Tuorein sisältö

Moonsorrow: Jumalten Aika

Jesse Kärkkäinen

16.05.2016 klo 23.41 | Luettu: 2535 kertaa | Teksti: Jesse Kärkkäinen

Moonsorrowin metsäntuoksuinen pakanametalli on muodostunut laadun takeeksi, sillä harva bändi on saanut aikaiseksi yhtä laadukasta diskografiaa kuin tämä kotimainen metalliryhmittymä. Lisäksi menestyskaavaa ei ole jämähdetty toistamaan, vaan yhtye on vuosien varrella työstänyt musiikkiaan eri painotuksilla: alkulevyille ominainen mahtipontinen paisuttelu on viimeisimmillä levytyksillä saanut synkkyyttä ja rosoisuutta soundiinsa meiningin paikoitellen ollessa lähes mustaa metallia.

Jumalten aika on yhtyeen seitsemäs studioalbumi ja se on loogista jatkumoa ryhmän edellisille levytyksille niin tyylin kuin laadunkin suhteen. Kansanmusiikin ja metallin sekoittaminen ei ole nykypäivänä kovinkaan suuri erikoisuus, mutta Moonsorrowin lähestymistapa yhdistelmään on juuri oikea. Lopputuloksena on rujon kaunista musiikkia, joka nojaa hyvin vahvasti kokonaisvaltaiseen tunnelmaan. Yhtyeen raskas metallivyörytys örinälauluineen ja murjovine kitarariffeineen kulkee täydellisessä harmoniassa kansanmusiikin elementtien sekä syntikalla loihdittujen osuuksien kanssa.

Viidestä kappaleesta muodostuva Jumalten aika on laadukas kokonaisuus. Kappaleiden pituudet venyvät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta yli 10 minuuttiin, mutta mammuttitaudista ei ole tietoakaan. Jokainen kappale on oma pienoiseepoksensa, jonka äärellä kuljetaan moninaisten äänimaisemien läpi kaiken silti pysyessä jatkuvasti soittajien hyppysissä. Piristävänä yllätyksenä kappalemateriaali on osittain aiempaa suorempaa, sillä jokainen biisi ei tarvitse alustukseksi pitkiä introja. Välillä kaasu isketään pohjaan saman tien.

Jumalten aika lunastaa paikkansa Moonsorrowin kovatasoisten levytysten joukossa. Siltä on hankala nimetä huonoja puolia, mutta silti se ei hätyyttele yhtyeen parhaan levyn paikkaa. Kappalemateriaali voisi olla vieläkin iskevämpää. Jonkun muun yhtyeen julkaisemana tämä albumi voisi hyvinkin olla uran huipentuma ja tuotannon kruununjalokivi, mutta Moonsorrowin kirjoissa se on ”vain” hyvä albumi. Jos haluat musiikiltasi muutakin kuin simalla marinoitua folk metal –hömppää, kannattaa tähän levyyn tutustua.

V2.fi | Jesse Kärkkäinen
< Angry Birds -elokuva... X-Men: Apocalypse... >

Keskustelut (2 viestiä)

metallimies

19.05.2016 klo 20.23

Vaatii muutaman kuuntelun kerran ennen kun levy avautuu. Moonsorrow - Suden uni levy on kuuntelija ystävällisempi mielestäni.

Hyvin on bändi jaksanut pitää kiinni vanhasta pakana/folk/black metalli tyylistään.
mz-412

Rekisteröitynyt 22.11.2008

19.05.2016 klo 20.34

Tää on kyl tiukka levy.

Kirjoita kommentti

22069

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova