Tuorein sisältö

Retrovideosunnuntaikolumni: Atari: Game Over

Mikko Heinonen

23.11.2014 klo 19.18 | Luettu: 3228 kertaa | Teksti: Mikko Heinonen

Sukupolven muistot maakuopassa


Meilläkin on uutisoitu useita kertoja siitä, että Alamogordon kaupungissa on kaivettu esiin Atarin sinne vuonna 1983 hautaamia pelejä. Niitä myytiin sittemmin eBayssa, jossa hinnat kohosivat jopa tuhansiin taaloihin. Operaatiosta on nyt tehty dokumentti, joka on katsottavissa ilmaiseksi Xbox Liven kautta (tai ainakin tulee pian nähtäville täällä meilläkin, sanovat Suomen Microsoftilta). Vilkaisin sen esikatseluversion ja kirjailin ajatuksiani ylös muutenkin.

Ensimmäiseksi pitää tietysti ymmärtää, miksi Atari ja pelien hautaaminen erämaahan ovat niin merkittäviä juttuja. Samalla tavallahan on kaikenlaista muutakin ylimääräistä inventaariota hävitetty kautta aikojen. Atari-pelien tapauksessa kyse on kuitenkin laajemmin vuoden 1983 videopeliromahduksesta sekä siitä, miten merkittävä yhtiö Atari oli varsinkin Yhdysvalloissa. Jos voidaan sanoa, että Commodore 64 aiheutti meillä tietotekniikan ja pelien vallankumouksen, Atari 2600 teki sen Yhdysvalloissa muutamaa vuotta aiemmin. Lähes kaikilla varhaiskeski-ikäisillä amerikkalaisnörteillä on jonkinlainen muistikuva Atarilla pelaamisesta.

Koko E.T. ja sen meemistatus "maailman huonoimpana pelinä" sekä videopelimarkkinoiden äkillinen romahdus ovat ne muut mielenkiintoiset seikat. Pelaamisen kenties kuuluisimpia urbaanilegendoita on ollut, että suuruudenhulluuden puuskassaan Atari valmisti hätäisesti joulumarkkinoille kyhättyä E.T.:tä niin paljon, että niistä muodostui valtava varastointiongelma. Häpeillen miljoonittain pelejä sitten haudattiin Uuden-Meksikon ydinkoealueen liepeillä olevalle kaatopaikalle. Sitä, missä määrin legenda pitää paikkansa, en tässä paljasta – mutta jotain pelejä kuopasta löytyi, koska niitä on myyntiinkin asti päässyt.

Sadasta nollaan


Atari: Game Overin ohjannut Zak Penn on tehnyt taustatyönsä hyvin. Kameran eteen on kaivettu mielenkiintoisia henkilöitä, kuten Atarin perustaja Nolan Bushnell, sen omistaneen Warnerin tuolloinen pääjohtaja Manny Gerard ja E.T.:n ohjelmoija, nyttemmin psykoterapeuttina toimiva Howard Scott Warshaw. Etenkin jälkimmäisen tapauksesta tekee hieman traagisen se, että hänen aiemmat pelinsä olivat alan huippuja: Atarin myydyin suoraan konsolille kehitetty peli Yars' Revenge ja myös miljoonamyyntiin yltänyt leffalisenssi Raiders of the Lost Ark lähtivät hänen sormistaan. E.T.:n floppaaminen oli kuitenkin käytännössä kuolemansuudelma HSW:n peliohjelmoijan uralle.

Dokumentti päästää katsojat myös tutustumaan siihen tunnelmaan, joka Atarilla vallitsi ensimmäisen videopelihuuman aikoihin. Mielikuva marihuanaa pössyttelevistä ja psykedeelisiä tuotoksia koodaavista teknohipeistä ei ainakaan himmene aikalaiskertomusten perusteella. Atari teki insinööreistä rokkitähtiä, kuten sanonta kuului.

Rokin jytke kuitenkin vaimeni äkillisesti vuonna 1983. Atari yritti myydä yhä enemmän jo vanhentunutta laitteistoa markkinoille, jotka olivat jo täynnä. Jos E.T. ei itse romahdusta aiheuttanutkaan, oli se ainakin eräs sen oireista. Peli haluttiin ehdottomasti markkinoille jouluksi 1982, jolloin sen tekemiseen jäi aikaa ruhtinaalliset viisi viikkoa. Lopputulos ei ole varmastikaan maailman absoluuttisesti huonoin peli, mutta liian kunnianhimoinen ja sekava viritys se joka tapauksessa on. Pettyneet kuluttajat palauttivat peliä kasapäin.

Tuttu juttu, käytä silti tunti


Henkilökohtaisena mielipiteenäni Alamogordon kaatopaikka on saanut jo hieman liikaakin huomiota ympäri maailmaa. Tarina on kiinnostava, mutta faktat tuntevat eivät varmastikaan yllättyneet siitä, että kaivurin kauha osui peleihin montun pohjalla. Dokumenttikin syyllistyy etenkin alussa hieman siihen, että se synnyttää yltiöpäistä mystiikkaa jo kauan sitten todeksi tiedetyn tapahtuman ympärille – kun lehtileikkeet samalla kertovat kiistattomasti, että tavaraa kaatopaikalle vietiin.

Videopeliromahdus ei käytännössä koskettanut muuta maailmaa lainkaan niin dramaattisesti kuin Amerikkaa, sillä markkinat muualla olivat kerrassaan liian pienet vielä romahtaakseen. Meillä oltiin vasta pääsemässä kotimikroharrastuksen pariin, pelikonsoleita oli kovin harvoilla. Japanissa taas markkinoilla operoivat lähinnä paikalliset yhtiöt, vaikka Atarillakin jotain virityksiä sinne päin oli meneillään. Yhdysvallat oli kuitenkin tuolloin käytännössä dominoiva toimija pelimarkkinoilla, joten sikäli heidän videopelaamisensa historia on koko maailman pelaamisen historiaa.

Dokumentin suuri etu on se, että sitä ei ole tehty televisioon. Näin se voi jättää kertaamatta samat asiat joka mainoskatkon molemmin puolin ja tarjoilla sen sijaan runsaasti tietoa. Itsekin asioista jo valmiiksi perillä olleena huomasin oppineeni monta pikkujuttua. Loppua kohti hypetys vähenee ja päästään kiinni todellisiin ihmiskohtaloihin. Loppujen lopuksi kuoppaan haudatuilla peleillä onkin yllättävän paljon merkitystä yllättävän monille.

Atari: Game Over on katsottavissa Xbox Onella ja Xbox 360:llä, kunhan Microsoft saa systeeminsä toimimaan. Dokumentti on ilmainen. Esikatseluversiossa ei ollut suomenkielistä tekstitystä.



V2.fi | Mikko Heinonen
< Esikatselu: Settlers... Muppets Movie Advent... >

Keskustelut (2 viestiä)

jidfsjpio

23.11.2014 klo 21.13 2 tykkää tästä

Aikakapseli epäonnistui. Näitähän haudataan siksi että joskus vuosisatojen tai tuhansien päästä löydettäisiin ja jotain opittaisiin
tero0

27.11.2014 klo 15.53

toihan näyttää kuvakaappauksen perusteeella ihan vitun hyvältä ja huippukiinnostavalta peliltä!

Kirjoita kommentti



V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova