Tuorein sisältö

Ghost Trick: Phantom Detective

Arvioitu: Nintendo DS
Genre: Seikkailupelit, Älypelit
Pelaajia: 1
Ikärajoitus: 12
Kehittäjä: Capcom
Julkaisija: Capcom
Julkaisupäivä: 14.02.2011
Pelin kotisivut
Jari Tapani Peltonen

08.03.2011 klo 10.00 | Luettu: 9373 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Tarjottimen aluspaperista tuttua?
Ghost Trick: Phantom Detective on semmoinen peli, jossa yhdistetään kynällä pisteet.

Onnekseen Ace Attorney -sarjan luojan uusi puuhakirja koukuttaa kuin viiden salapoliisiromaanin aloituskohtaukset yhteensä, eli kohtalaisesti. Kummitus nimeltä Sissel on etsivä ja uhri. Retee töyhtöhyyppä huomaa kuolleensa ja menettäneensä muistinsa. Hän ei ehdi asiaa murehtia, sillä myös punatukkainen typsy on vaarassa potkaista tyhjää. Salaperäinen jalkalamppu vihjaa, että Sissel on tavallista kyvykkäämpi kummitus.

Kyky kääntää vipuja ja töniä kippoja ei alkumetreillä auta. Nainen kuolee. Onneksi Sissel osaa myös matkustaa ajassa. Tuoreiden ruumiiden välityksellä Sissel kykenee siirtymään hetkeen neljä minuuttia ennen kunkin uhrin kuolemaa. Pelastustyöt hoituvat, kun rajoitettujen pisteiden välillä vähän pompitaan, mutta aikarajakin on olemassa. Sitäpaitsi, mitä tarinaan tulee, Sisselin on ratkaistava koko laaja sekasotku ennen aamunkoittoa, jolloin hän katoaa olemattomiin. Koukussa riiputaan, ennen kuin kaikki tämä on opittu. Tarina, teema, aikarajat ja musiikki paiskivat yhdessä töitä, jottei puuhakirja hyydy, vaikka tekstiä tavataan välillä enemmänkin, kuten näissä peleissä aina.

Henkinen ulottuvuus


Sissel kykenee manipuloimaan objekteja vain oikeassa maailmassa, mutta liikkumaan vain henkimaailmassa, jossa vallitsee pysähtyneisyyden tila. Se on hoksattava, missä järjestyksessä mitäkin on tehtävä ja millä ajoituksella. Joskus Sissel ei ylety seuraavaan pisteeseen? Esimerkiksi tällöin saattaa olla tarpeen siirtyä todelliseen maailmaan, odottaa että vettä tippuu katosta, siirtyä nopeasti henkimaailmaan ja loikata vesipisaran kautta oikeaan kohteeseen.

Alussa käynnistetään tuuletin ja sähkövatkain ja hypätään niiden väliin jäävään lippuun. Lipputangon narun jumiutuessa vatkaimeen, liehuva lippu nousee sinne minne tahdoimme mennä. Jos emme itseämme älynväläyksestämme onnittele, oli tapahtumaa kiva katsoa. Se on pieni miinus, ettei logiikka ole tasaisesti näinkään vahvaa. Kun Sisselin on pelastettava koira ja emäntä pian saapuvalta murhaajalta, tapahtumasarja on näppärä, mutta käytännössä pelaaja vain tekee arvauksia vähiä mahdollisuuksia testailtuaan. Suuremman vaikutuksen tekisi peli, jonka tilanteet olisi mahdollista ratkaista mielessään ennen kokeilua.

Myöhempiä skenaarioita voi jo pelaamiseksi kutsua. Maisemissa saattaa olla vaikkapa kaksi liikkuvaa kohdetta, joiden liikkeeseen voi vaikuttaakin. Semmoinen varsinkin on mukavaa, kun tavoite on selvä, mutta pisteitä on kymmenkunta ja niistä useat ovat interaktiivisia. Hermoja koetellaan vain sillä iänikuisella tavalla, että joskus samat tekstit on rämpytettävä läpi jokaisen epäonnistumisen jälkeen. Näin siitäkin huolimatta, että se on korostetusti Sisselin, eikä vain pelin ominaisuus, että uudelleen saa yrittää.

Pisteet kotiin


Sisältöä on reippaasti. Enimmän aikaa tosin luemme sitä tekstiä. Umpijapanilainen tarina ottaa itsensä vakavasti, vaikka kieli on poskessa. Sisäinen logiikka pelittää, mutkikkaan tarinan elementit loksahtelevat yhteen. Tiedä sitä, katoaako jotakin käännöstöissä, mutta tämäkin japsihölmöily on melko pitkälti vapaa sellaisesta huumorista, joka – tiedättehän – on hauskaa. Se, että herttainen ja pirteä hahmo on tyhmä, on eräänlainen vakiovitsi. Harmittomaksi ja hymyilyttäväksi hyvän mielen peliksi monimurhamysteerin voi tuomita. Asiassa auttaa onnistunut taide. Ilahduttavan sujuvasti animoidut hahmot ovat eläväisiä yksityiskohtaisten maisemien edessä.

Ghost Trick on ihailtavan hallittu. Moni juhlava ominaisuusluettelo (kuten DS:n "roolipelit") on täpösen täynnä tyhjää. Ghost Trickissä liikutaan pisteiden välillä. Ja tönitään asioita. Koska tämä on sitä, mitä sankari tarinankin näkökulmasta tekee.

V2.fi | Jari Tapani Peltonen

Ghost Trick: Phantom Detective (Nintendo DS)

Aikarajat tuovat jännitystä hyvin yksinkertaisiin ongelmiin, joita kivan tarinan ohessa ratkotaan.
  • Idea mukaanlaskien tarina
  • Toteutus
  • Toisinaan tuotteen interaktiivisuus on kyseenalaista
  • Samasta jauhaminen mokan jälkeen

Pelikuvat

< LittleBigPlanet 2... Dragon Age II... >

Keskustelut (8 viestiä)

Machinus

Rekisteröitynyt 04.01.2011

08.03.2011 klo 15.55

"Vää vää miks ei saanu 1000 0000 pistettä paska arvostelu oot iha homo"
väävääliianhyvää

08.03.2011 klo 22.00

Machinus kirjoitti:
"Vää vää miks ei saanu 1000 0000 pistettä paska arvostelu oot iha homo"


paitsi että mä kysyisin taas että miks noin korkeat pisteet? eikö porukka viitsi arvostella huonoja pelejä vai onko tosiaan 90% peleistä järjestään yli 80n pisteen kamaa?

oma taso on niin vaativaa että antaisin 60-80 pistettä melkein kaikille jos 40 on minimi.

siks toisekseen ei nää korkean profiilin pelien arvostelut tunnu kovin hyödyllisiltä. mielummin kuulisin niistä massaan hukkuvista laatuteoksista ja toisaalta niistä joita kannattaa ehdottomasti välttää
Tingle

Rekisteröitynyt 19.04.2007

08.03.2011 klo 23.10

väävääliianhyvää kirjoitti:

siks toisekseen ei nää korkean profiilin pelien arvostelut tunnu kovin hyödyllisiltä. mielummin kuulisin niistä massaan hukkuvista laatuteoksista ja toisaalta niistä joita kannattaa ehdottomasti välttää

Ei tässä kyllä todellakaan mistään massojen pelistä ole kyse.
Machinus

Rekisteröitynyt 04.01.2011

09.03.2011 klo 08.05

90% peleistä saa yli 80 pistettä koska oikea pisteskaala on 40-100 pistettä, joka taas on iskostunut jo peruskouluista mieleemma. Pelaajalehti arvostelee tuollai, mutta ei siitä herrakaan ota selvää että onko 6/10 mistään kotosin kun 7/10 on hyvä.
liianhyvää

09.03.2011 klo 20.33

Tingle kirjoitti:
väävääliianhyvää kirjoitti:

siks toisekseen ei nää korkean profiilin pelien arvostelut tunnu kovin hyödyllisiltä. mielummin kuulisin niistä massaan hukkuvista laatuteoksista ja toisaalta niistä joita kannattaa ehdottomasti välttää

Ei tässä kyllä todellakaan mistään massojen pelistä ole kyse.


mikä DS peli on? sanosin että ainoastaan Pokemonit on todellisia massahysterian luojia, edes mariot ei yllä lähelle. mutta on tämä siinä mielessä että liittyy Ace Attorneyhyn. pääpiirteittäin V2 on kuitenkin Resistance, Fable, Halo, GT5, LBP, DCU online yms mainkamaa jotka vetelee kymppejä ja kauheeta hypeä jo ennen julkaisua

enpä tiedä olenko heikolta alueelta vai miksi suurin osa oppilaiden numeroista ei ollut yli 8ia, paitsi 1-3 luokilla kun 7 saa jo tunneilla olosta ja kasin kun vähääkään yrittää

mutta pääpointti tosiaan oli että haluaisin nähdä enemmän arvosteluja oikeasti surkeista ja tuntemattomista peleistä. vähän Yahtzee meininkiä (vaikka nekin on kyllä AAA kamaa)
huonoatekstiä

10.03.2011 klo 09.00

Olipa aika sekava arvostelu. Asioista kirjoitettiin epäjohdonmukaisesti ja teksti oli töksähtelevää. Ehkä Peltosen olisi kannattanut lukea kirjoittamansa juttu ajatuksella läpi ja lisätä sinne sekaan myös muutamia sivulauseita.

Pari esimerkkiä tekstistä:

"Kyky kääntää vipuja ja töniä kippoja ei alkumetreillä auta. Nainen kuolee." Mikä kyky? Kenellä? Miksi?

"Pelastustyöt hoituvat, kun rajoitettujen pisteiden välillä vähän pompitaan, mutta aikarajakin on olemassa."
Siis kaikki pelastuvat, kun joidenkin pisteiden välillä hypitään? Minkä pisteiden? Mitä nämä ovat?

"Koukussa riiputaan, ennen kuin kaikki tämä on opittu."
Mitä tällä tarkoitetaan? Koukuttiko peli sinut, vai riippuuko Sissel koukussa?

", kuten näissä peleissä aina."
Verbi puuttuu.

"objekteja" -> esineitä/tavaroita/asioita olisivat parempia sanoja.

"Joskus Sissel ei ylety seuraavaan pisteeseen?"
Miksi kysymysmerkki?

"Suuremman vaikutuksen tekisi peli, jonka tilanteet olisi mahdollista ratkaista mielessään ennen kokeilua."
Suurin osa pelin tilanteista on mahdollista ratkaista etukäteen mielessään.

"Myöhempiä skenaarioita voi jo pelaamiseksi kutsua."
-> Voi kutsua jo pelaamiseksi. Ei puhuta Yoda-kieltä. ;)

"Semmoinen varsinkin on mukavaa, kun tavoite on selvä, mutta pisteitä on kymmenkunta ja niistä useat ovat interaktiivisia."
Tämä piste-sana toistuu koko ajan arvostelussa. Olisi kannattanut korvata se jollain muulla. Esimerkiksi: etenemisreittejä esineiden välillä on useita ja monia tavaroita pystyy manipuloimaan tavalla tai toisella.

Pisteet kotiin -väliotsikon jälkeen tuleva kappale on aivan kauheaa luettavaa. Lähes pelkkiä päälauseita. Se on rasittavaa. Kieli tuntuu tökkivän.

Lopulta sanotaan, että peli on ihailtavan hallittu. Teksti antaa pelistä kuitenkin negatiivisemman kuvan, kuin mihin Peltonen lopulta päätyy. Eli arvosana, loppukaneetti ja teksti eivät ole oikein sopusoinnussa keskenään.

Tämä oli eräs huonoimmista lukemistani arvosteluista. Se ei avannut peliä, vaan kiteytti sen pisteiden välillä hyppimiseksi. Itse pisteiden käsite jäi myös tekstin perusteella hataraksi. Kirjoittajan olisi ehdottomasti kannattanut lukea teksti läpi kirjoittamisen jälkeen ja korjata siellä olevat asia- ja tekstivirheet.

Eli ei saa laiskistua arvostelujen kirjoittamisen kanssa, vaikka niitä olisi väsännyt jo 500+ kappaletta!
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

10.03.2011 klo 18.01

Arvostan perusteltua palautetta. Se on harvinaista. Kiitoksia.

Selitän yhden kohdan tässä julkisesti, jotta voit luottaa siihen, että olen palautettasi analysoinut, ja että tiedän sentään itse, mitä yritän sanoa. Tahdon olla parempi kirjoittaja.

Lainaus:
"Kyky kääntää vipuja ja töniä kippoja ei alkumetreillä auta. Nainen kuolee." Mikä kyky? Kenellä? Miksi?


Arvostelun alussa kerrotaan, että etsivä on kummitus.

Pelin nimi vihjaa, että kummitus on etsivä.

Arvostelu luottaa siihen, että lukija muistaa vielä kappaleen vaihdon jälkeenkin, että A. etsivä on kummitus ja B. etsivä on päähenkilö.

Päähenkilö on minun arvosteluissani se, josta yleensä eniten puhutaan. Päähenkilöstä puhutaan varsinkin silloin, jos edellisessäkin lauseessa puhuttiin päähenkilöstä ja kenestäkään muusta ei ole puhuttu tässä välissä.

Mitä kummitukset tekevät? Eivät tietenkään mitään. Kummituksia ei ole olemassa. Tai jos on, niin tiedemiehet eivät ole sitä todistaneet.

Mielikuvitustarinoissa kummitukset monesti tekevät pieniä asioita, kuten "tönivät kippoja".

"Kippojen töniminen" on vain kielikuva. Arvostelu tarkoittaa "kippojen tönimisellä" kaikenlaisia pieniä ja harmittomia arkisia juttuja. Esimerkiksi kippojen tönimistä. Vipujen vääntäminen on myös yksi tällainen pieni juttu. Vipujen vääntäminen kuitenkin mainitaan myös erikseen.

Tämä peli on mielikuvitustarina. Tämän pelin sankari on kummitus. Hän on se, joka osaa "tökkiä kippoja".

Mutta miksi hän osaa tökkiä kippoja? Jos luet arvostelun uudelleen, saatat löytää tällaisen lauseen:

"Salaperäinen jalkalamppu vihjaa, että Sissel on tavallista kyvykkäämpi kummitus.

Sanalla "salaperäinen" ilmaistaan, että se on outo juttu, että jalkalamppu osaa puhua. Se on mysteeri. Sanalla "vihjaa" yritetään tehdä selväksi, ettei salaperäinen jalkalamppu selitä kaikkea heti alussa, vaan hän on salaperäinen. Se on siis mysteeri, miksi sankari on tavallista kyvykkäämpi kummitus.

Mutta miksi nainen kuolee? Hän oli pulassa ennen kuolemaansa. Arvostelu kertoi tämän asian. Arvostelu ei tahtonut paljastaa enempää.

Tässä on paranneltu versio kohdasta, jota et ymmärtänyt:

"Mies nimeltä Sissel on pelin päähenkilö. Hän on kummitus, koska hän on kuollut ja tämä on mielikuvitustarina. Kummituksilla on yliluonnollisia kykyjä. Sissel osaa tehdä pieniä asioita, kuten liikutella esineitä. Pelin alussa Sissel huomaa, että nuori nainen on vaarassa. Sissel yrittää liikutella esineitä. Hän ei kuitenkaan onnistu pelastamaan nuorta naista. Nuori nainen kuolee tavalla, jota en tässä arvostelussa paljasta. En myöskään aio paljastaa, miksi Sissel on kuollut ja miksi hänellä on voimia. Jokainen pelatkoon peliä itse!"

Olet täysin oikeassa varsinkin siinä, että jos sinä, joka olet tätä peliä pelannut, et tämän arvostelun perusteella ymmärtänyt, mitä pisteillä tarkoitetaan, tämä on huonoin arvostelu, jonka olet lukenut. Pahoittelut. On hankalaa kehittyä kirjoittajana, kun suurin osa palautteesta on lyhyttä, sekavaa tai epäjohdonmukaista. Haaveeni on nousta planeetan toiseksi huonoimmaksi kriitikoksi kymmenen vuoden sisällä, mutta vaikka itseasiassa luen arvostelut lukuisia kertoja läpi, en ole tavoitteessa edistynyt. Jos vielä nelikymppisenä saan tällaista palautetta, salakuljetan Suomeen lukutaidottoman murjaanikriitikon, joka ei ole sähköstä kuullutkaan, ja yritän näyttää hyvältä hänen rinnallaan.
Gaeryc

Rekisteröitynyt 17.04.2007

11.03.2011 klo 07.36

Peltonen, kyllä mä peliä pelanneena ymmärsin mistä höpötät. Sinänsä loistava arvostelu että se spoilaa mahdollissimman vähän mikä on tärkeää tämmöistä peliä arvostellessa. Itse pelistä pidin paljon, ainoa "miinus" oli pelin kesto. Peli ei ollut erityisen pitkä, vaikka pituus olikin juuri sopiva yhden pitemmän tarinan kertomiseen. Pitempi tarina olisi tämän pelin tahdilla ollut sekava, tälläisenään se oli loistava kaikinpuolin. Phoenix wrighteissahan tätä ongelmaa on korjattu jakamalla peli chaptereihin.

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova