Tuorein sisältö

Destiny 2: Shadowkeep

Arvioitu: Tietokonepelit
Genre: Toimintapelit
Pelaajia: MMO
Ikärajoitus: 16
Kehittäjä: Bungie Studios
Julkaisija: Bungie
Julkaisupäivä: 01.10.2019
Pelin kotisivut
Miikka Lehtonen

04.10.2019 klo 17.56 | Luettu: 1793 kertaa | Teksti: Miikka Lehtonen

Menneisyyden haamut, ne saa mut
Moni Destiny 2 -fani odotteli innokkaasti Bungien ja Activisionin pesäeroa. Kovin yleisen mielipiteen mukaan suuri osa Destiny 2:n ongelmista kun selittyy sillä, että Activision pakotti Bungien tekemään milloin mitäkin penseää ja älytöntä.


Nyt ero on virallinen, ja Shadowkeep on ensimmäinen itsenäisen Bungien tuotos. Viime vuonna julkaistu The Forsaken -lisäri oli sen verran laadukas ja viihdyttävä paketti, että Shadowkeepin edessä oli kovin korkealle vedetty rima. Haluan kuitenkin korostaa, että Shadowkeep ei tunnu pettymykseltä vain vertailulta aiempaan, vaan se on ihan omana itsenään tarkasteltuna aika pliisu paketti.

Kuuvelhon kotimailla


Joku voisi käydä kertomassa Bungielle, että vaikka kierrätys on hyväksi ympäristölle ja planeettamme tulevaisuudelle, pelinkehityksessä se ei ole kovinkaan positiivinen juttu. Moni Destiny 2 -peluri on jo hieman leipiintynyt siihen, että lisälevystä ja päivityksestä toiseen vastassa ovat samat viholliset, tarinassa pyörivät samat hahmot, ja pelipaikat ovat entuudestaan niin kovin tuttuja.


Tällä kertaa kierrätystä harrastetaan kunnon retrohengessä, sillä Shadowkeepin tapahtumapaikkana on alkuperäisestä Destinystä tuttu Kuu. Kuu ei ole muutamassa vuodessa kauheasti muuttunut, mitä nyt sen kylkeen on lyöty pari uutta pienempää pelialuetta. Niin, ja se on täynnä kummituksia. Paperilla ”Kuussa kummittelee” on mitä huikein idea, ja loihtii heti mieleen hauskoja, viihdyttäviä ja sopivalla tavalla pelottavia skenaarioita lokakuun viihteeksi.

Näitä pilvilinnoja rakennellessaan kannattaa kuitenkin muistaa, että pelin on kehittänyt Bungie. Näin ei pety kauheasti kun totuus paljastuu: ”Kuussa kummittelee” tarkoittaa Shadowkeepin tapauksessa sitä, että vastassa olevat turhankin tutut viholliset ovat tällä kertaa väriltään punaisia ja kestävät noin 20 kertaa enemmän vahinkoa kuin normaalisti.


Pyöräytin silmiäni niin kovaa että melkein nyrjäytin ne kun tarinan keskipisteessä oleva alkuperäisestä Destinystä tuttu Eris Morn latasi ensimmäisen tehtävän aikana tiskiin sitä pakollista radiokeskustelu-juonidumppausta, jossa kerrottiin, että oudot painajaisvoimat ovat yhtyneet Hiven otusten kanssa, koska siinä vaiheessa arvasin jo, mitä tarjolla on. Shadowkeepin kummitukset todellakin ovat milloin minkäkin tutun Destiny-vihollisporukan perusjanttereita hassuilla shader-efekteillä ja rempseän kokoisilla kestopistepalkeilla varustettuna.

Jopa kaikki tarinatehtävien pomot ovat aiemmista tehtävistä tuttujen pomojen uudelleenkierrätystä, ja seuraavat vieläpä kaikki prikulleen samaa kaavaa: ammuskellaan pomoa vähän aikaa, sitten se muuttuu haavoittumattomaksi ja kutsuu paikalle pataljoonan painajaishirviöitä, jotka pitää tappaa, ennen kuin pomo ottaa lisää vahinkoa.


Haluan korostaa, että kierrätyksessä ei sinänsä olisi mitään vikaa, jos se olisi tehty hyvin. Jos Destinyn lore ja hahmot olisivat kiinnostavia, ja jos sen tapahtumapaikat eivät olisi identtisiä ruskeanharmaita luolia ja punaisia temppeleitä, ja jos näitä ideoita ja paikkoja kierrätettäisiin kiinnostavilla tuunauksilla ja muutoksilla, paluu menneisyyden haamujen pariin voisi olla hyvinkin hauska ja viihdyttävä idea.

Nyt se on kaikkea muuta kuin, ja olen suoraan sanoen hieman hämmentynyt siitä, miten härskiä kierrätystä Shadowkeep on. Miten ihmeessä on mahdollista, että taaskaan tarjolla ei ole yhtään ainutta uutta vihollistyyppiä tai edes uusia vihollismalleja?

Kulmahiomalaitteelle kysyntää


Vanhojen alueiden ja vihollisten kierrätys ei ole suinkaan Shadowkeepin tarinatilan ainoa ongelma. Itse tarinatila on myös melkoinen pannukakku. Tarjolla on vain muutama varsinainen tarinallinen tehtävä, ja valtaosa reilun 10 tunnin mittaisesta Shadowkeep-kampanjasta menee grindatessa.


Niiden muutamien tarinatehtävien väliin on lätkitty useita tehtäviä, joiden ainoana tavoitteena on ”tehdä aktiviteetteja”. Tee kuusi päivittäistä Bountyä Erin Morsin piikkiin. Putsaa 10 painajaisalttaria. Avaa seitsemän arkkua. Putsaa seitsemän painajaisalttaria tehden sähkövahinkoa vihollisiin ja käyttämällä konekivääreitä.

On aivan päivänselvää, että nämä grindausosiot on lyöty peliin vain pitkittämään tarinatilaa, jossa olisi muuten sisältöä sen verran, että jopa ilmaisen päivityksen muodossa se tuntuisi hieman arveluttavalta. Ongelmaa pahentaa se, että oikeastaan mikään näistä uusista aktiviteeteista ei ole lainkaan hauskaa. Painajaisalttarit esimerkiksi ovat vain kourallinen sille uudelle Kuun osalle lätkäistyjä alttareita, joita lähestymällä voi manata esiin kopion siitä yhdestä ainoasta painajaisalttaripomosta ja sitten tappaa sen.


Mielestäni on myös hieman kyseenalaista, että niin moni näistä grindausta vaativista aktiviteeteista toimii ainoastaan yhdellä asetyypillä, koska Destiny 2 ei vieläkään sisällä mitään realistista keinoa jahdata esimerkiksi tietyn tyyppisiä aseita. On hieman tyhjä arpa kun edessä on kolme grindauskeikkaa, joissa pitäisi käyttää tarkkuuskivääreitä, konepistooleita ja konekivääreitä, kun en ole koko Shadowkeepin aikana edes nähnyt ainuttakaan niistä asetyypeistä, vaan satunnaislukugeneraattori heittelee minulle vain hand cannoneita ja miekkoja.

Bungie hehkutti ennakkoon myös uusia painajaisjahteja ja kehui niiden tarjoilevan ”psykologista kauhua”. Tämä kuvaus oli niin harhaanjohtava, että en edes tajunnut tehneeni jo useita painajaisjahteja, koska käytännössä ne ovat hieman Lost Sectorien kaltaisia sivuluolastoja, joiden päässä odottaa painajaispomo (lue: se normaali Lost Sectorin pomo punasävytteisenä) ja joiden aikana eetteristä saattaa välillä kuulua ”kaik on mänt” -henkisiä huudahduksia.


Tätähän se Destiny 2:n ja monen muun ”game as a lifestyle” -pelin pelaaminen toki käytännössä on, mutta yleensä se oravanpyörä on pyritty naamioimaan vähän paremmin. Kun jopa Anthemin surullisenkuuluisa ”vietä päiväsi grindaten” -pelinpysäyttäjä tuntuu paremmin toteutetulta kuin Shadowkeepin tarina, jossain menty metsään ja urakalla.

Ja sitten jotain positiivista


35 euron hintainen Shadowkeep ei ole suinkaan se ainoa Destiny 2:n uudistus, sillä peliä on tuuletettu kunnolla syksyn kunniaksi. Ensinnäkin Destiny 2 on nykyään ilmaispelattava. Peruspelin ja sen kaksi ensimmäistä lisälevyä saa ladata ilmaiseksi haluamastaan markkinapaikasta, mikä tarkoittaa nykyään myös Steamia. Siinä sivussa pelin intro-osio on pistetty kokonaan uusiksi ja ilmaispelattava Destiny 2 alkaa käytännössä alkuperäisen Destinyn ensimmäisen tehtävän remixatulla versiolla.


Shadowkeepin myötä myös pelaajien panssarit on pistetty kokonaan uusiksi. Panssareilla on nykyään yleistä tehoa kuvaavan valotason ohella pino ominaisuuspisteitä, ja lisäksi esineen harvinaisuudesta riippuen kourallinen vapaavalintaisia päivityspisteitä. Näiden päivityspisteiden avulla voi sitten ostella haluamiaan pieniä buffeja listalta. Haluaako, että normaalit viholliset, eliittiviholliset tai vaikka pomot tekevät vähemmän vahinkoa? Tai että kertalaukeavat aseet läpäisevät panssareita paremmin? Tai vastustaa tehokkaammin aurinkovahinkoa? Siitä vain valitsemaan.

Kevään ja kesän aikana Destiny 2:ta pelailleet ovat jo tottuneet siihen, että pelin päivitysjaksot on jaettu ”kausiin”, joista jokaisella on oma teemansa ja omat jipponsa. Shadowkeep vie idean vielä pitemmälle. Alkuperäisestä Destinystä tutut artifaktit tekevät paluun kausikohtaisten artifaktien muodossa. Ne keräävät kokemuspisteitä ja tarjoavat myös pelaajalle uudet kykypuut, joita kivuta. Kun kausi vaihtuu, myös vanhat artifaktit sammuvat. Siinä sivussa Destiny 2 luottaa suosittuun kausikortti-malliin.


Entinen systeemi, jossa levelikaton saavuttaneet pelaajat saivat kokemuspalkin täyttämisestä aina loottirasian, on korvattu kausikohtaisella kausikortilla. Kaikki kerätty kokemus nostaa kausikortin tasoa, ja joka tasolla saa ennaltamääritellyt palkkiot: kosmeettisia esineitä, panssarien ulkoasua muuttavia kilkkeitä, uusia eleitä, uusia lopetusliikkeitä, craftausaineita ja niin edelleen. Kausikortista on tarjolla kaksi versiota, ilmainen ja maksullinen. Maksullinen tarjoaa tietenkin paremmat palkkiot, mutta positiivisesti ainakin ensimmäinen kausikortti tuntuu sisältyvän nähdäkseni kaikkiin Shadowkeepin maksullisiin versioihin.

Uudistus on hyvä. Aikaisempi progressiosysteemi oli aika mälsä, ja kausikortti yhdistettynä kausikohtaisiin artifakteihin ja muihin säännöllisesti nollautuviin progressiomuotoihin tekevät pelaamisesta mielekkäämpää puuhaa. Pelinä tarkasteltuna Destiny 2 onkin nykyään aika hyvässä paikassa: perusräiskintä tuntuu yhä todella kivalta, ja Bungie on onnistunut laajentamaan erilaisia progression polkuja mukavasti.


Onkin valtava harmi, että Shadowkeep on näin suunnaton pettymys. Onneton tarinatila, kaksi uutta strike-tehtävää (joista toinen aukeaa myöhemmin raidin kylkiäisenä) ja muut pienet uudistukset eivät ole läheskään 35 euron hintalapun arvoinen paketti. Destiny 2 kuitenkin jaksaa kiinnostaa, sillä kun Shadowkeep oli takana ja V-käyrä oli hieman ehtinyt laskemaan, sen parissa oli taas kivaa ainakin jonkin aikaa. Peukkua siis Destiny 2:n yleiselle suunnalle, mutta keskaria Shadowkeepille.

V2.fi | Miikka Lehtonen

Destiny 2: Shadowkeep (Tietokonepelit)

Tympeä lisälevy, mutta ainakin se on ohi nopeasti.
  • Peruspelattavuus yhä kohdallaan
  • Uusi panssarisysteemi toimii hyvin
  • Uusittu kausikohtainen progressio on hyvä idea
  • Uudet eksoottiset aseet ovat hauskoja
  • Vain muutama tarinatehtävä…
  • ... ja loppuaika grindataan
  • Mitäänsanomaton tarina…
  • ... joka ei edes saa kunnon loppua, vaan mystisen cliffhanger-lopetuksen
  • Uudet lopetusliikkeet tuntuvat toistaiseksi turhalta lisäykseltä
  • Turhan korkea hintalappu näin vaatimattomalle paketille
< Daemon x Machina... What the Golf?... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti



V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova