Succession 26/39: Yhdysvaltain presidentistä ei edelleenkään voi vitsailla kypsästi

Pohattaperhe syrjäytti itselleen myönteisen presidentin sivumainintojen mukaan. Se on yhä irtovitsi, että vanhin poika tahtoo pressan homman olevan ensimmäinen asia, jonka hän elämässään tekee. Presidentti lienee silti vahvistuva teema. Pakolliset kissanristiäiset käsittelevät pahisten seuraavaa ehdokasta. Perhe tahtoo tyypin perheeseen ja toisin päin. Suosikiksi arvotaan joku fasisti. Uudet sivuhahmot saisivat itseni epäilemään dementiaa, ellen nykyään tarkistaisi CTRL-F:llä, onko tyyppi mainittu aiemmin Wikipedian tiivistelmissä.

Jakso on vuodelta 2021, mutta vuosi voisi olla 2011. Asiallinen poliittinen satiiri on aggressiivisen turhaa Trumpin jälkeen. "Fasismi" on vihjattua & esitetty mielipide. Jakso on pikkuhauska ja silkkinen kuten useimmat, joten jaksoa voi yrittää ajatella siten, että näin pohatat yhä tahtovat päättää presidentistä, vaikka ehdokkaaksi valitaan lopulta Doink the Clown tai Dwayne Elizondo Mountain Dew Herbert Camacho. Toisaalta se turha poika selvästi on tämän utopian vitsiehdokas.

Perhettä uhkaavan oikeusjutun kukonaskeleet pelastavat jakson. Se tuntuu kevennykseltä, kun vankilaan valmistautuva vävy pohtii käytännön asioita munakkaan mausta lähtien, mutta lopulta hän tapaa kapinallisen Kendallin, jolla on vaikeuksia manipuloida oikeusjuttua. Vävyn viettely-yritys tarkoittaa Kendallin pohtivan siskoaankin, jonka pressajuttu saattaa karkottaa isin luota. Mitään ei tapahdu, mutta miekkoset näyttäytyvät jokseenkin sympaattisina luusereina ollakseen pohattoja, jotka ansaitsevat päätyä putkaan.

Jos pressajuonelle viimein omistaudutaan siten, että se on selkein panoksia nostava sivuraide perheen sisällissodassa, Trump ehkä unohtuu.


Keskiarvo 26 jakson jälkeen:


< Jakso 25/39 --- Jakso 27/39 >

Katsottu: HBO Max