Lovecraft Country 1-5: ei ihmissusi vaan mustavalkonaama

Ja näin kirjoitetaan fantasiasarjaa! (Suunnilleen näin.) Sivuhahmojen oma jakso on novellimaisesti rajattu kauhusatu ja vähän muuta. Käänteitä on alustettu useilla tavoilla, joten sitä kokee, että nyt korjataan satoa, vaikka uusia siemeniä kylvetään ja niistäkin pari ehtii kutkuttavasti itää.

Ruby on musta laulajadiiva, joka haaveilee olevansa Stockmannin kassa. Hän päätyi pökkimään blondia velhoa, joka tänään taikoo hänestä valkoihoisen. Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde -rutiini tuntuu välittömästi fiksulta. Hauskaa oli myös aiempi kummitustalo- ja Indiana Jones -skenaarioiden mukailu, mutta sarjan asettama rasistinen pohjavire on itsestäänselvästi osuvampi, kun valkaistu Ruby ihmettelee valkoisten etuoikeuksia. Hän on kateellinen ensimmäiselle mustalle myyjälle, joten kutinassa on tasoja, kun hänkin saa töitä.

Jos et jo natsimaisten velhojen naamoista päätellyt, että tämä on diili paholaisen kanssa, muodonmuutokset ovat villin visvaisia kuin ihmissusileffoissa. Rubyn matkaan voisi kevyesti käyttää koko tunnin tai puolitoista. Rytmi on hyvä eli henkeä ehditään vetää, mutta viimeistään se, kun jaksosta tehdään vielä dramaattisempi tavaratalon johtajan sovinismia hyvin pikaisesti käsittelemällä, lipsahtaa ideoiden ahnehtimiseksi. Äijää ei oletettavasti tarvita jatkossa.

Keskivaiheilla kysyin, eikö sivujuoni vanhan patun homoseksuaalisuudesta ja drag queeneista olisi järkevämpi omassa jaksossaan, mutta tuskinpa ihmettelet jälkikäteen, mikä jakson teemoja yhdistää. Äijä hengailee piireissä suhteellisen avoimesti, vaikka toinen jalka on kaapissa. Viime jaksossa hän vaikutti teloittavan erilaisen lyylijäbän ihan vain mysteerimaagisista (?) syistä. Pitäisikö taposta ajatella jotakin tiettyä, vai vastaako toisto sitä, kuinka George R.R. Martin leikkaa joka toiselta ukolta kikkelin huvikseen? Kaikkeen ei tarvitse vastata nyt. Sarjan jaksot muistavat antaa.


Keskiarvo 5 jakson jälkeen:


< Jakso 1-4 --- Jakso 1-6 >

Katsottu: HBO Nordic