Of Orcs and Men

Arvioitu: Xbox 360
Genre: Roolipelit
Pelaajia: 1
Ikärajoitus: 16
Kehittäjä: Cyanide Studios
Julkaisija: Focus Home Interactive
Julkaisupäivä: 11.10.2012
Pelin kotisivut
Esa Toikkonen

22.11.2012 klo 12.02 | Luettu: 3284 kertaa | Teksti: Esa Toikkonen

Kuin Hulkin ja Shrekin sukukokouksessa
Örkki (engl. Orc) on alun perin J. R. R. Tolkienin romaaneissa esiintyvä paha, sotaisa ja vihamielinen mielikuvitusolento, joka on sittemmin muodostunut fantasiakirjallisuuden vakiohahmoksi. Orc on muinaisenglannin sana, joka tarkoittaa pahaa henkeä tai hirviötä. Kääntäjä Kersti Juvan Tolkien-suomennoksia varten muotoilema sana örkki on 1990-luvulla tullut yleiseen käyttöön omituisen olion merkityksessä. Lainaus: Wikipedia

Of Orcs And Men on Ranskassa päämajaansa pitävän Cyanide Studiosin ja Spidersin uusi yhdessä kyhätty roolipelitemmellys. Cyanide Studios on tullut tutuksi erityisesti pyöräilypeleistään ja kulttimainetta ansainneesta Blood Bowl -pelistä. Studion edellinen luomus nähtiin “vasta” päättyneen sadekesän puolella Game Of Thrones -pelin muodossa. Peli sai allekirjoittaneelta V2.fin arviossa paljon risuja teknisestä toteutuksestaan ja ruusuja tarinasta.


Tällä kertaa seuraamme örkkikansaa ja heidän taisteluaan ihmisrotua vastaan. Ihmiset ovat orjuuttaneet näitä vihreitä jättejä, ajaen koko örkkipopulaation sukupuuton partaalle. Örkeillä alkaa olla viimeiset hetket pelastaa kansansa ja pelissä ohjastetaankin yhtä näistä jättiläisistä, Arkailia. Tällä örkillä riittää kokoa ja voimaa, joten hänen kumppanikseen sopiikin mallikkaasti pieni, ihmisten kokoluokkaa oleva huppuun sonnustautunut Styx. Molemmat ovat räävittömiä huuliveikkoja, joten englanninkielisiä kirosanoja osaamattomat saavat kunnon kielikylvyn.

Lähtökohdat ovat mallillaan, mutta tekijätiimin tuntien sota alkaa pelonsekaisin tuntein. Of Orcs and Menia arvioidessa ei voi välttyä vertauksilta Game Of Thrones -pelin, koska pelimoottori on lähestulkoon, ellei täsmälleen, sama. Pelimekaniikka taisteluissa ei pelien välillä eroa käytännössä yhtään. Olkanäppäimillä saa avattua valikot erilaisiin iskuihin, oli sitten kyseessä hyökkäys-, puolustus- tai erikoisliikkeet. Iskuvalikkoa avattaessa aika hidastuu, millä saadaan sopivasti mietintäaikaa. Taisteluiden aikana iskuista valitaan neljän liikkeen liukuhihnalle sopivat ja täytetään jonoa sitä mukaan kuin iskut on suoritettu. Very simple. Pientä taktikoinnin varaa jätetään erilaisia vihollisia varten, mutta useimmiten tuli käytettyä niitä parhaiksi todettuja ja kehitettyjä iskuja.

Nukuttaa, saanhan jo mennä nukkumaan



Graafisesti peli näyttää ihan nieltävältä, mutta kun siihen yhdistetään rumat animoinnit, on peli rujon näköinen. Piiskaava sade ja hahmojen kankeat liikkeelle lähdöt saavat välillä veden virtaamaan pelaajankin kasvoilla. Kyläpahasissa rojua riittää ihan kohtuullisesti, mutta elämää niissä ei juuri ole.

Arkail on voimakas ja laittaa kovalla tahdilla vastapuolta kylmäksi, mutta on heiveröisellä Styxillakin omat erikoistaitonsa. Styx pystyy lähes näkymättömänä vähin äänin hiippailemaan vastustajien luo ja yllättämään uhrit henget seisauttavalla tavalla. Tämä onkin yksi asia, johon peli kulminoituu: Kentät ovat suoraviivaisia putkia, joissa aluksi edetään Styxillä hiipien arvaamattomien ihmissotilaiden kimppuun. Yleensä parin kolkatun sotilaan jälkeen muu armeija huomaa Styxin ja silloin astuu Arkail esiin auttamaan vastapuolen laittamisessa toispuoleiseen yhteisvoimin. Sen jälkeen taas hiivitään eteenpäin, kolkataan, tapellaan, hiivitään, kolkataan, tapellaan jne. Tasaista tarpomista.


Taisteluissa ehkäpä ikävintä oli se, kun komentaa pelihahmon hyökkäämään vihollisen kimppuun, niin toisinaan juokseekin joukkion ohi ja vieläpä kauas. Jostain kumman syystä ohjattava sankarimme kohdistaa välillä hyökkäyksensä vihulaiseen, joka on kaukana monen mutkan takana. Sitten onkin useampi vihollislegioona kimpussa, mikä johtaa lähes varmaan kuolemaan.

Toiminnan samanlaisuus käy pelin kohtaloksi. Toki taisteluista saadaan taistelupisteitä, joilla kehitetään hahmon taitoja ja kentistä löytyy suojaavaa vaatetusta sekä aseita, joilla hahmon taistelukyvykkyys paranevat. Pelin positiiviseen puoleen kuuluvat hahmot, joiden ääninäyttely pääosin toimii. Hahmojen ohella tarina, jossa kaverukset porhaltavat on kiinnostava. Tarina ei yllä kuitenkaan niin korkeisiin sfääreihin, että se voittaisi tylsän ja suoraviivaisen etenemisen. Game Of Thrones kaikessa huonoudessaankin oli paljon parempi esitys.

V2.fi | Esa Toikkonen

Of Orcs and Men (Xbox 360)

Hajuton ja mauton roolipeli, jonka pelaamiselle keskimääräistä parempi tarinakaan ei anna syytä.
  • Tarina ja hahmot …
  • … joiden seuraamiseen täytyy nähdä liikaa vaivaa
  • Eri kokoisia bugeja joka puolella
  • Grafiikan ja animoinnin yhdistelmä
  • Taistelut ja niiden täyttämät ”putket”
< Skylanders Giants... Assassin's Creed III... >

Keskustelut (1 viestiä)

dahakon

22.11.2012 klo 12.31 2 tykkää tästä

Cyanide ei oikein haltsaa pelien tekemistä. Ohan se nätti sentäs.

Kirjoita kommentti

26430

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova