Snowpiercer 1-10: hyppy junalla hain yli

Toive hallitusti kirjoitetusta ekosysteemistä haihtui kun lehmien kuolema unohdettiin, mutta toive muistuttaa itsestään, kun muuttoaalto onnistuneen kapinan jälkeen kuitataan parilla kohtauksella, joissa demokratia itkettää entistä eliittiä ja vähän siivota pitäisi. Ainakin sanoma meni kohdilleen. Tasa-arvo ei ole maailmanloppu, vaikka muutama entinen pummi möykkäisi porvarille pissat housuun.

Tämän osasi arvata (jo ennen kuin luin vahingossa spoileriuutisen): juna ei ole jatkossa kaikki, vaan mukaan voidaan tuoda uusia hahmoja ja mitä vain. Toinen juna telakoituu Snowpierceriin. Kausi painotti herra Wilfordin olevan romantisoitu ajatus, jolla hallittiin massoja, joten luokittelen Wilfordin ilmestymisen sarjaan "hypyksi hain yli", eli epätoivoiseksi tempaukseksi ideoiden loputtua. Wilford julistettiin kuolleeksi, mutta kun päällystö on näön vuoksi yllättynyt tilanteesta, se on yhtäkkiä itsestäänselvyys, että tietenkin on toinenkin juna ja siellähän Wilford kyykkii oman armeijan ja varaosien ja 2. kauden kässärin kanssa.

Wilfordia itseään ei nähdä vielä, mutta airut viittaa häneen ja näyttelijä on palkattu. Osa tyypeistä innostuu hänestä heti toisen junan nähtyään, mikä on jo itsessään puutteellisesti alustettu idea. Toki "totuus" harmitti Wilfordin palvojia sen lyhyen hetken, kun totuus oli voimassa, mutta sarja ei tehnyt selväksi, miten väkevästi eliitti Wilfordia rakastaa, eikä sarjalla ole malttia kärjistää eliitin kärsimyksiä ennen tätä toivon kipinää. Käänne maistuisi aivan muulta, jos entinen eliitti jatkaisi juonittelua orastavassa demokratiassa ja lopulta he oppisivat toisesta junasta.


Keskiarvo 10 jakson jälkeen ja arvosana koko 1. kaudelle:


< Jakso 1-9 --- Jakso 2-1 >

Katsottu: Netflix