Tuorein sisältö

Transformers: War for Cybertron

Arvioitu: Xbox 360
Genre: Toimintapelit
Pelaajia: 1,co-op,multi
Ikärajoitus: 12
Kehittäjä: High Moon Studios
Julkaisija: Activision
Julkaisupäivä: 25.06.2010
Pelin kotisivut
Matti Lintula

09.07.2010 klo 09.41 | Luettu: 6623 kertaa | Teksti: Matti Lintula

Konemiesten kotiplaneetalla
Lähes täysin 2000-luvun Transformers-pelit, -elokuvat ja -televisiosarjat sivuuttanutta vanhan koulun fania hieman pelotti tarttua War for Cybertroniin - Mitä jos lapsuudesta muistetut hienosti roboteiksi muuttuvat autot eivät enää iskekään? Entä jos Optimus Prime ei olekaan enää yhtä kova kuin ennen? Loikkaus 80-luvulta Cybertronille on sekä kivulias, kiinnostava että hämmentävä. Bumblebee ei olekaan kuplavolkkari ja miten ihmeessä Starscreamilla on pokkaa naljailla Decepticonien johtajalle, Megatronille? Satelliittikanavien kautta Transformerseihin lapsena tutustuneelle Cybertronilla käytävä sota on paitsi taukoamatonta räiskintää, myös tutkimusmatka Transformers-universumin nykytilaan.

Teknoplaneetan uumenissa


War for Cybertronissa pelaaja päästetään sotimaan sekä hyvien Autobotien että pahojen Decepticonien riveissä. Tarina alkaa Decepticonien kampanjalla, jossa Megatronin johdolla jahdataan pimeän energonin lähdettä ja pyritään alistamaan Cybertron-planeetta kokonaan Decepticonien alaisuuteen. Autobotit puolestaan taistelevat epätoivoista sotaansa kuolevalla kotiplaneetallaan ja pelin esittelemä tarina loppuu oikeastaan siihen, mistä 80-luvulla nähty piirrossarja sai alkunsa. Kyseessä on siis historialuento Autobotien ja Decepticonien sodasta näiden omalla varsin teknisellä planeetalla.

Cybertron on visuaalisesti lähes pelkkää terästä, tunneleita ja romuttuneen raudan reunustamia käytäviä. Välillä peli tuo mieleen elävästi Matrix-elokuvassa nähdyt maanalaiset tunnelit. Jopa jotkin viholliset muistuttavat kovasti Matrixista tuttuja luotaimia. Metalliplaneetta ei tarjoa pelihistorian henkeäsalpaavimpia maisemia ihailtavaksi ja paikoin meininki yltyy jopa sekavaksi jokaisen seinän näyttäessä lähes samanlaiselta raudan ja putkien kompleksilta. Tiivis etenemisputki toki pitää huolen siitä, ettei pelaaja kovin kauas päämäärästään eksy. Väliin on ahdettu toki ihan näyttäviäkin kuiluja ja näkymiä, joita jää hetkeksi ihastelemaan, mutta kokonaisuutena ympäristöt ovat tavattoman yksitoikkoisia.

Itse hahmot ovat piirrossarjaa seuranneelle etäisesti tuttuja. Optimus ei muutu rekaksi, eikä Megatron pistooliksi, mutta jotain vanhaakin hahmoissa on saatu säilytettyä. Osa robottimalleista on jopa niin hyvin säilynyt esikuviensa kaltaisena, että vuosien jälkeenkin ne voi vielä tunnistaa samoiksi, televisiossa nähdyiksi hahmoiksi. Robottien kulkuneuvomuodot ovat jokseenkin tylsiä futuristisia mollukoita siivillä tai renkailla varustettuna, mutta ainakin muuntoanimaatiot ovat hienoja ja tarjolla on siis sekä maassa liikkuvia että lentäviä hahmoja. Ja muuntautumisäänihän on nykyään varsin hieno ja sietää lähes rajatonta toistoa.

Pelti ryskää


Kun jättiläismäiset robotit taistelevat, siinä pelti rytisee. Transformers: War for Cybertron on lähes katkeamatonta taistelua. Hengähdystaukoja tarjoavat pienet ongelmanratkontatehtävät ja kohteen etsinnät, mutta pääpaino on tarinan ja muun tekemisen ylitse silkalla räiskinnällä. Robottien hahmoluokka vaikuttaa näiden aseistukseen ja taktiikkaan jossain määrin, mutta mitä tahansa sotapeliä pelanneet ovat äkkiä kotonaan tieteispyssyjenkin maailmassa. Kiikaritähtäimellä ammuskellaan rauhassa kulman takaa, konekivääriä muistuttavilla tykeillä roimitaan luotia vähän joka suuntaan ja haulikolla hoidetaan viholliset lähietäisyydeltä. Lyödäkin voi jos robottirymistely uhkaa muuttua sylipainiksi. Ajoneuvomuodossa on tarjolla vielä yksi ase, jota ei voi vaihtaa kesken taistelun.

Pääaseissa panokset ovatkin jatkuvasti vähissä, mikä hieman latistaa tunnelmaa näinkin kevyessä räiskintäpelissä. Panosten loppuminen sopii kyllä realistisempiin ja tunnelmaltaan ahdistaviin sotapeleihin, mutta robottirymistelyssä panosten soisi riittävän jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen. Muuten toimintaa onkin tuettu audiovisuaalisesti varsin mukavasti robottien räjähdellessä ja luotisuihkujen halkaistessa eetteriä jatkuvalla syötöllä. Aalto aallon jälkeen päälle käyviä vihollisia on terapeuttista paukutella iäisyyteen, mutta mistään suuresta taktisesta sotimisesta tai innovatiivisesta taistelumekanismista ei voida puhua. Kun kentän vihollisaallot on saatu siivottua, heitetään pelaajan ja tämän mukana roikkuvien apurien eteen loppuvastus kuin kolikkopeleissä konsanaan. Tämä summaakin Transformersin genren varsin hyvin, sillä kyseessä on puhdaslinjainen shoot'em up, joka on naamioitu vain ohueen 3D-ympäristöissä seikkailemisen verhoon.

Tuotannon arvo


Kalifornialainen High Moon Studios on tehnyt puutteistaankin huolimatta hyvää työtä Transformersien siirtämisessä pelimuotoon. Lisenssipeleillä on yhä tänäkin päivänä kolkko maine, eikä War for Cybertron nyt varsinaisesti tätä mainetta kerralla muuksi muuta, kunhan kuitenkin todistaa sen, että lisenssipeli voi olla ihan hyvin toteutettu. Innovaatioita ei robottirymistelystä löydy, mutta peruselementit on toteutettu varman päälle ja bonuksena soppaan on saatu varsin näyttäviä välianimaatioita, paikoitellen hienoja toimintakohtauksia ja pitkään sarjan parista poissa olleellekin yhä tuttuja hahmoja. Voisin jopa sanoa, että War for Cybertron toimii itselleni sisäänheittäjänä uuden aallon Transformers-elokuviin, vaikka valtavirralle suunta on eri - elokuvien ystävät jatkavat fantasiaa Transformers: WfC:n parissa.

War for Cybertronissa on mukana myös moninpeli, joka osaakin yllättää monipuolisuudellaan. Pelimuotoja löytyy lipunvaltauksesta deathmatchiin ja horde-tyyliseen vihollisaaltojen vyöryyn. Yksinpelikampanjat voi pelata läpi yhteistyötilassa, joka tuokin jonkin verran lisäpontta muuten hieman itseääntoistavaan toimintaan. Moninpelitiloja varten pelaajan on luotava oma Transformers-robotti ja määriteltävä tälle hahmoluokka: johtaja, sotilas, tiedemies tai tiedustelija. Valinta vaikuttaa saatavilla oleviin aseisiin ja ajoneuvomuotoon. Valitettavasti robotin ulkoasussa on tyydyttävä vain valmiiksi määriteltyihin malleihin, mutta hahmon värit on sentään valittavissa. Kokonaisuutena moninpeli on hyvin toteutettu, mutta laajuus saattaa jatkossa kostautua myös otteluiden autioitumisena. Transformers ei ole missään tapauksessa vuosia viihdyttävä, moninpelaajien palvomaksi nouseva kestohitti.

Tekoälyttömyydet oikeastaan kuuluvat vakiona mukaan Transformersin kaltaiseen perustuotteeseen, joten ne eivät pääse edes pistämään pahasti silmään pelin tiimellyksessä. Vihollisten äly on korvattu suuremmalla päälle käyvien joukkojen määrällä ja joukossahan tyhmyys tiivistyy, joten asia on tällä selvä. Törmäystunnistuksessa on paikoin viilattavaa ja tämä näkyy pelaajallekin asti valitettavan usein esteisiin takertuvana robottina tai seinistä tökerösti kimpoilevina lentolaitteina. Robottien suuri koko ja raskaus eivät tule ilmi oikeastaan kuin korkealta hypätessä, jolloin maa tömähtää miellyttävästi hahmon alla. Tämä onkin kokonaisuudessa ehkä suurin yksittäinen tunnelmanlatistaja, sillä Transformersit ovat isoja robottirumiluksia, mutta pelissä kokovertailun puuttuessa kaikki ovat vain ihmistä etäisesti muistuttavia metallikasoja pyssyhippasilla vailla riittävän raskasta tunnelmaa.

V2.fi | Matti Lintula

Transformers: War for Cybertron (Xbox 360)

Yhdentekevällä tarinalla ja kevyillä roboteilla varustettu perusräiskintä, joka on kuitenkin lisenssipeliksi harvinaisen tasokkaasti toteutettu.
  • Tasalaatuinen
  • Sopii vanhallekin fanille
  • Moninpeli
  • Yksitoikkoinen
  • Loppuvat panokset
  • Kevyt kuin kesätuuli
< Super Mario Galaxy 2... Sniper: Ghost Warrio... >

Keskustelut (4 viestiä)

manu

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

09.07.2010 klo 09.48

Sen voisin vielä lisätä, että oli ihan kohtuullisen komean yksityiskohtaista grafiikoiltaan (Unreal Engine 3:n päällä pyöriipi).
Daymar

Rekisteröitynyt 13.12.2007

10.07.2010 klo 01.17

:O~~~~~~drooling
zeroic

Moderaattori

Rekisteröitynyt 10.04.2007

10.07.2010 klo 10.29

Grafiikoista voi olla kahtakin mieltä. Paikoin maisemat ja yksityiskohdat ovat komeita, mutta esimerkiksi isot rakennusten sortumiset yms. ovat melkoista jättipolygonien juhlaa. Paikoin myös tekstuurien tarkkuudessa on säästelty ihmeellisissä kohdissa, kuten ahtaan hissin seinillä, jossa mössöytyvää tekstuuria on pakko katsella lähietäisyydeltä.

Pääasiassa peli kuitenkin näyttää varsin siedettävältä, jopa odotukset ylittävältä.
Heke32

Rekisteröitynyt 24.06.2008

11.07.2010 klo 15.35

Missä gameplay-screenshotit??

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova