Tuorein sisältö

Creative ZEN X-Fi2

Matti Lintula

28.01.2010 klo 18.33 | Luettu: 8060 kertaa | Teksti: Matti Lintula

Näyttöä näppäillen
Musiikkilaitevalmistaja Creative tarjosi vuoden 2007 joulupukkien lahjasäkkeihin MP3-soitintensa sarjaa uudelleenmäärittelevän ZEN-mallin. V2.fi:n laitetestissä arvostelin tuolloin lähinnä uutukaisen heikkoa tukea erilaisille videomuodoille. Vuoden 2008 uudistuksena soittimeen lisättiin X-Fi-tehosteet ja kyseisen vuoden syyskuun laitetestissämme ZEN X-Fi koettiin selkeästi edeltäjäänsä huonommaksi kokonaisuudeksi. Käyttöpainikkeita oli liikaa ja mukaan oli ängetty täysin turhanpäiväinen tuki langattomille lähiverkoille. Vuoden 2009 lopulla oli jälleen aika saada uusi ZEN markkinoille, ja uutta yritystä kutstutaan nyt nimellä Creative ZEN X-Fi2.


Suunnanmuutoksen makua


Kolmannen sukupolven Zen-soitin muistuttaa ulkoisesti aiempaa enemmän iPod Touchia. Kosketusnäyttö on nyt laajakuvainen ja täyttää suuremman osan laitteen julkisivusta. Uusi Zen on aiempaa hieman suurempikokoinen, vaikka etupaneelin toimintonäppäimet on minimoitu yhteen kappaleeseen. Käyttölogiikassa onkin Zenin selkein uudistus. Siinä missä Zen X-Fi:ssä nappeja oli kuin kassakoneessa, on nyt käytössä vain yksi nappi ja kosketusnäyttö. Todellinen suunnanmuutos kehitystyössä.

Ongelmaksi muodostuu nappien liiallinenkin karsinta. Siinä missä alkuperäisen mallin soitto-, tauko- ja äänenvoimakkuussäädöt löytyivät käsikopelollakin etupaneelin näppäimiltä, ei X-Fi-mallin lukuisista pyöreistä napeista enää löytänyt nopeasti haluamaansa toimintoa. X-Fi2 tekeekin taskunpohjakäytön kertaheitolla mahdottomaksi, sillä kosketusnäyttöä ei voi ohjata näkemättä mitä on tekemässä. Toisto- ja taukopainikkeiden poistokin on vielä jotenkin hyväksyttävissä, mutta kun äänenvoimakkuutta ei voi muuttaa kuin painamalla ensin näytöltä ohjainpainikkeet esiin, tökkäämällä kaiuttimenkuvaa ja hinkkaamalla pientä liukusäädintä edestakaisin, on menty käytettävyydessä niin lujaa metsään, että kaarnakin nokeentuu.

Lähes kaikki toiminnot hoituvat kosketusnäytöltä ja näytön sivussa oleva yksinäinen toimintopainike palauttaa soittimen vain päävalikkoon. Toiminto on sikäli turha, että sama onnistuu varsin nopeasti myös kosketusnäytöltä. Tämän toimintonäppäimen olisi voinut korvata kaivatulla äänenvoimakkuuden säätimellä tai jättää toiminnon vallan pois laitteen koon kutistamiseksi. Zenin reunoilta löytyvät tuttuun tapaan paikka ulkoiselle - tällä kertaa MicroSD-kokoiselle - muistikortille, USB-liitin, yhdistetty AV- ja kuulokeliitin, virtapainike ja pieni reset-painike siltä varalta, että laitteen ohjelmisto vikaantuu ja jumittuu. Virtapainike toimii samalla kätevästi näppäinlukon kytkemispainikkeena. Jostain kummasta syystä näppäinlukon saa kuitenkin pois ainoastaan kosketusnäytöllä ikonia raahaten. Toimintona tämä on jälleen turhaa kikkailua.

Näkyy ja kuuluu


Vaikka käyttöliittymien rakentaminen tuntuu olevan Creativelle nykyään tuskaisan vaikeaa, hallitaan yhtiössä kuitenkin äänen ja kuvan esittäminen hyvin. Uusi näyttö on vanhojen mallien tapaan todella kirkas ja miellyttävä katsella. Kosketusnäyttö on Applen soittimista poiketen paineentunnistava, minkä vuoksi näyttöä saa painaa huomattavasti kovemmin ottein kuin esimerkiksi iPod Touchin vastaavaa. Toisaalta paineentunnistus mahdollistaa sen, että näyttöä voi ainakin teoriassa käyttää myös hanskat kädessä tai vaikka kynän kärjellä tökkien. Onkin käyttäjästä kiinni kumpi ominaisuus on tärkeämpi; herkkä näyttö vai käytettävyys hanskat kädessä. Meneillään oleva talvi on saanut minut kiittämään juuri Zeniin valittua näyttötekniikkaa, sillä sormiaan ei ole mukava jäädyttää edes sitä aikaa, mikä kuluu soittolistan vaihtamiseen.

Ääntä Zenistä lähtee paitsi kuulokeliitännän kautta, myös laitteen sisäänrakennetusta kaiuttimesta. Sisäinen kaiutin tarjoaa melkoista äänenvoimakkuutta, mutta särkee diskanttiääniä ikävästi kun äänentaso nostetaan lähelle huippuarvoaan. Bassotoistosta ei tietenkään voi edes puhua sisäisen kaiuttimen kohdalla. Zeniin taltioituja television puheohjelmia ja netistä napattuja podcasteja tai äänikirjoja varten sisäinen kaiutin on kuitenkin riittävä. Kuulokeliitännän kautta tuleva ääni on hyvä ja suhinaton ja ääntä voi muuttaa mieleisekseen viisikaistaisella ohjelmallisella tasokorjaimella sekä bassovahvistuksella ja Creativen X-Fi-äänenkirkastajalla. Kaikki nämä saa kytkettyä kuitenkin pois päältä, mikäli ei usko esimerkiksi X-Fi:n ääntäparantaviin matemaattisiin kaavoihin. Hieno ominaisuus on myös maksimiäänentason rajoittaminen ja rajoituksen lukitseminen salasanan taakse. Tällaista ominaisuutta osannevat arvostaa ainakin lastensa korvaluista huolissaan olevat vanhemmat.

Omituisten ominaisuuksien kerho


Zen X-Fi2 tarjoaa jälleen joitakin omituisia ominaisuuksia, vaikka edellisen mallin tapaista täysin hyödytöntä Wi-Fi-käyttömahdollisuutta ei olekaan enää saatavilla. Toisaalta tällä kertaa langattomalle lähiverkolle todella olisi käyttöä, laitteesta kun löytyy RSS-syötteenlukija. Syötteet on tosin pakko päivittää Creativen oman PC-ohjelmiston kautta, joten mitään reaaliaikaista uutisvirtaa Zeniin ei saa. Tällaisen vanhan parran kyynistä sydäntä vallan lämmittää herännyt muisto 1990-luvun alun BBS-purkeista ja viestien etälukuohjelmista, verkon käyttö kun oli silloin kovin kallista. Täysin turha ja absurdi toiminto vuonna 2010.

Kalenteri ja yhteystietomuistio saattavat sen sijaan lämmittää etenkin niiden mieliä, joilla ei ole mahdollisuutta tallentaa ihmisten yhteystietoja puhelimeensa tai joiden matkapuhelimissa ei ole kalenteritoimintoa. Toki joskus voi tulla tilanne, että ensimmäisenä taskusta löytyykin Creativen soitin kun pitäisi tallentaa joku tärkeä yhteystieto tai tapahtumamuistutus. Harmi vain, että Zen X-Fi2:een et voi lisätä moisia muuten kuin PC-ohjelmiston avulla. En uskalla edes arvailla sitä prosentin murto-osan määrää Zen-käyttäjistä, jotka oikeasti hyödyntävät mediasoittimensa kalenteria, tehtävälistaa tai yhteystietomuistiota.

Creativen tuotteisiin yleensä tyytyväisenä toivon, että joku suunnitteluosastolla ottaa päänsä pois valolta suojatusta paikasta ja huomaa, että tässä ollaan nyt tekemässä mediasoitinta, eikä matkamikron tai puhelimen korvaajaa. Kunnolliset käyttökytkimet ja perustoiminnot kuten video- ja äänentoisto sekä radio ovat ne asiat, joita tällaiselta laitteelta kaivataan.

Historiansa varjostama


Uusi Zen X-Fi2 on periaatteessa kelpo soitin äänen- ja kuvanlaadun sekä kosketusnäytön teknisen toimivuuden osalta. Laite ei vain yllä pari vuotta vanhemman, nykyään Zen MX -nimisenä myytävän isoisänsä tasolle käytettävyydessä etenkään lenkkeilykaverina. Mikäli Zen MX saisi X-Fi-äänenkorjaimen ja suuremman näytön, olisi kyse monta kertaluokkaa X-Fi2-mallia suositeltavammasta soittimesta. Toivoa sopii, että seuraava Zen on jälleen osoitus Creativen taidosta luoda hyviä kokonaisuuksia. Prototyypeiltä tuntuvien Zen X-Fi -soitinten jälkeen yhtiöllä on käytössään kasa hyviä palikoita, jotka pitäisi osata koota yksiin kuoriin. Kehitystyössä tärkeintä ei saa olla yrityksensisäinen uusille tekniikoille ja ohjelmille onanointi vaan loppukäyttäjän tarpeiden kartoitus ja huomiointi.

Tuote: Creative ZEN X-Fi2
Myyjä: mm. Jimm's PC-Store
Hintaluokka: 120 euroa

V2.fi | Matti Lintula
< Peltonen ja vuosikym... Sarjishylly #9... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova