Tuorein sisältö

Cats

Ensi-ilta: 03.01.2020
Genre: Fantasia, Musikaali
Ikäraja: 7
Jari Tapani Peltonen

05.01.2020 klo 14.30 | Luettu: 5611 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen


Olin valehtelematta jo takki päällä näytökseen lähdössä, kun Kaija Koo lauloi radiossa "silmiä se kirvelee, kun on nähnyt liikaa", mihin reagoin vaistomaisesti ajatuksella "ole sinä akka hiljaa". Maailma vihaa Catsia. Jos lähipiiristäsi ei löydy vahvistettuja sinkkuja, voin koettaa selittää leffan sinulle.

Kukaan ei osaa sanoa, missä on moderni Mona Lisa ja uusi Leonardo da Vinci, sillä todennäköisimmin hän piirtelee Sikstuksen kappeliin teknisiltä ansioiltaan kelpaavaa pornoa satunnaisesta aiheesta kuten ninjaturtlesin kettutyttöystävästä Ninjarasta, ollen tyytyväinen ydinkohderyhmän tippeihin. Hän ei tee alkuperäismateriaalia turhaksi, vaan auttaa visioimaan, että tuhmat osat ponnahtavat tarvittaessa esiin karvojen alta tai kilpikonnan tapauksessa kloaakista kuten The Shape of Waterissa. Vastaavasti he, jotka pukeutuvat Puuhanalleksi tai Niiskuneidiksi, eivät ompele asuun sukuelimiä, koska – bingo – ne ponnahtavat alta.

Kulttuuriin tottuneellekin olisi absurdia, jos alastomien ihmiskissojen kullit heiluisivat ja perseenreiät loistaisivat ison budjetin fantasiassa: kissat kiehnäävät avoimen kiimaisina, mutta asiayhteys on tanssilattia ja kabaree, eivät aviovelvollisuudet. Mitä itua on siinä, että kun kissa riisuu turkin, alla on vaatteet ja lisää turkkia? Lue Puuhanalle-lause uudestaan. Itsetietoinen ironia on sallittua ja sitä piisaa. Netissä on kiertänyt kuva, jossa kissan kädestä uupuvat tehosteet. Uutisoidusti jotakin on korjattu, mutta vaikka tehoste yhä puuttuisi (en huomannut; täytynee katsoa blu-ray kuva kerrallaan), se olisi teemallisesti ominaisuus.

Vihaaja vitsailee Catsin kertovan kissojen itsemurhakultista, sillä kykykilpailu keskiössä tarjoaa palkinnoksi epämääräisen runollisen ylösnousun. Lavamusikaali koostuu kissaesittelyistä. Ymmärsin monet ideat vasta leffasta, koska näkökulma auttaa: päähenkilöksi nousee hylätty kissa, joka muihin tutustuessaan oppii elämää. Persevästä kuvastosta ja huumeiden vetämisestä huolimatta sanoma alleviivataan lapsille. Kun on iloisesti juhlittu, kuinka monenlaisia kissoja on, päitään nostavat ilkeily, itsekkyys ja sarkasmi, kunnes on aika naukua sydämen pohjasta: kulahtaneen katin klassinen "Memory" kytketään nuoren päähenkilön uuteen "Beautiful Ghosts" -nyyhkybiisiin loisteliain tuloksin. Hauskat kissakliseet vilisevät lauluissa, mutta suoran ilmoituksen mukaan kyse on ihmisten eroista.

Hallitakseni junttien vihaa luokittelen tämän taide-elokuvaksi. Voin vapaaehtoisesti olla "pimeimmät aivopierut" siunaava pieruaivo, sillä mm. Cats, Speed Racer, Swiss Army Man ja toinen musikaali Repo! The Genetic Opera ovat selvästi äärimmäistä jotakin ja saa kai uutta ihmetellä, jos masu kestää. Jokaikisen hetken ollessa huomionarvoinen tavalla tai usealla, se tuomio ei päde, että laulamista on puoli tuntia liikaa tarinalle. Toivoin kertosäkeiden toistuvan vielä ja vielä. Laulujen määrä ei ole täysin satunnainen, vaan esimerkiksi junakattibiisi elävöittää myöhään alkavan skaban perustason.

Kuulemani nipotus normaalista (laadukkaasta) editoinnista johtunee siitä, että moni tahtoo editoida hieman perverssistä yhtälöstä itsensäkin. Tarpeettomat ja päälleliimatuilta myös näyttävät pikkutehosteet kuten hiiret ovat merkityksetön heikkous rikkaan unenomaisessa tyylissä. Puhelaulua eli runoilua soittimen osuessa satunnaisesti seinään on enemmän kuin dialogia, mikä ei yleensäkään avaudu heille, jotka odottavat musikaalien olevan perusleffoja parilla päähän jäävällä rallatuksella, joita Catsissa toki on. Niin väitän, että ohjaaja Tom Hooper otti valmiiksi klassisen Les Misérablesin aidosti omakseen ja nyt hän tempun toisti. Tällä tasolla käy aina niin, että herään alussa kysymään, pidänkö tästä vai päätinkö pitää tästä, mutta kun omantunnon saa puhtaaksi, suloinen psykoosi syvenee loppuun saakka. Elän näiden vuoksi.

Tiedätkö The Grinchin loppuratkaisun, jossa Grinchin pieni surkea sydän kasvaa kolme kokoa? Kun vertauksesta tekee härskimmän, se pätee tässä.


Video alkaa kohdasta 2:05, kunhan upotuskoodi toimii.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Frozen II... The Aeronauts... >

Keskustelut (9 viestiä)

Pettymys

05.01.2020 klo 15.09 5 tykkää tästä

Kävin katsomassa tämän elokuvan lasten kanssa, ja kukaan ei tästä tykännyt. Tähdet 1/5
lainaa
Ribelshbibelsh

05.01.2020 klo 17.21 5 tykkää tästä

Villi veikkaus, Peltonen antaa täydet viisi tähteä.

Jep.
lainaa
Refloni

Rekisteröitynyt 08.01.2017

05.01.2020 klo 18.02

Missä määrin elokuvan yleisesti saama vastaanotto on vaikuttanut tähän arvosanaan?
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

05.01.2020 klo 18.26 1 tykkää tästä

Refloni kirjoitti:
Missä määrin elokuvan yleisesti saama vastaanotto on vaikuttanut tähän arvosanaan?


Arvosanaan? Ei mitenkään.

Arvostelun yritin kirjoittaa siten, että se kommentoi sekä kuukauden jatkunutta keskustelua että juuri tällaisia jatkokysymyksiä.

Kontekstia: kirjoitin Anna and the Apocalypsen neljän tähden arvostelussa "ääniraita soisi kuulokkeissani kolmatta kertaa kirjoitushetkellä, jos tämä olisi täydellinen musikaali". Kuuntelin Cats-leffan ääniraidan vähintään kolmesti leffan näkemisen ja arvostelun julkaisun välissä.
lainaa
GG11

07.01.2020 klo 05.35

Onks tää oikeesti näin absurdi? :P
https://www.youtube.com/watch?v=XsNAu72v2Yc
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

07.01.2020 klo 13.32 1 tykkää tästä

GG11 kirjoitti:
Onks tää oikeesti näin absurdi? :P
https://www.youtube.com/watch?v=XsNAu72v2Yc


Ei.

Hysteeriset sarkasmisedät: "jellicle-sanaa ei ikinä selitetä...!!!"

Ensimmäinen laulu: jellicle-sanan selitys. Oletko tällainen kissa? (Lista kissojen oikeista ja mytologisista ominaisuuksista.) Sitten olet jellicle-kissa.

https://www.youtube.com/watch?v=tZJNAB4yzlI

Hysteeriset sarkasmisedät: "sieluton sekoilurahastus mölömöm...!!!"

Elokuva: https://www.youtube.com/watch?v=jk4WeSU0Gmw
lainaa
RandomSwinger

08.01.2020 klo 00.43 8 tykkää tästä

No eihän tämä nyt viiden tähden elokuva ole. Tietty tälläiset satunnaiset 5/5 läppäarvostelut erottuvat massasta edukseen sekä auttavat luomaan Peltosen mytologiaa eräänlaisena oman tiensä kulkijana ja salaperäisenä hahmona. Toisaalta tämä tietynlainen egosentrisyys- ilman mitään pyrkimystäkään objektiivisuuteen mikä näistä arvioista läpi paistaa, on syy miksi näitä edelleen jaksaa lukea.
lainaa
NicelyDone

08.01.2020 klo 10.05 2 tykkää tästä

RandomSwinger kirjoitti:
No eihän tämä nyt viiden tähden elokuva ole. Tietty tälläiset satunnaiset 5/5 läppäarvostelut erottuvat massasta edukseen sekä auttavat luomaan Peltosen mytologiaa eräänlaisena oman tiensä kulkijana ja salaperäisenä hahmona. Toisaalta tämä tietynlainen egosentrisyys- ilman mitään pyrkimystäkään objektiivisuuteen mikä näistä arvioista läpi paistaa, on syy miksi näitä edelleen jaksaa lukea.


Tiivistit viimeistä lausetta lukuun ottamatta täydellisesti sen, mitä olen vuosia ajatellut ja mitä en ole osannut sanoiksi pukea.

lainaa
MikroPop

Rekisteröitynyt 05.11.2019

13.01.2020 klo 23.00 1 tykkää tästä

RandomSwinger kirjoitti:
No eihän tämä nyt viiden tähden elokuva ole. Tietty tälläiset satunnaiset 5/5 läppäarvostelut erottuvat massasta edukseen sekä auttavat luomaan Peltosen mytologiaa eräänlaisena oman tiensä kulkijana ja salaperäisenä hahmona. Toisaalta tämä tietynlainen egosentrisyys- ilman mitään pyrkimystäkään objektiivisuuteen mikä näistä arvioista läpi paistaa, on syy miksi näitä edelleen jaksaa lukea.


Ihan hyvä yritys sarjassa "katkerat kommentit miksi Peltonen on perseestä", mutta jatkoa varten kannattaa hakea inspiraatiota vanhojen arvosteluiden kommenttilaareista. Ja niitä itse arvosteluitakin voisi tietty lukea jotta kritiikki tuntuisi pohjautuvan yhtään mihinkään.
lainaa

Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova