Tuorein sisältö

HIM: Tears On Tape

J.A. Kaunisto

16.05.2013 klo 21.23 | Luettu: 4632 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

HIMin edellinen studioalbumi Screamworks: Love In Theory And Practice kevensi bändin ulosantia turhankin pophenkiseksi hymistelyksi - HIM vaikutti pahimmillaan emoilusta kiinnostuneelta 80-luvun muistoja pyörittävältä hard rock -orkesterilta. Tuore Tears On Tape siirtää kelloja parin albumin taakse, mukana on tuhdimpaa tuuttausta Venus Doom -albumin tapaan mutta ehkä selvin kaiku johtaa Razorblade Romancen suuntaan.

Kiekon alku herättää hurraa-huutoja. All lips go blue alkaa tuhdilla muurinsärkijällä kuin HIM-klassikko Your sweet 666, jatkossakin viisu on perusvarmaa HIM-tunnelmointia. Love without tears keventää edellisestä ja kertsiin saadaan kirpeää love-metallin hyväilyä. I will be end of you on yksi albumin tehokkaimmista rakastelutuokioista - sopivasti rokimpaa ja metallisempaa skebaa yhdistelevä viisu on tunnelmallisen HIMin parasta kolmannesta. Albumin nimibiisi hoippuu jo sokerihumalan partaalla.

Kiekon puolivälin jälkeen iskee hienoinen väsymys. Kuitenkin, Into the night riffittelee jälleen tykimmin kunnes Wicked game -fiilarit kutstuvat lemmen leikkeihin - kertsi menee jo söpöilyn puolelle mutta herättää varmasti vaimoväen rinnuksissa polttavia leimahduksia. Hearts at War testailee alkuun tukevaa rakkausdoomia mutta Ville Valon hunajainen olemus pyyhkii pois tummempia sävyjä. Kertsi on kuitenkin namia sokerihumalaa.

HIM on oman soundinsa vanki, joka on samalla vahvuus ja heikkous. HIM on rakkausmetallia, vain painotukset vaihtelevat. Tears On Tape onnistuu tasapainoilemaan onnistuneesti raskaamman riffin ja kevyemmän rokituksen välillä. Tunnelman luonnissa bändi onnistuu mainiosti. Paikoin bändi lainaa kuitenkin turhan tukevasti omasta laaristaan.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Comic-Con Episode IV... The Great Gatsby - K... >

Keskustelut (1 viestiä)

Penaqua

Rekisteröitynyt 22.11.2009

17.05.2013 klo 23.17 2 tykkää tästä

Hm, aloin bändin musiikkiin tutustua tarkemmin 'kaikesta hehkutuksesta' huolimatta vasta tämän lättyarvostelun jälkeen.
HIMin radiokokemukseni perusteella aika napakka arvostelu.

Jännä ettei V2.fin musakorneri vedä enempää kommentteja, pelisentrisyydestä (ja leffa?) huolimatta.

Ai niin, Demonic Death Judgeenkin tuli tutustuttua tätä kautta, ja kannatti. Lippu korkeella vaan J.A!
lainaa

Kirjoita kommentti


180


www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova