Tuorein sisältö

Ari Koivunen: Becoming

J.A. Kaunisto

02.07.2008 klo 11.08 | Luettu: 36105 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Ari Koivusen odotettu kakkoskiekko on Idols-vapaa melodisen hevanderin viihdyttävä peruslettu. Huomio kiinnittyy luonnollisesti Arin panokseen. Nuori mies on hyvä, paikoin jopa vakuuttava. Vaikka äänessä on edelleen nuoren kaverin poikamaista soundia, Ari on sisäistänyt tekemänsä ja elää viisujen mukana aivan eri tavalla kuin esikoisellaan. Ero on merkittävä. Voisi väittää Arin seisovan jokaisen viisun takana - ilmeisesti lauluopissakin on viettetty tunti jos toinenkin. Vokaalisuoritus vaikuttaa helpommalta ja sävyjä on varaa poimia takataskusta. Albumin kysymysmerkiksi muodostuu viisujen vetovoima - Arin vetävä tulkintakaan ei pysty pelastaamaan muutamia viisuja putoamasta kovin kasvottomien tekeleiden joukkoon. Soittopuoli on tukevasti lapasessa.

Becoming lähtee samoista askelmerkeistä kuin Arin esikoinen. Kaikesta huomaa taustalla olevan bändin, joka on tehnyt keikkaa jo jonkin aikaan. Idols-formaatin paineista päästyään Arin kakkoslevy on tasavahva kokonaisuus vaikka ilmiselvät hittipalat jäävät vähemmälle. Kiekon avaava Raging Machine riffittelee tykimmin mutta kertsin kohdalla on myös reilusti pelkokerrointa. Give Me A Reason on albumin vetävä kiintotähti, tyylipuhdas melodinen heavy-rokkipala. Sign Of Our Times kuulostaa aluksi kovin tutulta mutta Arin revittelyt saavat viisun nousemaan pilviin. Father kasvaa heavyslovarista massiiviseksi äänivalliksi - vähempikin äänimassa olisi riittänyt. Hero's Gold kuulostaa niin monelta ettei viisusta ota selvää, kovasti on naapurilta lainassa. Unscarred Within ottaa jälleen raskaampia poweraskeleita - kunnon heavyhölkkää Saksanmaan malliin. Loppuun säästetty Iron Maiden-coveri The Evil That Men Do antaa Arille mahdollisuuden käyttää koko skaalaa. Akustisena vedettävä Maiden-biisi onnistuu kirkkaasti ja Ari on vokaaleissa vahva.

Ari Koivunen on oman tiensä löytänyt. Vaikka edelleen on helppo esittää kysymys, onko Ari paikkansa ansainnut - Becoming ei jää missään nimessä vajaaksi laulusuorituksen johdosta. Arin vokaalisuoritusta on ilo kuunnella, nuoren miehen äänessä on paloa ja kunnon "korkealta ja kovaa"-vedätystä. Kun albumin loppupuolen viisuihin olisi saatu reilummin omaa ääntä, Becoming nousisi vielä korkeampaan kastiin.


V2.fi | J.A. Kaunisto
< Narnian Tarinat: Pri... Step Up 2 The Street... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (13 viestiä)

HappinessIsAWarmGun

03.07.2008 klo 10.31

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa oikeastaan kaikessa.
Kyllä tämä on ihan kelvollinen lätty.
lainaa
zergbur

Rekisteröitynyt 07.08.2007

03.07.2008 klo 19.01

Ari Koivunen lasketaan Jaksollisessa järjestelmässä epämetalleihin.

Itsehän en kyseisestä artistista välitä. Kuuntelen lähinnä metallimusiikkia eikä tätä voi siksi kutsua.
lainaa
Urokhtor

Rekisteröitynyt 10.04.2007

03.07.2008 klo 20.00

Arskan uus kuulostaa iskelmältä. Mutta ihan menettelevää kamaa tuo on. Hero's Gold jäi mieleen vähän menevämpänä viisuna mutta muuten vähän vaisua. Tosin en hirveän tarkkaan oo levyä kuunnellut niin ei hirveen syvällistä analyysiä nyt voi kirjoittaa. Vois koittaa tässä joskus kuunnella tuon levyn ajatuksella. Kuhan tästä nyt dödiksen ja bläkkiksen parista viittii laskeutua takaisin lastentarhaan.
lainaa
jiiaa

03.07.2008 klo 20.51

zergbur kirjoitti:
Ari Koivunen lasketaan Jaksollisessa järjestelmässä epämetalleihin.

Itsehän en kyseisestä artistista välitä. Kuuntelen lähinnä metallimusiikkia eikä tätä voi siksi kutsua.

Totta joka sana.
lainaa
Jeeeh

04.07.2008 klo 16.36

Levyn kansi on kyllä hirveä, ehkä vuoden ruminpia.
lainaa
hammerfalls

04.07.2008 klo 16.54

Totta joka sana. Eli mielestäni tämä on ihan kelvollista poweria/hard rockkia. Oikeastaan erottuu massatarjonnasta edukseen juuri sillä, että ei ole mitään liikoja hienouksia edes yritetty tehdä. Arin ääni pelastaa monet kappaleet. Parhaimpina vetoina mainitsisin Sing of Our Times, Under The Burning Sky ja extra coveri eli akustinen versio maidenin biisistä on ehkä parasta koko levyllä.

Kyllä tää kloppi on tullut musabisnekseen jäädäkseen. Uskon vahvasti siihen, että tulossa on jonain päivänä paljon parempia biisejä. Nää omat on kuitenkin suhteellisen pienessä ajassa tehtyjä. Levyä kuunnellessa tuli mieleen Koivusen lisäksi uusi nouseva kyky, eli sanoittaja ja ilmeisesti monesta sävellyksestäkin osin vastannut Vili Ollila. Nuoreksi kaveriksi hyvä ote kynään.
lainaa
Frank

Rekisteröitynyt 12.09.2007

04.07.2008 klo 17.45

Miks tuo tyttö murjottaa tuossa levynkannessa :/
lainaa
Mazena

Rekisteröitynyt 29.10.2007

04.07.2008 klo 19.45

Jeeeh kirjoitti:
Levyn kansi on kyllä hirveä, ehkä vuoden ruminpia.


Ehkä koska Ari Koivunen ei ole mikään kiiltokuvapoika :D Päinvastoin.
lainaa
zergbur

Rekisteröitynyt 07.08.2007

04.07.2008 klo 21.43

Jeeeh kirjoitti:
Levyn kansi on kyllä hirveä, ehkä vuoden ruminpia.


Kenestä lie johtuu.
lainaa
Latuman

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

04.07.2008 klo 23.34

Voi plaah. Biisit on radiopoppia ja arin ääni on tavallinen 8 -vuotiaan pojan ääni. Ei mahu mun aivoon.
lainaa
Judas

05.07.2008 klo 10.09

Omasta mielestäni Arilla kyllä ääntä löytyy, mutta ne biisit. Aivan sanoinkuvaamatonta paskaa. Paras biisi oli lopussa oleva Maiden coveri.
lainaa
Teppolaht

07.07.2008 klo 11.40

Seitsemän kertaa sana "viisu" noinkin lyhyessä tekstissä... Luulisi suomenkielestä löytyvän muitakin musiikkikappaleen synonyymejä...?
lainaa
muukalainen

Rekisteröitynyt 06.07.2007

13.07.2008 klo 15.58

http://ilkkajii.webs.com/levynkansi1.jpg

Ilkka Jääskeläisen versio levykannesta on paljon parempi!
lainaa

V2.fi Tiktok
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova