Game of Thrones -putki 32/73: pysäyttäkää painokoneet - mulkvisti kuolee

Ennen viime kauden veripalttuhäitä siedettävä kahden sanan juonikuvaus oli "sankarit kapinoivat". Tuon illuusion murskaus on moninkertaisesti shokeeraavampaa kuin Joffreyn hääkuolema, mutta toteutus on entistä terävämpää. Joffreylla ei ole potentiaalia kehittyä taktikoivaksi uhaksi. Hän on hihittelevä kiusaaja Ramseyn tavoin, mutta Ramseypa ottaa uskottavan askeleen sotaherraksi osoittamalla, kuinka yhteistyökykyinen silvotusta Theonista on tullut. Provosoitunakaan Theon ei tee mitään, joten Ramseyn jäinen faijakin innostuu ja koko suvun uhka elävöityy.

Joffreylla on roolinsa ja siitä otetaan kaikki irti ennen hyvästejä. On huvittavaa, kun muita juonia ensin vilkaissut jakso on viipyillyt häissä niin kauan, että tietty piste ylittyy: jotakin on tapahtumassa. Tyrionia nöyryyttävä kääpiöiden sirkusesitys on Joffreyn uran huipentuma ja tunnelmien hengittäessä se riittäisi sisällöksi. Esitys on suunnattu keskiaikapölvästeille Cirque du Soleilin ystävien sijaan ja on kiva muistaa, että keskiaika on kaikkea muutakin pimeää kuin verta ja taipuisia ilotyttöjä, joiden römpsään zoomataan taas.

Alussa Joffrey suo kohteliaisuuden Tyrionille, mutta piekseekin Tyrionin lahjoittamaa kirjaa. Nöyryytyksien päivän jälkeen kukaan ei jää kaipaamaan Joffreyta niin kuin pöllähtänyt Tyrion, jolle nilkki on vielä vaarallisempi kuolleena. Kun murhaa osaa odottaa, jakso näyttäytyy hallittuna "hovimestari on syyllinen" -kartanomysteerinä, jossa monien motiivit ovat hämäriä ja silmäykset arveluttavia. Jakson rakenne on ideaalinen.

Melisandre jatkaa polttouhrilinjalla. Satunnainen aivopieru: missä on Paspartuu, kun häntä tarvitaan? Tarkistin asian ja kyllä, "punainen papitar" vastasi siitäkin roviosta, jonka hän hajotti.


Keskiarvo 32 jakson jälkeen:


Alkutekstit katsottu: 31+1 kertaa
Tippa silmässä: 44+2 kertaa

< Jakso 4-1 --- Jakso 4-3 >