Tuorein sisältö

V2.fi pelasi: Skully (PC)

Esa Toikkonen

30.12.2020 klo 20.35 | Luettu: 705 kertaa | Teksti: Esa Toikkonen

Pyöreä kuin pääkallo
Skullyssa kaikki saa alkunsa, kun pääkallo ajautuu trooppiselle saarelle. Siellä sepäätyy kyvyiltään jumalolentoon verrattavan Terryn käsiin ja saa sitä kautta uuden elämän Skullyna. Terry on kylmentyneiden sisarussuhteiden vuoksi pulassa ja pääkallo voisi olla ratkaisu niihin huoliin. Pyörivän pääkallon ei uskoisi olevan ykkösvastaus saaristossa kyteviin ongelmiin, mutta Skullyn kyvyistä on yllättävän paljon apua.


Kuulapelit ovat itselleni tuttuja siltä osin, että pääsääntöisesti niissä pyritään suorittamaan erinäisiä kenttiä mahdollisimman nopeasti. Skully heittää tähän kaavaan tarinallisen seikkailupelin elementit tasoloikintakohtineen ja aivopähkinöineen unohtaen kireät aikataulut. Pelissä liikutaan vaihtelevissa olosuhteissa pyörien ja pomppien tasolta toiselle paikka paikoin suorittaen kevyitä aivopähkinöitä. Pääosin ne tarkoittavat erinäisten tasojen siirtelyä reitin muodostamiseksi.

Pallosta muskelimieheksi


Skully ei pääkallomuodossaan pysty kuin pyörimään ja loikkimaan, mutta tallennuspisteinäkin toimiviin kuralammikoihin tullessaan hän voi muuntautua kolmeen erilaiseen muotoon, joilta onnistuvat suurien kivijärkäleiden siirrot, kallioseinien musertaminen ja korkeat loikat. Pähkinöinti on alkuun helppoa ja suoraviivaista oikean hahmon käyttöä oikeassa paikassa, mutta pelin edetessä eri hahmojen kykyjä tulee opetella käyttämään yhdessä. Tasojen väliin on ripoteltu myös muutama onnistunut pomovastus, joissa tasoloikinnan kautta pyritään rauhoittamaan sisarten kiukkua.


Pääkallohahmon pyörivää perusmuotoa kehitetään keräämällä kenttiin sadoittain ripoteltuja ananaskirsikoita, mutta kehitys rajoittuu vain aika ajoin saataviin energiamittarin laajennuksiin. Energiamittarilla ei muutenkaan suurta merkitystä ole, koska usein esimerkiksi laavaan pudotessaan on melko hankalaa pompahtaa takaisin kuivalle maalle, ennen kuin hätäisesti syöpyvä energiamittari on tyhjä.

Perustylsä lopputulema


Pelissä on oivallisen tarkat kontrollit, mutta kamerakulman kanssa menee monesti säätämiseksi. Vaikka kuinka yrittää olla hereillä ja toisella ohjaussauvalla pitää kameraa oikeassa kulmassa, tekevät ympäröivät kiviseinämät optimaalisten olosuhteiden ylläpidosta hankalaa. Graafisesti peli näyttää jo eilispäivän tuotteelta, mutta toisaalta se pyöri oikein sulavasti keskinkertaisella pelikoneellani. Taustamusiikeista löytyy eri teemoihin soveltuvia rimputuksia, mutta vähäisyydestään johtuen niiden soimisesta ei meinaa päästä eroon edes nukkumaan mennessään.


Skully on monin osin melko keskinkertainen tuote, mutta sitä oli mukava pelata aika ajoin rentouttavana välipelinä totisempien sotapelisessioiden välissä. Peli ei pääse kiristämään hermoja muuten, kuin tarkkuutta vaativissa hyppelykohdissa, joissa kamera pompahtaa kriittisellä kohdalla väärään asentoon. Pelin tarina ei herätä suuria tunteita, mutta siinäkin on hetkensä, jotka osaltaan innostavat jatkamaan. Harmittavasti pidempää pelisessiota ajatellen peli on liian itseään toistava ja viiden tunnin kestossaankin venytetyn oloinen. Kokonaisuutta katsellessa lokeroisin pelin lastenpeliksi tai vanhemmalle väelle kevyeksi välipeliksi, johon se soveltuu oikein hyvin.

Testikokoonpano: i5-8400, GTX 1060, 16 GB RAM, SSD-asennus, Xbox One -peliohjain

Lyhyesti: Pienen studion Skullyssä riittää yrittämisen intoa, mutta lyhyessä kestossaankin se jää turhan yksitoikkoiseksi.



Hyvää:
  • Mukavan rento tasoloikinta
  • Muutama kiva pomokenttä
Huonoa:
  • Kameran kanssa eläminen välillä haastavaa
  • Lyhyestä kestostaan huolimatta venytetyn tuntuinen

V2.fi | Esa Toikkonen
< V2.fi pelasi: Kosmok... V2.fi pelasi: Tesla ... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova