Tuorein sisältö

Tom of Finland

Ensi-ilta: 24.02.2017
Genre: Draama
Ikäraja: 12
Jari Tapani Peltonen

22.02.2017 klo 23.00 | Luettu: 9274 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Toisessa maailmansodassa pyssyt paukkuvat, miehet laukeavat ja savu kiekuroi. Rauha laskeutuu - heteroille. Homoseksuaalisuus on laitonta vielä pitkään, mutta tosimiehen tarve piirrellä kikkeleitä ei tukahdu. Taiteilija Touko "Tom of Finland" Laaksosen kehittymisestä ja häntä inspiroivasta mielipahasta kerrotaan olennainen aikatasosta toiseen johdonmukaisesti loikkimalla. Heteronormatiivisuus on mörkö, jolla on monet kasvot ja liittolaisia; edes kiltti siskorukka ei Tomppaa ymmärrä. Mies tahtoo elää, joten hän ajautuu ongelmiin, vaikka hän vaikuttaa älykkäältä ja itsetietoiselta. Kun hän hihitellen visioi, että sängyllä istuu iso viiksekäs nahkahomo, jollaisia pannaan nykyään postimerkkeihinkin, olemme asian ytimessä: tämä on taidetta. Alkupuolisko on esimerkillisen hyvin rajattu tulkinta historiasta.

Elokuva jatkuu. Tulee selväksi, että "kaikki homoudesta 1900-luvulla Tompan näkökulmasta" on kelpo idea minisarjalle. Silti kiittelen leffaa, joka astuu elämänkertojen ansoihin ajautumatta kuolioon. Kun taiteilija niin sanotusti on valmis, elokuva seuraa kolmiodraamaa hänen, siskon ja poikalelun välillä. Kun taiteilija saa tunnustusta maailmalla, alkaa pikakelaus. Kaikki tämä on mielenkiintoista sekä teoriassa että käytännössä, mutta esimerkiksi poikalelua ja sodanaikaista sielunveljeä käsittelevät sivujuonet ottavat tietyissä vaiheissa sen verran isoja harppauksia, että elokuva viestittää niiden olevan enää sivuseikka. Tällä on lievä etäännyttävä vaikutus.

Jopa viimeinen vaihe esittelee uusia naamoja. Amerikkalaiset salihomot ottavat Tompan piirtämät lihaksikkaat ja iloiset jättikullikarpaasit symbolikseen selvästä syystä. Persoonallinen tyyli toisi mestarille suosiota, vaikka hän aloittaisi huomenna tipeillä toimivana blogaajana. Lisää listaamista: voi ei AIDS, onkohan porno vaarallista propagandaa... Leffa tietää, että me suvakit tiedämme totuudet. Kuvataide kehonrakentajien orgioista on siunaus homoksi syntyneiden identiteetille! Kun sata S/M-homoa seisoo rivissä ilman ihmeempää selitystä, yhteiskunta kehittyi taas! Fifty Shades of Grey on absurdia roskaa, koska voi kauhistus, en mie kehtaisi pyllyä paukauttaa - mutta voi noita ihkuja nahkahomoja! Suvaitsen! Mehän jopa tutustuimme heihin? No, parin viiksivallun ikiomista minuuteista jää ehkä kirkkaimmin mieleen se, että "jakso tai pari" puuttuu niiden ja seuraavien kohtausten välistä.

Kuvitellaan, että kiusattu Jussi piirtelee My Little Pony -pornoa. Myöhemmin Yhdysvalloissa hän oppii, että hän on ilmiömäisen suosittu ja kaikilla on karkkiväriponi. Keksikö hän koko ilmiön? Ymmärtääkö hän asiaa itsekään? Liikuttuvatko ponihomojen pelkääjätkin? Eh? Vertaan homoseksuaalisuutta eläinten värjäämiseen vain muistuttaakseni, että monet tekevät niin yhä ja "homopropagandaa" pelätään. Enimmän aikaa leffa oikeaoppisesti panostaa meidän ihmisten inhimillistämiseen. Huomioiden, että jopa Amnesty on julistanut tämän tärkeäksi teokseksi, on mietittävä, onko osa sisällöstä hätiköityä kuorolle saarnaamista. Jos elät hyvää elämää, vaikka seuraat poneja tai animea, tietenkään et pidä taidetta arveluttavana. Ensimmäinen pornolehteni on vahingossa ostettu USA-spesiaali 4, mutta vaikka siinä on Putte Possun ja Roope Ankan panojuttuja, minäkin olen tunnetusti supernormaali.


Mielensäpahoittajasta huolimatta Dome Karukoski on maan luotettavin ohjaaja. Jatkuvasta savukiekuroinnista johtuen elokuva toimii taide-elokuvien parodiana, mikä on epäsuora kehu: komea tämä on, hauska tämä tahtookin olla ja liikutuin ja huvituin asiallisessa suhteessa. Pekka Strang tekee pääroolissa sielukasta työtä suhteellisen vähäeleisesti. Jessica Grabowsky siskona, Lauri Tilkanen anttituiskuna ja Taisto Oksanen sotahomona symboloivat syvästi tuntevien ihmisten elämän ristiriitaisuutta kauniisti. Olisin samalla vaivalla katsonut sen minisarjankin. Kritisoin turhan usein kokoa, mutta se nyt vaan on keskeistä: lähes kaikki on nähty, mutta asiat voidaan tiivistää visionäärisesti ja niitä voidaan käsitellä ennätyksellisen täyteläisesti. Tom of Finland on rikas leffa pornon töhertelyn tarpeellisuudesta ja vähän muusta.



V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Silence... Manchester by the Se... >

Keskustelut (12 viestiä)

iTella

23.02.2017 klo 07.57 4 tykkää tästä

Panen sua postimerkkiin
postinen

23.02.2017 klo 09.43 11 tykkää tästä

Olisit nyt edes kuusi tähteä antanut. Homostelut ja homoavioliitot on nykypäivän trendi kuitenkin.
XboxScorpio

23.02.2017 klo 09.47 1 tykkää tästä

Tässäpä loistava leffa perjantai-illan ratoksi
Kvothe

23.02.2017 klo 09.53 3 tykkää tästä

Mietin kanssa samaa, että voiko tällaista elokuvaa edes arvostella empiirisesti. Jos olisi antanut kaksi tähteä olisi ehkä poltettu roviolla nahkahousuissa pallo suussa.

Ja jos antaa 5 tähteä, niin kiertelemään tervassa ja glitterissä.
muhgaylobby

23.02.2017 klo 10.20 9 tykkää tästä

En kyllä näe mitään syytä, miksi juuri Peltonen ei olisi antanut vaikka mitä arvosanaa, jos leffa olisi objektiivisesti paska.
vieras

23.02.2017 klo 12.11 6 tykkää tästä

Oliko tässä rajumpia kohtauksia? Kaverin puolesta kysyn...
Alijohtaja

23.02.2017 klo 13.52 8 tykkää tästä

vieras kirjoitti:
Oliko tässä rajumpia kohtauksia? Kaverin puolesta kysyn...


Ei ole. Tähän tarkoitukseen suosittelen elokuvaa Cruising (1980) tai sarjaa nimeltä Salatut Elämät.
iNdo

Rekisteröitynyt 30.01.2012

24.02.2017 klo 13.58 1 tykkää tästä

http://tx.english-ch.com/teacher/mar/gaydar.jpg
teuvohakkarainen

24.02.2017 klo 18.32 2 tykkää tästä

Jotenkin arvasin että peltonen arvostelee tämän. Peltonen of finland!
pah

25.02.2017 klo 03.08 1 tykkää tästä

Hyvä elokuva, mutta aivan liikaa heteroistettu (jos tuo on edes oikea sana). Paljon oikeaa historiallista kontekstia muutettu, jotta mukaan saataisiin esimerkiksi kolmiodraama jossa mukana heteronainen.
STMariaSalome

26.02.2017 klo 12.09

Ei saa! tuhertaa pornokuvia.

Touko Laaksonen ei ollut kuuluisa,
edes hänen sukulaiset ei tienneet hänen piirroksista.
Hän oli kuuluisa vain SAIRAISSA piireissä.

elokuv tekijät ovat henkisesti kehittymättömiä yksilöitä

Te odotatte sitä oikeaa,
ette lähde elokuv teatterist ”lanteet ylpeästikeinuen”
kuten näyttelijä sanoi,
ei ole ylpeitä ja iloisia Tomin piirroksista suomalaiset
( sadistisista kidutus piirroksista
pornosta

Ette mene sitä elokuvaa katsomaan
Se kuuluu esityskieltoon.
Tom ei ollut kuuluisa kuin sairaissa piireissä
Sukulaisetkaan eivät tienneet
Kunnioitetaan Tomin tahtoa,
hän ei kertonut koskaan sukulaisille
ei näyttänyt pornokuvia
Sir_Rymylys

Rekisteröitynyt 11.04.2007

22.09.2017 klo 21.40 1 tykkää tästä

Aina yhtä kiusaannuttavaa lukea Jartsan seksuaalisista mieltymyksistä. Kaikkihan me olemme jokseenkin seksuaalisesti kieroutuneita, mutta aivan kaikkea ei tarvitse jakaa tällaisella koko perheen sivustolla.

Kirjoita kommentti

39199

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova