Tuorein sisältö

OCZ Neural Impulse Actuator

Matti Lintula

04.11.2008 klo 14.59 | Luettu: 18257 kertaa | Teksti: Matti Lintula

Viikon vimpain #35
OCZ:n valmistama hermoimpulssilaite on ainakin osittain todeksi muuttunutta tieteiselokuvaa. Odotukset kumista pääpantaa ja sen kolmea sensoria kohtaan ovatkin valtavat, sillä moni odottaa aivoaalto-ohjaukselta jotakin, mihin se ei nykytekniikalla vielä voi taipua. Windowsia ei ohjata sukkelasti ajatuksen voimalla, eikä kirjoittaminen käy sanoja pohtimalla. OCZ:n laite on kuitenkin pioneeri alallaan ja tarjoaa mahdollisuuden päästä osaksi tulevaisuuden pelikokemusta jo tänään.

Vanne kiristää päätä


OCZ:n NIA koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kuminen ja kiristettävä pääpanta, jonka sensorit painautuvat tiivisti otsaa vasten. NIA mittaa sensoreillaan kasvolihasten, silmänliikkeiden ja aivojen aiheuttamia sähköimpulsseja, joten kyseessä on mainostekstien mukaisesti kattava bioteknologiaa hyödyntävä laite. Panta kiristää jonkin verran, mutta ei tunnu erityisen inhottavalta pienen totuttelun jälkeen. Toinen osa on signaalien muuntoon tarvittava metallilaatikko, johon panta kytketään langallisesti. Laatikon tulkitsema data puolestaan jatkaa matkaansa tietokoneen USB-porttiin.

NIA:n ohjelmisto on varsin askeettinen ja insinöörimäinen. Softa tarjoaa mahdollisuudet laitteen kalibrointiin, hermostosignaalien tarkkailuun ja harjoitteluun yksinkertaisen Pong-pelin avulla. Sovelluksen kautta voidaan myös määrittää miten tulkitut signaalit siirretään peleihin. Esiasetukset löytyvät mm. Gears of Warille, Unreal Tournamentille ja autopeleille. Yksinkertaisimmillaan silmien liikkeet siirretään sivuttaisliikkeeksi ja yleinen lihaspinnistys siirtymiseksi eteen- ja taaksepäin.

Kalibrointi ei ole aivan helppoa, sillä NIA on melkoisen herkkä ulkoisille sähkömagneettisille häiriöille. Käytännössä ainoa tapa signaalin saamiseksi tarvittavan alhaiselle tasolle on maadoittaa itsensä jatkuvasti NIA:n peltilaatikkoon koskien. Laitetta testattiin erilaisissa ympäristöissä ja saman testipöydän äärelläkin häiriö saattoi kahtena peräkkäisenä päivänä vaihdella radikaalisti. Maltilla NIA:n saa kalibroitua vaikka lähellä olisi enemmänkin sähkölaitteita, mutta välillä toimimaan saattaminen tuntuu vaativan aivan erikoislaatuisia poppatemppuja.

Soutua ja saksanpolkkaa


NIA:n käyttäytyminen on paljolti käyttäjästä itsestään kiinni. Laitteen käyttämän algoritmin luvataan tunnistavan käyttäjänsä toivomat liikkeet jatkuvasti paremmin, mutta lyhyen testijakson aikana tällaista kehitystä ei juurikaan ollut havaittavissa. Testissä käytetyssä tietokoneessa eivät valitettavasti modernit räiskintäpelit pyöri, mutta hermoimpulsseilla voi onneksi ohjata mitä tahansa nuolinäppäimillä ohjattavaa peliä. Niinpä koepenkkiin pääsivät ensisijaisesti pelit, joiden valmistusvuotena NIA:n kaltaista laitetta oltaisiin pidetty lähinnä naurettavana elokuvalavasteena.

Commodore 64 -emulaattorin avulla vanhat hyvät ajat heräävät henkiin ja tasavallan tietokoneen ikivihreät klassikot tarjoavatkin loistavan testikentän NIA:lle yksinkertaisten kontrolliensa ansiosta. Pelien ohjastaminen ei kuitenkaan osoittaudu erityisen helpoksi vaikka ilmansuuntia on vain neljä. Mission Elevatorin agenttisankari päätti harrastaa jonkinlaista saksanpolkkaa ja lähes mielivaltaista paikallaan kääntyilyä. Formulapeli Pole Positionkin on liian nopeatempoinen, jotta raukat hermot pysyisivät perässä. Lopulta järkevimpään tulokseen pääsinkin MSX-emulaattorin ja ylhäältä kuvatun toimintaseikkailu Knightmaren avulla, joka ei ole liian nopeatempoinen ja sallii myös pienet viiveet liikkeissä. Tässäkään pelissä ei kuitenkaan huippupisteitä NIA:n avulla saavutettu, mutta paikoin sivustakatsoja olisi voinut kuvitella jonkun ihan tosissaan pelaavan peliä. Tältä peli näytti kuitenkin vain noin 20 sekuntia kerrallaan. Sitten päähenkilö juoksikin jo pää edellä vihollisparveen tai jumittui kentällä oleviin esteisiin tuhoisin seurauksin.

Laitteen testiin toimittanut Datajyrä lähetti NIA:n mukana myös Skategirl-harjoituspelin, jossa kuoleminen ei ole ongelma. Kolmiulotteisessa kaukalossa ohjattava leijulaudalla keinuva tyttö tarjoaa hyvää jatkoharjoitusmaastoa omien hermojen kuriin saamiseksi. Valitettavasti kääntyminen on tässäkin pelissä se vaikein osuus. Välillä auttaa kun sulkee sen puoleisen silmän, jonka suuntaan pelihahmon toivoo kääntyvän, mutta hetken perästä sama toimenpide saattaakin kääntää hahmoa täysin päinvastaiseen suuntaan. Juuri tämä liikkeiden epäjohdonmukaisuus tekee NIA:lla pelaamisesta tavattoman vaikeaa meille Ryhmä-X:n ulkopuolisille, tavallisille tallaajille.

Yhden pommi, toisen onni


Saadun tiedon mukaan Suomestakin löytyy ihmisiä, jotka kykenevät jo päivän harjoittelun jälkeen pelaamaan räiskintäpelejä NIA:n ja hiiren yhdistelmällä. Itse en harjoittelusta huolimatta onnistunut testijakson aikana saamaan liikkeitä hallintaani. Tarjosin kumipantaa myös kolmelle muulle testaajalle, jotka kokivat niin ikään juuri sivuttaisliikkeen ongelmaksi. Ennen ostopäätöstä on suositeltavaa suorittaa ainakin pieni käyttötesti. Mikäli kalibrointiohjelman liikkeet tuntuvat pysyvän suurin piirtein hanskassa, saattaa NIA harjoittelun jälkeen tarjota täysin uudenlaisen pelikokemuksen. Suurimmalle osalle futuristinen kumipanta jää kuitenkin kuriositeetiksi, josta ei ole mitään käytännön hyötyä - ellei kehuskelulle lasketa hyötyarvoa. NIA on kuitenkin kuuma laite, joka herättää taatusti keskustelua kaveripiirissä, joten harjoittelumotivaatio pysyy helposti korkealla.

Teoriassa viiveettömämpi reagointi räiskintäpeleissä varmasti viehättää ajatuksena lajin tosiharrastajia, mutta kääntöpuolena kesken kiivaan toiminnan saksanpolkkaa tanssiva pelihahmo saattaa tappaa verkkovastustajat lähinnä nauruun. NIA ei vielä toistaiseksi ole yleispätevä pelikontrollien mullistaja, mutta loistava päänavaus tulevaisuudessa varmasti kilpailluilla markkinoilla. Jos jaksaa odottaa vielä muutaman vuoden laitteiden kehitystä, saattavat pelit sujua hienostikin niin kutsutusti ajatuksen voimalla. Toistaiseksi NIA on ensisijaisesti kohua herättävä status-symboli ja vasta toissijaisesti tyylikäs, mutta epäluotettava peliohjain.

Tuote: OCZ neural impulse actuator
Myyjä: Datajyrä Oy
Hintaluokka: alle 170 euroa

V2.fi | Matti Lintula
< Viikon vimpain #34: ... Roccat Kone ja Taito... >

Keskustelut (10 viestiä)

Soliiz

Rekisteröitynyt 19.09.2008

04.11.2008 klo 16.55

Kaikkea ne nykyään keksii...
lainaa
Gaeryc

Rekisteröitynyt 17.04.2007

04.11.2008 klo 17.51

TAHTOO!!!
(kyllä, luin tekstin)
lainaa
Dragari

Rekisteröitynyt 19.04.2007

04.11.2008 klo 18.05

Kyl tollasta ainaki olis hauska kokeilla
lainaa
miksu

Rekisteröitynyt 15.06.2008

05.11.2008 klo 09.16

Tuli sellainen mielikuva kuin pelaisi varpailla näppäimistöä.
lainaa
kaktuz

Rekisteröitynyt 27.05.2007

05.11.2008 klo 12.41

nykypäivän powerglove!?
lainaa
Mikko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

05.11.2008 klo 14.39

kaktuz kirjoitti:
nykypäivän powerglove!?


Is it so bad?
lainaa
asdasdas

05.11.2008 klo 17.09

Now im playing with power... Now im playing with FUCKING SHIT!
lainaa
ROONI

07.11.2008 klo 15.45

pitäisköhä ostaa??
lainaa
halvempi

14.11.2008 klo 13.43

145€ kylläki verkkikses...
lainaa
Jarkko

18.11.2008 klo 11.07

halvempi kirjoitti:
145€ kylläki verkkikses...


145 on Kortelahden laskuopin mukaan alle 170.
lainaa

Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova