Tuorein sisältö

12 Years a Slave

Ensi-ilta: 24.01.2014
Genre: Draama
Ikäraja: 16
Jari Tapani Peltonen

25.01.2014 klo 19.30 | Luettu: 12578 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

12 Years a Slave listaa orjuuden varjopuolet. Alustavastikin järjissään olevat tietävät ne jo, onhan faktoja tarttunut tajuntaan koulusta ja populäärikulttuurista ja useimmat voi veikatakin. 12 Years a Slave on listana niin kattava ja harkitusti jäsennelty, että kokonaisuus näyttäytyy jopa ennätyksellisen selkeänä. Elokuvassa Django Unchained rasismistaan nauttiva plantaasinomistaja yritti provosoida kysymällä, mikseivät mustat nouse kapinaan. On helppo keksiä teoreettisen tyydyttävä vastaus, ethän itsekään kehtaisi pyssymiehille aukoa. 12 Years a Slave vastaa kysymykseen tyhjentävästi. Päähenkilö ei vietä 12 vuotta vankileirillä pallo jalassa. Kahdentoista pitkän vuoden ajan hän on neekeri.

Karismaattinen huomisen tähti Chiwetel Ejiofor näyttelee Solomon Northupia, joka on viulisti, puuseppä, perheenisä ja vapaa mies. Rikolliset vangitsevat hänet ja myyvät orjaksi. Tapahtuneesta ei voi valittaa: teoriassa laki on Solomonin puolella, mutta kunnes toisin todistetaan, hän on käyttöesine, jolla on vähemmän oikeuksia kuin talitiaisella nykypäivänä. Hän kokeilee uhoa. Hän kokeilee taitojensa hyödyntämistä ja isännän etujen ajamista. Tilanne ei mainittavasti muutu. Hän on neekeri ja jostakin löytyy aina vanilja, jonka silmissä häntä ei ole tallattu tarpeeksi lyttyyn. Ruumiin ja sielun raiskaus jatkuu alistumisesta huolimatta. Provosoivaa on paitsi brutaali graafinen väkivalta, myös kylmän toteavainen tapa, jolla monet asiat esitetään. Jos tämä on asian sivistävä puoli, lähtee niin sanottu viihteellinen puoli siitä, ettei toivon kipinä sammu.

Elokuva perustuu 1800-luvulla eläneen orjan muistelmiin. Selviytymistarina on mieltäylentävä. Vaikka yksilön kokemuksessa piisaa sisältöä, lienee sallittua tuntea koko ihmisryhmän historian paino. Pienenä esimerkkinä surumielisestä runollisuudesta mainitsen negrospirituaalit eli puuvillapelloilla hymisemisen. Kun suhteellisen varautunut ja jörö päähenkilö yhtyy lauluun, hetki on liikuttava ilman melodramaattisuutta: ei ole kyse juonenkäänteen korostamisesta, vaan siitä, että alistetun miehen sisältä tulee musiikkia. Ejioforin suoritus on hienovarainen ja tarvittaessa väkevä. Ohjaaja Steve McQueenilla on vastaavaa kykyä tunnistaa milloin on parasta antaa asiasisällön puhua ja milloin inhimillinen kokemus kaipaa alleviivaavan aistikasta tyylittelyä.

Maitonaamoiksi on värvätty julkkiksia. Michael Fassbenderin hahmossa yhdistyy monta mainittua "jo tietämäämme" varjopuolta. Hän löytää Raamatusta perustelut orjuudelle, muttei ole niinkään tekopyhä kuin harhainen täyssadisti, jonka minäkuva pysyy koossa muiden väheksymisellä ja Jumalan suosiolla. Ahkera orjatar on hänelle rakas esine, jota hän silti kohtelee huonommin kuin moderni herrasmies Fleshlightia. Fassbenderin ja pienempiin rooleihin kiinnitettyjen setien Brad Pitt, Benedict Cumberbatch, Paul Dano ja Paul Giamatti suorituksissa on ajoittain teatterimaisuutta ellei jopa koomisuutta päähenkilön vakavuuteen nähden. Koin hetkellisesti häiritsevänä vähintäänkin sen, kun Pitt putkahti tyhjästä ja käyttäytyi kuin elokuva olisi hänen.

Muutin mieleni myöhemmin pohtiessani miksi pullaa piti käydä ostamassa punertavin silmin. Afroamerikkalainen koomikko Dave Chappelle vitsaili kerran, että ehkä se kertoo jotakin siitä, mitä työtä ihmiset ovat tottuneet tekemään, että hänen mummonsa hymisee siivotessaan, kun valkoiset taas viheltelevät hilpeän rallin "Ain laulain työtäs tee" tyyliin. Kuilu rotujen välillä oli järjetön ja se näkyy Yhdysvalloissa yhä. Valkoiset sivuroolit on miehitetty syystä stunttimaisesti eli siten että hahmot jäävät selkeästi mieleen vähällä vaivalla. Jos vähän liioitellaan, valkoiset elävät eri elokuvassa kuin mustat. Psykopaattia ja rentoa esihippiä yhdistää valkoisuus ja huolettomuus. Valkoisten pöyristyttävä sadismi ja ylimielisyys on jopa loogista, sillä ilman rasismissa rypemistä kumpikaan osapuoli ei uskoisi tähän hulluuteen. Orjiaan helläkätisesti kohtelevien tekopyhyys ei jää huomaamatta, vaan selvää on, että ilman kauhun ilmapiiriä myös "reilujen isäntien" orjat istuisivat alas ja pian riesana olisi ammattiyhdistys. Jos päähenkilö lähtisi juoksemaan, hän saisi juosta satoja kilometrejä ennen kuin hän lakkaisi olemasta neekeri.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Jack Ryan: Shadow Re... Cold Cold Ground - L... >

Keskustelut (15 viestiä)

Guetta

Rekisteröitynyt 03.08.2011

25.01.2014 klo 19.57 5 tykkää tästä

Pohdin elokuvan jälkeen, että tämä oikeastaan kertoo yhtä taidokkaasti - ehkä ihan vain hieman osuvammin - orjuudesta kuin vuosi sitten näkemäni Django Unchained, tyylit ovat vain huomattavasti erilaisia. Ei siis loukkauksena kumpaankaan suuntaan, molempia elokuvia pidän suuressa arvossa. 12 Years a Slave on jokaisen ehdokkuutensa arvoinen.
WaCko

26.01.2014 klo 00.10

Mitä olet Peltonen mieltä? Tuleeko 12 Years A Slave pyyhkimään pöydän Oscareissa?
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

26.01.2014 klo 00.48 3 tykkää tästä

WaCko kirjoitti:
Mitä olet Peltonen mieltä? Tuleeko 12 Years A Slave pyyhkimään pöydän Oscareissa?


Eiköhän tämä vahvin perinteinen ehdokas ole eli näyttely ja muu toteutus tykittävät ja tarina on tärkeä ja tunteellinen. American Hustle on kuulemma akatemian näyttelijöiden eli enemmistön suosiossa näyttelyn rennosta tyylistä johtuen ja Gravitya arvostetaan kovasti myös, koska se on jotakin uutta ja koska se oli iso riski.
Protec

Rekisteröitynyt 26.09.2007

26.01.2014 klo 12.03 1 tykkää tästä

Hmm...tämä vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta ainakin trailerin perusteella. Pitänee kyllä tarkastaa jossain vaiheessa.
Heimdall

Rekisteröitynyt 04.07.2007

26.01.2014 klo 12.08 5 tykkää tästä

Mua ihmetyttää miten kaikkialla toitotetaan että uusi tähti, Chiwetel Ejiofor, on syttynyt. Kaverilla oli kuitenkin jo iso rooli vajaa 20 vuotta sitten Spielbergin Amistadissa että ei tämän pitäisi aivan puskista tulla.
Guetta

Rekisteröitynyt 03.08.2011

26.01.2014 klo 12.33 2 tykkää tästä

Heimdall kirjoitti:
Mua ihmetyttää miten kaikkialla toitotetaan että uusi tähti, Chiwetel Ejiofor, on syttynyt. Kaverilla oli kuitenkin jo iso rooli vajaa 20 vuotta sitten Spielbergin Amistadissa että ei tämän pitäisi aivan puskista tulla.


Amistad oli vähän huono vertaus, sillä miehellähän oli muistaakseni siinä vain pienehkö sivurooli. Vai menikö Hounsout ja Ejioforit sekaisin? Kuitenkin, onhan Ejiofor Amistadia myöhemmillä rooleillaan niittänyt arvostusta ajoittain, mutta kyllä tämä on (vihdoin) se todellinen läpimurto miehelle.
Heimdall

Rekisteröitynyt 04.07.2007

26.01.2014 klo 13.17 1 tykkää tästä

Guetta kirjoitti:
Heimdall kirjoitti:
Mua ihmetyttää miten kaikkialla toitotetaan että uusi tähti, Chiwetel Ejiofor, on syttynyt. Kaverilla oli kuitenkin jo iso rooli vajaa 20 vuotta sitten Spielbergin Amistadissa että ei tämän pitäisi aivan puskista tulla.


Amistad oli vähän huono vertaus, sillä miehellähän oli muistaakseni siinä vain pienehkö sivurooli. Vai menikö Hounsout ja Ejioforit sekaisin? Kuitenkin, onhan Ejiofor Amistadia myöhemmillä rooleillaan niittänyt arvostusta ajoittain, mutta kyllä tämä on (vihdoin) se todellinen läpimurto miehelle.

Ohan tuon katsomisesta ehkä hetki jo vierähtänyt mutta ei se nyt ihan marginaalirooli ollut. Djimon on mun suosikkinäyttelijöitä eli siihen en sekoittanut ;)
Ja lähinnä viittasin teksteihin mitä olen lukenut netistä, "täysin tyhjästä ilmestynyt näyttelijä", "suurelle yleisölle tuntematon" jne.
On jannu ollut kuitenkin a) laatuelokuvissa (American Gangster, Children of Men!) b) jättibudjetin leffoissa (2012, Salt).
VEIVINHEITTOVIHKO

26.01.2014 klo 16.52 1 tykkää tästä

Noniin, menenpä katsomaan tämän tänään.
RealityCheck

27.01.2014 klo 11.46

Ihmisistä tämäkin tarina kertoo, meistä, ei "heistä".
roistonumero14

27.01.2014 klo 20.31 1 tykkää tästä

Heimdall kirjoitti:
Mua ihmetyttää miten kaikkialla toitotetaan että uusi tähti, Chiwetel Ejiofor, on syttynyt. Kaverilla oli kuitenkin jo iso rooli vajaa 20 vuotta sitten Spielbergin Amistadissa että ei tämän pitäisi aivan puskista tulla.


20 vuotta sitten jumalauta? Onko ihme että jannu joka oli 20 vuotta sitten yhdessä keskiverrossa leffassa on unohdettu?

Kaikilla on omat hipsterisuosikkinsa, mutta pitäisi silti tajuta kuka on mainstream ja kuka ei ole.
Heimdall

Rekisteröitynyt 04.07.2007

27.01.2014 klo 22.11 2 tykkää tästä

roistonumero14 kirjoitti:
Heimdall kirjoitti:
Mua ihmetyttää miten kaikkialla toitotetaan että uusi tähti, Chiwetel Ejiofor, on syttynyt. Kaverilla oli kuitenkin jo iso rooli vajaa 20 vuotta sitten Spielbergin Amistadissa että ei tämän pitäisi aivan puskista tulla.


20 vuotta sitten jumalauta? Onko ihme että jannu joka oli 20 vuotta sitten yhdessä keskiverrossa leffassa on unohdettu?

Kaikilla on omat hipsterisuosikkinsa, mutta pitäisi silti tajuta kuka on mainstream ja kuka ei ole.

Opettelisit lukemaan muutkin viestit, torspo, esim. tuon mun uudemman.
American Gangster, Children of Men, 2012, Salt? Ja ihan vaan kevyenä namedroppailuna.
viiskauttaviisnekru

28.01.2014 klo 14.50 5 tykkää tästä

Pääosassa neekeri, 10/10
- kaikki v2 arvostelut
lisäysakatemia

28.01.2014 klo 18.57 1 tykkää tästä

viiskauttaviisnekru kirjoitti:
Pääosassa neekeri, 10/10
- kaikki v2 arvostelut


- 10 oscar-ehdokkuutta
homocaust

28.01.2014 klo 20.36 1 tykkää tästä

Propagandaa koko orjuus
Sir_Rymylys

Rekisteröitynyt 11.04.2007

29.01.2014 klo 10.14 5 tykkää tästä

Kyllä sai niellä tämäkin karvanaama kyyneleitä elokuvissa. Vaikuttava kokemus kaiken kaikkiaan. Brad Pittin ja parin muun valkkarin koomiset roolisuoritukset särkivät immersiota paikoittain pahastikin, mutta eivät silti onnistuneet pilaamaan kokonaisuutta.

Kirjoita kommentti



V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova