottomasti ansaitsee oman musiikkipelinsä. Tässä on musiikkipeli, joka ansaitsee Beatles-nimen kylkeensä.
  • Beatlesin musiikki
  • psykedeeliset osiot
  • kaikki toimii
  • enemmänkin olisi mukaan mahtunut
  • mukana muutama kehnompi viisu
  • tarina jätetään pelaajan päähän
< Batman: Arkham Asylu... Halo 3: ODST... >

Keskustelut (11 viestiä)

Jarkko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

18.09.2009 klo 00.49

Kyllähän tuon varmaan huolisi. Pink Floyd: Rock Band olisi kyllä enemmän mieleeni. Echoes tai Atom Heart Mother voisivat olla melkoisia bileidentappajia... :)
Note

Moderaattori

Rekisteröitynyt 18.05.2007

18.09.2009 klo 12.27

Näin intohimoisena rytmipelien ystävänä en kyllä tätä peliä suosittelisi muille kuin Beatles-faneille. Edessä on niin jäistä lantaa outoihin kääreisiin pakattuna, että vieläkin riipii että tuli edes kokeiltua.
jarskias

18.09.2009 klo 13.04

Guitar hero 5 ftw.. eikä tarvi tapella kuka saa soittaa kitaraa kun nyt voi ihan kaikki...
Zx-4

Rekisteröitynyt 19.07.2007

18.09.2009 klo 16.53

Loistava peli, loistavan letkeetä, loistavaa ajanvietettä. Visualisoinnit ovat täyttä kultaa. Itse en ole The Beatlesin fani mutta tämä peli kyllä iskee lujaa. Ei kaikki rytmipelit tarvi olla mahtavia sooloja ja kikkailuja otsa hiessä kuten Guitar Heron sankarit ovat tottuneet.
lll

18.09.2009 klo 17.35

Jep, mainio peli!
Pkunk

Rekisteröitynyt 08.08.2007

19.09.2009 klo 08.06

"Sitting on a cornflake, waiting for the van to come. Corporation tee-shirt, stupid bloody
tuesday. Man, you been a naughty boy, you let your face grow long.
I am the eggman, they are the eggmen. I am the walrus, goo goo g'joob."

Ihan loistava kipale ja eihän noi loistavat kipaleet tuohon lopu! Muutenkin The Beatles on kyllä sen verran kova bändi että tuo peli päätyy ihan varmasti tänne suunnalle, jos ei nyt ihan heti niin viimeistään pukin kontin kautta.

Zx-4 kirjoitti:
Visualisoinnit ovat täyttä kultaa.

Mitä noita videoita olen katsellut niin pakko olla samaa mieltä. Oikeastaan eka kerta kohdallani kun ne tulee sieltä musiikin takaa hieman enemmän esille. Bändin henki näyttäisi olevan tota kautta tavoitettu enemmän kuin hyvin.

Eipä tässä enään muuta kuin että liityn heti kun vain on mahdollista "Blue Meanieiden" vastaiseen kampanjaan.

Ps. Miksei kukaan ole vielä linkittänyt Kummelia: http://www.youtube.com/watch?v=o5DMH7Eu01A ;)
g-piste

19.09.2009 klo 14.38

Ehdottomasti paras rytmipeli tähän mennessä. DJ heroa odotellessa.
LoneGoat

Rekisteröitynyt 07.08.2007

19.09.2009 klo 17.30

Mikä beatlesin biisi siinä tv-mainoksessa soikaan aluksi..? :e
Demonoid

Rekisteröitynyt 13.08.2007

20.09.2009 klo 14.08

Jarkko kirjoitti:
Kyllähän tuon varmaan huolisi. Pink Floyd: Rock Band olisi kyllä enemmän mieleeni. Echoes tai Atom Heart Mother voisivat olla melkoisia bileidentappajia... :)

Ai hitsit tuo olisi muuten mahtava.. Ja varmasti visuaalinenkin. The wall + rock band... Olisi jännä kokemus.
Pkunk

Rekisteröitynyt 08.08.2007

25.09.2009 klo 00.18

LoneGoat kirjoitti:
Mikä beatlesin biisi siinä tv-mainoksessa soikaan aluksi..? :e
Come Together, mutta minusta tuo kipale soi koko mainoksen ajan (kerran sivusilmällä/korvalla nähnyt/kuunnellut joten saatan olla väärässä).

http://www.youtube.com/watch?v=Vd38yrWx2o0
Erkka

02.12.2009 klo 15.52

Pakko heittää arvostelijalle Manu Pärssiselle pallo. Mitä tarkoitit että yhtyeessä oli hyvä lauluntekijä ja joskus onnistuva tekijä?

Ensinnäkin: poikien yhteistyö tuotti aluaikoina hittituloksen.
Idea biisiin oli aina jommankumman. Käytännössä Lennon hoiti alkupään rallatukset vuoteen 1965 asti ja Macca astui kuvioihin sitä eteenpäin. Luulen, että viittaat Maccaan sillä "joskus onnistuvalla". Herran käsialaa ovat mm. let it be, hey jude, lady madonna, sgt pepper (+koko levyn idea), here&there and everywhere, hello goodbye jne. Eli kumpaakaan herraa ei voi väittää "joskus onnistuvaksi", ainakaan listasijoja laskettaessa.

Kirjoita kommentti

61511

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova